16.05.2017 Views

Espoolehti 1/2017

Espoon kaupungin lehti asukkaille

Espoon kaupungin lehti asukkaille

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE<br />

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA<br />

1<br />

<strong>2017</strong><br />

LASTENSUOJELUN<br />

PALKITTU TEAM AHMA<br />

POIMI TALTEEN KESÄN<br />

PARHAAT MENOVINKIT<br />

PARASTA ESPOOSSA<br />

ON LUONTO<br />

READ THIS IN ENGLISH:<br />

YUMPU.COM/ESPOOLEHTI<br />

Professori Antti-Matti Siikala<br />

uskoo Espoon keskusten heräävän<br />

UUTEEN<br />

KUKOISTUKSEEN SIVU<br />

8


MUN ESPOO<br />

TIMO PORTHAN<br />

KAUPUNKIPYÖRÄT KOEKÄYTÖSSÄ<br />

VIIME VUONNA Helsingin katukuvassa ihastuttaneet<br />

kirkkaankeltaiset fillarit ilmestyivät toukokuun<br />

alussa myös Espoon puolelle. Tämän kesän pilottivaiheessa<br />

kaupunkipyörillä huristellaan Matinkylä-<br />

Olarin alueella, jossa on käytössä yhteensä 100<br />

pyörää ja 10 asemaa.<br />

Tulan Vainio suoritti koeajon Ison Omenan ympäristössä.<br />

Hän arvelee kaupunkipyörien soveltuvan<br />

esimerkiksi työmatkoille sekä vapaa-ajan<br />

pyöräilyyn, vaikkapa rantaraitilla.<br />

– Hyvä kulkupeli satunnaiseen käyttöön sekä<br />

niille, jotka eivät omaa pyörää omista, Vainio toteaa.<br />

Pyörät ovat asemineen tämän kesän vuokralla<br />

Helsingin kaupungin liikennelaitokselta. Espoon liikenteenhallintapäällikkö<br />

