Seismic 2D Reflection Processing and Interpretation of ... - Posiva

Seismisen refraktiomittauksen 2D reflektioprosessointi ja tulkintaTIIVISTELMÄPosiva Oy vastaa radioaktiivisen ydinjätteen loppusijoituksesta Suomessa. Vuonna 2001Olkiluoto valittiin ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi. Parhaillaan Olkiluotoon rakennetaanONKALOA, maanalaista tutkimustilaa.Tämän työn tarkoituksena on prosessoida ONKALO-alueelta vuonna 2002 kerättyärefraktioseismistä dataa käyttäen heijastusseismiikkaa varten kehitettyjä prosessointimenetelmiä,sekä tulkita pinotuista sektioista loivakaateisia heijastajia.Prosessointi suoritettiin käyttäen pääasiassa vapaan lähdekoodin ohjelmaa SeismicUnix. Prosessoinnin jälkeen selvimmin erottuvat kaksiulotteiset heijastajat poimittiinseismisistä vertikaalileikkauksista OpendTect-ohjelmalla. Poiminnan jälkeen risteävienlinjojen heijastuspiirteitä yhdistettiin kolmiulotteisiksi pinnoiksi. Poiminnassa kiinnitettiinerityisesti huomiota mahdollisiin siirroksiin ja epäjatkuvuuksiin. Pinnoillelaskettiin koordinaatit ja tehtiin asentokorjaus käyttäen menetelmää, joka vastaa karkeasti3D-migraatiota (Paulamäki et al. 2006). Migratoidut pinnat siirrettiin ohjelmaan,jossa ne voitiin esittää kolmiulotteisesti, ja niitä verrattiin olemassa olevaan geologiseeninformaatioon.Työn etuna on se, että heijastusseismisiä 3D-tuloksia saadaan olemassa olevastarefraktiodatasta pelkin prosessointikustannuksin. Mittauslinjat sijaitsevat osittain alueella,jolla laajoja seismisiä mittauksia ei enää ole mahdollista suorittaa, joten jo olemassaolevan datan hyödyntäminen on tärkeää.Käytetyllä prosessointimenetelmällä onnistuttiin tulkitsemaan heijastajat. Tärkeimmättyövaiheet olivat refraktio- ja residuaalinen staattinen korjaus sekä dekonvoluutio. Joitakinselviä heijastuksia nähdään 20 – 200 ms aikavälillä (50 – 500 m vertikaalisyvyys).Signaalin kohina voimistuu 200 ms jälkeen. Heijastukset havaitaan parhaiten koherentinvaiheen perusteella vierekkäisten kuvaajien välillä, koska amplitudi ei kohoa paljoaympäristön kohinatason yläpuolelle. Suurempi pinoamisen kertaluku vahvistaisi heijastuksiaja niiden jatkuvuutta.Risteäviltä linjoilta poimitut heijastajat osuvat hyvin yhteen kairanreikähavaintojen(KR4, KR7, KR24 ja KR38) rikkonaisuusvyöhykkeiden kanssa, ja saavat tukeageologisista ja hydrologisista malleista. Heijastukset korreloivat kasvaneen, rei’istähavaitun rakotiheyden ja seismisen P-aallon minimien kanssa. Samoin yhteensopivuuson hyvä erillisten 3D-heijastustulosten kanssa päällekkäiseltä alueelta.Tulokset osoittavat että refraktiotulkintaa varten tehtävä seisminen mittaus kannattaasuunnitella siten, että myös reflektioprosessointi on mahdollinen. Lisäämällä aktiivistengeofonien ja lähdepisteiden määrää sekä linjatiheyttä heijastukset nähdään luotettavammin.Avainsanat: Seisminen, heijastus, taittuminen, käsittely, tulkinta, kiteinen peruskallio,migmatiitti, rikkonaisuusvyöhyke, käytetty ydinpolttoaine, geologinen loppusijoitus