Finland Yearbook - 2013

Ahvenanmaan maakunta – Landskapet Åland – Åland
AHVENANMAAN MAAKUNTA
Yleistä
Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvana demilitarisoituna itsehallintoalueena Ahvenanmaalla on
erityisasema Suomessa. Tästä johtuen Suomen tilastolliseen vuosikirjaan on liitetty erillinen Ahvenanmaata
käsittelevä osa, johon on koottu maakunnan tärkeimmät tiedot.
Luonto
Ahvenanmaahan kuuluu kaikkiaan noin 6 700 saarta, jotka ovat 0,25 hehtaaria tai suurempia. Saarista noin
60 on asuttuja. Suurin saari on Ahvenanmanner. Korkein kohta on Orrdalsklint (129,1 m mpy) Saltvikissa.
Ahvenanmaalla on lähes 400 järveä, jotka ovat suurempia kuin 0,25 hehtaaria. Maapinta-ala on 1 552 km 2 ja
kokonaispinta-ala sisävesistöineen ja merialueineen 13 324 km 2 .
Väestö ja talouselämä
Vuoden 2012 lopussa asukkaita oli 28 502. Tässä on lisäystä vuodesta 1970 lähes 38 prosenttia. Lähes 40
prosenttia väestöstä asuu Maarianhaminassa, joka on Ahvenanmaan ainoa kaupunki ja toimii sen hallinto- ja
talouskeskuksena. Lisäksi on 15 maalaiskuntaa, joiden asukasluku vaihtelee 101:sta 4 355:ään.
Ahvenanmaan elinkeinoelämää hallitsivat pitkään alkutuotanto ja rahtilaivaliikenne. Maakunnasta kehittyi
kuitenkin 1960- ja 1970-luvulla palveluyhteiskunta, jossa matkailulla on suuri merkitys. Vuonna 2012 oli
matkailijoiden määrä 2,2 miljoonaa. Palvelusektori tuottaa yli 85 prosenttia Ahvenanmaan bruttokansantuotteesta.
Itsehallinto
Ahvenanmaalla on laaja itsehallinto, johon kuuluu mm. oikeus laatia omia lakeja. Lait säätää lakikäräjät, johon
kuuluu 30 yleisillä vaaleilla valittua jäsentä. Valtion ja Ahvenanmaan välisiä suhteita säädellään
Ahvenanmaan itsehallintolaissa. Uusi itsehallintolaki astui voimaan 1993 ja sen mukana Ahvenanmaa sai
mm. oikeuden säätää maakunnan tilastoja koskevia lakeja.
Itsehallintoa koskevat asiat valmistelee ja hoitaa Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Sen yhteydessä toimii
keskusvirasto, joka johtaa hallintoa.
Itsehallinto sai alkunsa vuonna 1917, kun ahvenanmaalaiset ryhtyivät pohtimaan mihin valtioon he
kuuluisivat ja anoivat liittymistä jälleen Ruotsiin. Koska Ruotsi ja Suomi eivät päässeet asiassa
yksimielisyyteen, siirrettiin kysymys Kansainliiton ratkaistavaksi. Kansainliitto päättikin vuonna 1921, että
Ahvenanmaa kuuluisi Suomeen, mutta että tämän tulisi taata ahvenanmaalaisille heidän ruotsin kielensä,
kulttuurinsa ja paikalliset tapansa antamalla heille itsehallinto. Samassa yhteydessä vahvistettiin myös
Ahvenanmaan demilitarisointi, joka oli saanut alkunsa Krimin sodan jälkeen 1856.
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaalla on ollut oma sini-kelta-punainen ristilippu
vuodesta 1954 lähtien ja omat postimerkit vuodesta 1984 lähtien. Ahvenanmaa on edustettuna Pohjoismaiden
neuvostossa ja osallistuu ministerineuvoston työhön. Ahvenanmaalaisilla on myös eräänlainen oma
kansalaisuus, jonka saa syntyessään tai jota voi anoa asuttuaan Ahvenanmaalla vähintään viisi vuotta.
Ahvenanmaa Suomen tilastollisessa vuosikirjassa
Omien taulukoiden (631–647) lisäksi Ahvenanmaa sisältyy:
1. yleensä kaikkiin koko maan lukuihin (poikkeukset ilmoitettu taulukoiden yhteydessä)
2. suuralue-, aluehallintovirasto-, maakunta- ja seutukuntataulukoihin (yli 60 kertaa)
3. kuntataulukoihin
40 (pinta-ala, väestö ym.; s. 92–93)
362 (kuntien talous; s. 362–363)
363 (kunnallis- ja kiinteistöverotus; s. 373)
4. teemataulukkoihin
33 (sääolot; s. 70–71)
295 (satamat; s. 303)
304 (lentoasemien liikenne; s. 308)
Yksityiskohtaisempia tietoja Ahvenanmaasta saa julkaisusta Statistisk Årsbok för Åland, jota toimittaa Ålands
statistik- och utredningsbyrå, www.asub.ax.
584 Suomen tilastollinen vuosikirja – Statistisk årsbok för Finland – Statistical Yearbook of Finland 2013