Johanna Nyberg kertoo,<br />

että asemaverkostoa on kehitetty juuri Espoon ympäristön<br />

ja asukkaiden tarpeita vastaavaksi.<br />

Ajatuksena onkin yhdistää alueen palveluita<br />

sekä täydentää julkisen liikenteen liityntäverkostoa<br />

muun muassa tulevan Länsimetron varrella. Kokeilun<br />

onnistuessa kaupunki harkitsee Nybergin<br />

mukaan oman laajemman kaupunkipyöräpalvelun<br />

hankkimista. Tavoitteena olisi saada palvelu käyttöön<br />

jo vuoden 2018 aikana, jolloin verkosto laajenisi<br />

Matinkylästä Keilaniemeen saakka.<br />

”Hyvä<br />

kulkupeli<br />

satunnaiseen<br />

käyttöön.”<br />

MITEN PALVELU<br />

TOIMII?<br />

› Käyttäjäksi voi rekisteröityä<br />

verkossa tai maksupäätteellä<br />

varustetulla pyöräasemalla.<br />

› Palvelun käyttöoikeuden voi<br />

hankkia joko päiväksi, viikoksi<br />

tai koko kaudeksi.<br />

› Rekisteröitymisen jälkeen<br />

pyörän saa asemalta<br />

käyttöön omilla henkilökohtaisilla<br />

tunnuksilla.<br />

› Pyörää voi käyttää puoli tuntia<br />

kerrallaan ilman lisämaksua,<br />

maksimissaan kuitenkin viisi<br />

tuntia.<br />

› Käytön jälkeen pyörän voi<br />

palauttaa mille tahansa<br />

asemalle.<br />

Lisätietoa: hsl.fi/kaupunkipyorat<br />

Tulan Vainio antoi<br />

jykevälle ja pelkistetylle<br />

kaupunkipyörälle positiivisen<br />

arvion. Hän arvelee<br />

fillareiden saavan hyvän<br />

vastaanoton.<br />

2


SISÄLLYS 1/<strong>2017</strong><br />

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE<br />

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA<br />

1<br />

<strong>2017</strong><br />

7Sheena Kopsala<br />

saattaa maahanmuuttajaperheitä<br />

kotoutumisen<br />

alkuun.<br />

ESPOOSSA<br />

SAA OMAN<br />

ÄIDINKIELEN<br />

OPETUSTA 42<br />

KIELELLÄ.<br />

8<br />

TÄSSÄ NUMEROSSA:<br />

Espoo uudistuu.<br />

Liike- ja asuinrakentamisen<br />

buumin lisäksi<br />

luvassa on<br />

vehreyttä ja<br />

kävelykeskuksia.<br />

2 MUN ESPOO › Kaupunkipyörät käytössä<br />

4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä<br />

5 POIMINNAT › Mun Espoo on -kyselyn tulokset<br />

7 PALVELUKSESSA › Koordinaattori Sheena Kopsala<br />

8 TEEMA › Espoo uudistuu metron varressa<br />

12 AKTIIVINEN ESPOO › Kesän parhaat menovinkit<br />

15 OIVALLUS › KYKY-tori on kohtaamispaikka<br />

16 HELMI › Elä ja asu -keskus aloitti toimintansa<br />

18 PALVELU › Palkittua lastensuojelua<br />

20 VI ESBO › Finns sommarteater<br />

22 VAPAALLA › Espoo-ristikko<br />

23 ESPOOLAINEN › FC Hongan naiset<br />

12<br />

18 20<br />

ESPOO-LEHTI 1/<strong>2017</strong> >> 3


PÄÄKIRJOITUS<br />

Espoo kestävän<br />

kasvun polulla<br />

ESPOOLAISET<br />

TUNTEVAT<br />

ASUVANSA<br />

KAUPUNGISSA,<br />

VAIKKA SAMALLA<br />

LUONTO ON<br />

LÄHELLÄ.<br />

KANSAINVÄLISESSÄ vertailussa Espoo on jo toistamiseen osoittautunut<br />

Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi taloudellisesti,<br />

sosiokulttuurisesti ja ekologisesti arvioituna. Espoon vahvuuksia<br />

ovat erityisesti osaaminen, turvallisuus ja luonto.<br />

Kasvavan Espoon kestävyyttä parantaa raiteisiin tukeutuva<br />

viiden kaupunkikeskuksen verkostomainen rakenne. Viime<br />

syksynä toteutetun Mun Espoo on -kyselyn vastaajat kokivat<br />

kaupunkikeskukset monipuolisiksi palveluiden, työpaikkojen<br />

ja vapaa-ajan vieton keskittymiksi, ja niiden läheisyyttä arvostetaan.<br />

Espoolaiset tuntevat asuvansa kaupungissa,<br />

vaikka samalla luonto on lähellä. Kyselyyn vastattiin<br />

6 150 kertaa ja se keräsi yhteensä 21 600 yksittäistä<br />

ehdotusta tai kommenttia. Kyselyn tuloksia hyödynnetään<br />

päivitettäessä Espoo-tarinaa alkavalle<br />

valtuustokaudelle.<br />

Haemme kestäviä kaupunkiratkaisuja<br />

yhdessä yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten<br />

ja kaupunkilaisten kanssa.<br />

Fortum Oyj:n kanssa sovimme keväällä siitä,<br />

että kaikki Espoossa käytettävä kaukolämpö<br />

tuotetaan viimeistään vuonna 2030 kokonaan<br />

hiilineutraalisti.<br />

Tavoitteena on espoolaisten hyvinvointi fiksussa,<br />

turvallisessa kaupungissa, jossa arki sujuu.<br />

Esbo satsar på<br />

hållbar tillväxt<br />

I INTERNATIONELLA jämförelser har Esbo redan för andra<br />

gången visat sig vara den hållbaraste staden i Europa bedömt<br />

enligt ekonomiska, sociokulturella och ekologiska faktorer.<br />

Esbos styrkor är särskilt kompetens, säkerhet och naturen.<br />

Esbo växer och hållbarheten förbättras av en nätverksaktig<br />

struktur med fem stadscentrum som stöder sig på spårtrafik.<br />

Deltagarna som förra hösten svarade på enkäten<br />

”Mitt Esbo är” upplevde att stadscentren utgör mångsidiga<br />

koncentrationer för tjänster, arbetsplatser<br />

och fritid, och man värdesätter att de ligger nära. Esboborna<br />

känner att de bor i en stad, även om naturen<br />

samtidigt är nära. Enkäten besvarades 6 150 gånger<br />

och fick sammanlagt 21 600 separata förslag<br />

eller kommentarer. Enkätens resultat utnyttjas<br />

då berättelsen om Esbo uppdateras<br />

inför den kommande fullmäktigeperioden.<br />

Vi söker hållbara stadslösningar tillsammans<br />

med företag, universitet,<br />

forskningsinstitut och stadsborna. Vi avtalade<br />

i våras med Fortum Abp om att all<br />

fjärrvärme som används i Esbo senast 2030<br />

ska produceras helt koldioxidneutralt.<br />

Målet är att Esboborna ska må bra i en<br />

smart och trygg stad med en smidig vardag.<br />

Jukka Mäkelä, stadsdirektör<br />

Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja<br />

”<br />

Harry Potter ja<br />

salaisuuksien kammio<br />

-elokuvakonsertti<br />

Espoon Metro<br />

Areenalle lokakuussa.<br />

”<br />

Mitä espoolaiset<br />

arvostavat kaupungissamme:<br />

#luonto #koti<br />

#kaupunki #meri<br />

#turvallisuus #Espoo<br />

”<br />

Espoo on edelleen<br />

Euroopan kestävin<br />

kaupunki!<br />

#hyväespoo<br />

#kestäväespoo<br />

ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi<br />

JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,<br />

etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi<br />

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM<br />

JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Fleur Wilson ISSN 1798-8438 Seuraava numero ilmestyy 19.8.<strong>2017</strong><br />

4


POIMINNAT<br />

ESPOON KAUPUNKI VEI<br />

VOITON HARJOITTELU-<br />

PAIKKAKILPAILUSSA<br />

AKAVAN ERITYISALOJEN opiskelijat palkitsi Espoon kaupungin<br />

kulttuuri- ja tapahtumatuotannon hyvien ammattikorkeakouluharjoittelupaikkojen<br />

tarjoamisesta. ”Vuoden harjoittelupaikka”<br />

-kilpailun voittajat julkistettiin maaliskuun lopulla. Parhaiden<br />

harjoittelupaikkojen valinta perustui työharjoittelijoiden<br />

omiin kuvauksiin.<br />

”UNELMANI<br />

TOTEUTUI,<br />

SAIN OPPIA<br />

JA KOKEA.”<br />

– Hienoa, että palkinto kohdistettiin<br />

koko työyhteisölle. Kun harjoittelija<br />

aloittaa, hänelle valtuutetaan tietyt perustehtävät.<br />

Hänelle nimetään vastuuhenkilö,<br />

jolta hän voi kysyä ja pyytää<br />

apua. Käymme aina läpi perehdytyslistan,<br />

johon tarvittaessa myös palataan, kertoo tapahtuma- ja<br />

kulttuuripalvelujen tuotantopäällikkö Johanna Vepsä.<br />

Espoon kaupungilla työharjoittelussa ollut kulttuurituottajaksi<br />

(AMK) opiskellut Marianne Marttila myös työllistyi harjoitteluorganisaatioonsa.<br />

– Unelmani toteutui, sain oppia ja kokea. Harjoittelupaikkani<br />

myös innosti pyrkimään alalla eteenpäin, hän toteaa.<br />

Harjoittelupaikkakilpailussa oli myös yliopisto-opiskelijoiden<br />

sarja, jonka voitti Ramboll Finland Oy.<br />

KAUKOLÄMPÖ RIISUTAAN<br />

PÄÄSTÖISTÄ 2030 MENNESSÄ<br />

ESPOON KAUPUNKI on sopinut yhteistyössä<br />

Fortum Oyj:n kanssa tavoitteesta tuottaa kaikki<br />

Espoon kaukolämpö ilman ilmaston lämpenemistä<br />

ruokkivia hiilidioksidipäästöjä vuoteen<br />

2030 mennessä.<br />

Lämmöntuotannon osuus Espoon kaikista<br />

ilmastoon vaikuttavista päästöistä on nykyisellään<br />

lähes puolet. Kaukolämmön karsiminen<br />

päästöistä on osa suurempaa tavoitetta, jossa<br />

Espoo tähtää täyteen hiilineutraaliuteen vuoteen<br />

2050 mennessä.<br />

Fortumin ja Espoon tähänastisen energiayhteistyön<br />

ansiosta uusiutuvan energian ja hukkalämmön<br />

osuus Espoon kaukolämmöstä on<br />

noussut muutamassa vuodessa noin nollasta jo<br />

lähes 30 prosenttiin.<br />

Kaukolämmön hiilineutraaliuden saavuttamiseksi<br />

Espoo ja Fortum ovat luoneet kolme<br />

mahdollista skenaariota. Skenaarioissa hyödynnetään<br />

energianlähteinä geotermistä<br />

lämpöä, biomassaa, hukkalämpöä ja täydentäviä<br />

ratkaisuja.<br />

– Todennäköisimmin lopputulos on kolmen<br />

skenaarion yhdistelmä. Ratkaisu muotoutuu<br />

vuoden loppuun mennessä, kertoo Fortumin<br />

Head of Asset management Niko Wirgentius.<br />

PALVELUTORILLA YLI<br />

MILJOONA ASIAKASKÄYNTIÄ<br />

KAUPPAKESKUS Isossa Omenassa elokuussa 2016 avattu<br />

julkisten palvelujen palvelutori ylitti miljoonan asiakaskäynnin<br />

rajan huhtikuussa. Päivittäin palvelutorilla käy noin<br />

4 500 asiakasta.<br />

Palvelutorin ainutlaatuinen konsepti yhdistää keskeiset<br />

asiointipalvelut, kuten muun muassa kirjaston, neuvolan ja<br />

Kelan samaan tilaan hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Konseptia<br />

kehitetään jatkuvasti laajentaen myös digitaalisuuteen.<br />

2014 NYKYINEN 2030 MENNESSÄ<br />

n HIILI 72% n HIILI 55 % n UUSIUTUVAT 60 %<br />

n KAASU 27 % n KAASU 17 % n BIOMASSA (NYKYISET) 15 %<br />

n UUSIUTUVAT 1 % n LÄMMÖN KIERRÄTYS 16% n LÄMMÖN KIERRÄTYS 25 %<br />

n BIOMASSA 12 %<br />

HISTORIAN KÄTKÖISTÄ<br />

Muuralan sairaalan ensiaskeleista 100 vuotta<br />

Muuralan sairaala<br />

etualalla. Taustalla<br />

nykyistä<br />

Espoon keskuksen<br />

aluetta. Kuva<br />

vuodelta 1938.<br />

ESPOON KAUPUNGINMUSEO<br />

TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITOON ryhdyttiin<br />

1800-luvun loppupuolella kiinnittämään Suomessa<br />

entistä enemmän huomiota. Kunnallisia<br />

sairaaloita perustettiin kiihtyvällä tahdilla ympäri<br />

maata, mutta Espoo sinnitteli poikkeuksellisen<br />

pitkään ilman omaa laitosta. Pääsyy<br />

tälle oli Helsingin läheisyys. Potilaat pystyttiin<br />

useimmiten toimittamaan pääkaupungin sairaaloihin<br />

saamaan hoitoa.<br />

Välttämättömäksi sairaalahanke muuttui<br />

ensimmäisen maailmansodan myötä. Espoon<br />

alueen linnoitustöihin saapui Suomesta ja ulkomailta<br />

runsaasti ulkopuolista väkeä, joiden<br />

keskuudessa kulkutaudit levisivät. Sairaalapaikkojen<br />

tarve kasvoi voimakkaasti, eikä kaikkia<br />

potilaita ollut enää mahdollista sijoittaa Helsinkiin.<br />

Viimeisen sysäyksen rakentamispäätökselle<br />

antoi kuntakokouksen puheenjohtaja,<br />

varatuomari Osvald Wasastjerna, joka vaimoineen<br />

lahjoitti sairaalaa varten yhteensä<br />

60 000 markkaa. Suunnittelusta vastasi arkkitehti<br />

Knut Wasastjerna. Rakennustyöt käynnistyivät<br />

Muuralassa 1917, mutta seuraavana<br />

vuonna puhjennut sisällissota viivästytti niiden<br />

valmistumista.<br />

Kauan kaivattu paikallissairaala aloitti toimintansa<br />

lopulta 30. huhtikuuta 1920. Sairaalakompleksi<br />

koostui tuolloin varsinaisesta lasarettiosastosta,<br />

epidemiaosastosta sekä talousrakennuksesta.<br />

Kokonaisuuteen kuuluivat<br />

myös sittemmin puretut ruumishuone ja lääkärin<br />

asunto.<br />

Sairaala oli valmistuessaan hyvin ajanmukainen.<br />

Kahden pääosaston lisäksi tiloista<br />

löytyi esimerkiksi leikkaussali ja yhteinen keskuslämmitysjärjestelmä.<br />

Henkilökuntaakin oli<br />

toistakymmentä. Sairaalan ensimmäiseksi lääkäriksi<br />

tuli lääketieteen lisensiaatti Allan Ph.<br />

Heikel, joka toimi virassa peräti 33 vuotta.<br />

Alkuperäiset rakennukset ovat edelleen käytössä<br />

osana Samarian terveysasemaa. Tiloista<br />

löytyy tänä päivänä muun muassa sosiaalitoimen<br />

palveluja ja henkilöstöravintola.<br />

LÄHTEET: ESPOON KAUPUNGINARKISTO,<br />

LAHTI, MATTI J. 1975. ESPOO MAALAIS-<br />

PITÄJÄSTÄ SUURKAUPPALAKSI. ESPOON<br />

KAUPUNKI, DIGI.KANSALLISARKISTO.FI<br />

ESPOO-LEHTI 1/<strong>2017</strong> >> 5


POIMINNAT<br />

› Espoosta tulee useimmille ensimmäisenä<br />

mieleen luonto. 5 111 vastausta on tiivistetty<br />

sanapilveksi. Mitä kookkaampana sana<br />

näyttäytyy, sitä useammin se on esiintynyt<br />

vastauksissa. Vastaajat jatkoivat myös 4 791<br />

kertaa lausetta Mun Espoo on… Tärkeimmäksi<br />

koetuksi asiaksi nousi turvallisuus.<br />

ESPOON VAHVUUKSIA OVAT<br />

TURVALLISUUS JA LUONTO<br />

Espoon kaupunki kysyi viime syksynä Mun Espoo on -kyselyllä asukkaiden<br />

näkemyksiä siitä, millainen Espoo on ja millainen sen pitäisi olla.<br />

ELOKUUSTA LOKAKUUHUN netissä auki olleeseen<br />

kyselyyn vastattiin 6 150 kertaa ja<br />

se keräsi yhteensä 21 600 yksittäistä ehdotusta<br />

tai kommenttia. Lisäksi omiin<br />

Päivä kaupunginjohtajana –työpajoihinsa<br />

osallistui noin 850 esikouluikäistä lasta ja<br />

suuri joukko espoolaisia yrittäjiä. Asukasyhdistysten<br />

edustajat kutsutaan työpajaan<br />

syksyllä.<br />

Luonto ja meri ovat kyselyn mukaan<br />

edelleen selkeitä Espoon vetovoimatekijöitä.<br />

Meren äärelle kuntalaiset toivovat<br />

enemmän aktiviteetteja, kuten harrastusja<br />

virkistystoimintaa ja palveluita, jotta<br />

siellä voisi viettää enemmän aikaa.<br />

Espoo koetaan turvalliseksi. Turvallisuus<br />

oli keskeisin asia kaikenikäisten vastaajien<br />

mielestä.<br />

Asukkaiden kehitystoiveet löytyivät<br />

MUN ESPOO<br />

ON –KYSELYYN<br />

TULI YHTEENSÄ<br />

21 600<br />

EHDOTUSTA<br />

TAI KOMMENT-<br />

TIA. KYSELY-<br />

AIKA OLI<br />

27.8.–31.10.2016.<br />

elinympäristöstä, luonnosta ja liikenteestä.<br />

Metron myöhästyminen ja Espoon<br />

sisäisen bussiliikenteen muutokset mietityttivät.<br />

Monet vastaajista toivoivat poikittaisliikenteen<br />

sujuvoittamista Espoon<br />

sisällä.<br />

Seuraavana nousi esiin muun muassa<br />

kulttuurin ja liikunnan, muiden julkisten<br />

palveluiden ja työllisyyden kehittäminen.<br />

Myös kestävä kehitys nousi tärkeimpiin<br />

teemoihin, kun taas matkailu, yritystoiminnan<br />

edellytykset ja kansainvälisyys<br />

jäivät vähemmille maininnoille.<br />

Vastaajat kertoivat näkemyksiä myös<br />

itselle läheisen kaupunkikeskuksen parhaista<br />

puolista ja kehittämisestä. Palvelut<br />

nousivat kaupunkikeskusten valttikorteiksi.<br />

Vastaajat arvostavat palveluiden<br />

keskittymistä samaan paikkaan, jolloin<br />

kaikki asiat voi hoitaa yhdellä kertaa. Liikenneyhteydet<br />

ja asumisen mukavuus<br />

nousivat toivotuimmiksi kehityskohteiksi<br />

jokaisen kaupunkikeskuksen kohdalla.<br />

Vastauksista voidaan tulkita, että kaupunkikeskusten<br />

läheisyyden vuoksi kaupunkilaiset<br />

kokevat asuvansa kaupungissa,<br />

vaikka samalla luonto on yhtä lähellä.<br />

Kaupunkikeskukset koetaan monipuolisiksi<br />

palveluiden, työpaikkojen ja<br />

vapaa-ajan vieton keskittymiksi, ja niiden<br />

läheisyyttä arvostetaan. Espoon strategia<br />

kehittää useaa keskusta yhden suuren<br />

keskuksen sijaan vaikuttaisi tässä suhteessa<br />

onnistuneelta.<br />

Tarinoita parhaista hetkistä Espoossa<br />

saatiin 4 800 kappaletta. Ne liittyvät vahvasti<br />

perheeseen, luontoon ja ulkoiluun<br />

sekä kotiin ja onnen ja ilon tunteisiin.<br />

Aalto-yliopisto arvioi Espoon tavan tehdä strategiaa erinomaiseksi<br />

KYSELYN TULOKSIA hyödynnetään<br />

päivitettäessä Espoo-tarinaa eli kaupungin<br />

strategiaa seuraavalle valtuustokaudelle.<br />

Uusi Espoo-tarina valmistellaan<br />

valtuuston hyväksyttäväksi<br />

syksyllä <strong>2017</strong>.<br />

Aalto-yliopistossa tehdyn arvioinnin<br />

mukaan Espoo-tarina on ollut erinomainen<br />

tapa johtaa strategiaa ja myös<br />

kansainvälisesti ainutlaatuinen. Kaupunginjohtaja<br />

Jukka Mäkelän mielestä aikaisempia<br />

strategioita selkeämpi Espootarina<br />

on tuonut hyviä tuloksia.<br />

– Olemme aina onnistuneet parhaiten<br />

niissä asioissa, joihin olemme<br />

saaneet asukkaat ja yhteistyökumppanit<br />

mukaan. Asukaslähtöinen tekeminen<br />

on meille onnistumisen ehto<br />

ja arvostan sitä, että saimme tälläkin<br />

kertaa näin runsaasti kuntalaisten näkemyksiä<br />

mukaan Espoo-tarinan päivittämiseen.<br />

Tästä on hyvä jatkaa, Mäkelä<br />

sanoo.<br />

6


PALVELUKSESSA<br />

TÄRKEÄ<br />

KONTAKTI KOKO<br />

PERHEELLE<br />

Kieli- ja kulttuuriryhmän<br />

koordinaattori Sheena<br />

Kopsala on monelle<br />

maahanmuuttajaperheelle<br />

tärkeä yhteyshenkilö.<br />

TEKSTI Tiina Parikka KUVA Timo Porthan<br />

’’<br />

Parasta työssäni on erilaisten ihmisten tapaaminen<br />

ja heidän kulttuuriinsa tutustuminen.<br />

Haastattelen valmistavaan opetukseen tulevien<br />

oppilaiden perheitä ja toimin heidän ja<br />

opettajien yhdyslenkkinä. Nykyiseen työhöni kuuluu<br />

myös opettajien ja oppilaiden lukujärjestysten päivittämistä<br />

ja uskonnonopettajien sijaistuksia.<br />

Puhun itse suomea ja englantia, hieman espanjaa<br />

ja tietenkin filippiinoa, kun olen lähtöisin Filippiineiltä.<br />

Jos yhteistä kieltä ei löydy, haastateltavan<br />

oman äidinkielen opettaja tai kulttuuritulkki tulee<br />

avuksi.<br />

Minua on helppo lähestyä, koska olen itsekin maahanmuuttaja.<br />

Olen myös rohkaiseva esimerkki siitä,<br />

että maahanmuuttajakin voi saada täältä mielekästä<br />

työtä. Itse työllistyin ensin Espoon kaupungin maahanmuuttajarekrytoinnin<br />

kautta yhdeksän kuukauden<br />

työjaksolle. Sen jälkeen sain kieli- ja kulttuuriryhmästä<br />

eläkkeelle jäävän assistentin paikan. Olin<br />

välissä äitiyslomalla ja sieltä palatessani pääsin suunnittelijaksi.<br />

Koordinaattorina aloitin maaliskuussa.<br />

Monelle perheelle kouluikäisen lapsen opetuksen<br />

aloittaminen on ensimmäinen kontakti suomalaiseen<br />

yhteiskuntaan. Perheillä ei välttämättä ole juuri<br />

muita kontakteja kuin minä ja he kyselevät minulta<br />

ohjausta myös muihin asioihin. Se saa minut tuntemaan<br />

itseni hyödylliseksi ja pyrin keräämään tätä<br />

tietoa voidakseni antaa ainakin jotain neuvoja.<br />

42<br />

eri kieltä,<br />

joilla<br />

tarjotaan<br />

oman<br />

äidinkielen<br />

opetusta<br />

4 260<br />

vieraskielistä<br />

oppilasta<br />

ja opiskelijaa<br />

6<br />

uskonnon<br />

opetusta:<br />

evankelisluterilainen,<br />

ortodoksinen,<br />

islam,<br />

katolinen,<br />

juutalainen,<br />

Krishna.<br />

3 300<br />

opiskelijaa<br />

osallistuu<br />

oman<br />

äidinkielen<br />

opetukseen<br />

viikoittain.<br />

Suurin ryhmä<br />

on venäjä (vajaa<br />

700), sitten<br />

arabia, englanti<br />

ja somali<br />

(noin 300).<br />

ESPOO-LEHTI 1/<strong>2017</strong> >> 7


TEEMA<br />

ESPOO ELÄÄ<br />

KASVUN AIKAA<br />

Länsimetron varren kaupunkikeskuksissa on vilkas<br />

kehitysbuumi päällä. Liiketilojen lisäksi luvassa on<br />

paljon asuinrakennuksia metropysäkkien läheisyyteen.<br />

Teksti Ari Rytsy Kuvitus Fleur Wilson Kuvat Timo Porthan<br />

8


KEILANIEMI<br />

Kehä I:n liikenne siirtyy betonitunneliin<br />

keväällä 2019. Keilaniemen metroaseman viereen<br />

rakennetaan neljä asumiskäyttöön tarkoitettua<br />

tornitaloa. Raaden hampaana tunnettu Fortumin<br />

tornitalo muuttuu peruskorjauksen myötä<br />

asuinrakennukseksi. Samalle tontille voidaan<br />

rakentaa kaavamuutoksen ansiosta kaksi uutta<br />

asuinkerrostaloa. Lisäksi Keilaniemeen on<br />

suunnitteilla 26-kerroksinen ja 117-metrinen<br />

toimistorakennus Keilaranta Tower.<br />

Tapiolan keskuksen uudistuminen<br />

otti aimo harppauksen<br />

eteenpäin tänä keväänä,<br />

kun Kauppakeskus<br />

Ainoan toinen vaihe valmistui.<br />

Laajennus toi mukanaan esimerkiksi<br />

Stockmannin uuden tavaratalon<br />

sekä parikymmentä uutta<br />

erikoisliikettä. Laajennuksen myötä<br />

Ainoan kokonaispinta-ala kasvoi<br />

30 000 neliömetriin eli samaan<br />

kokoluokkaan Kampin kauppakeskuksen<br />

kanssa.<br />

– Vanhan liikekeskuksen aikaan kävelyalueen<br />

maatasolla liikkui huoltoja<br />

jäteautoja. Nyt liikenne on onnistuttu<br />

viemään maan alle. Autojen<br />

hallitsema tila on annettu takaisin<br />

ihmisille, sanoo Ainoan laajennuksen<br />

suunnittelusta vastaava rakennusopin<br />

professori Antti-Matti Siikala.<br />

Uudistunut Ainoa erottuu edukseen<br />

myös liiketilojen päälle rakennetulla<br />

kattomaailmalla. Siellä sijaitsee<br />

piha-alueita sekä Tapiolan<br />

Kirjokansi -asuntokokonaisuus.<br />

Vihreää asumista edustavalle<br />

Kirjokannelle nousee yhteensä<br />

kuusi asuintaloa, joista kaksi kerrostaloa<br />

ja yksi pienkerrostalo valmistuivat<br />

tänä keväänä. Seuraavan<br />

vaiheen asuintalojen valmistumisaika<br />

on vuoden 2020 alussa. Suurin<br />

piirtein samoihin aikoihin sijoittuu<br />

myös Ainoan kolmas vaihe. Siinä<br />

nykyinen Stockmannin tavaratalo<br />

puretaan ja tilalle rakennetaan<br />

kauppakeskuksen viimeinen laajennusosa,<br />

jonka arvioidaan valmistuvan<br />

syksyllä 2019.<br />

Ainoan toisen vaiheen laajennuksessa<br />

kiinnitettiin erityistä huomiota<br />

kauppakeskuksen ja olemassa olevan<br />

kaupunkirakenteen yhtenäisyyteen.<br />

Uudistunut Ainoa avautuu jokaiseen<br />

ilmansuuntaan muodostaen harmonisen<br />

kokonaisuuden Tapiolan<br />

kaupunkikeskuksen kanssa.<br />

– Kattomaailma saa innoituksensa<br />

Tapiolan 1950- ja 1960-lukujen asuinrakentamisen<br />

perinteisistä kattomuodoista.<br />

Sen puupinnat kertovat<br />

korkeatasoisesta asumisrakentamisesta<br />

ja ovat alhaalta valaistuina<br />

kauniita katsella, kertoo Siikala.<br />

PERINTEET JA NYKYAIKA KOHTAAVAT<br />

KÄVELYKESKUSTASSA. Tapiolan keskuksella<br />

on suuri merkitys Espoon<br />

joukkoliikenteessä, joka kehittyy<br />

voimakkaasti Länsimetron ja<br />

vuonna 2019 valmistuvan Tapiolan<br />

uuden bussiterminaalin myötä.<br />

Merituulentielle rakennettavasta<br />

uudesta bussiterminaalista on suora<br />

sisäyhteys metroon ja liiketiloihin.<br />

ESPOO-LEHTI 1/<strong>2017</strong> >> 9


TEEMA<br />

Tapiolan keskuksen uudistuminen<br />

ei rajoitu pelkästään kauppakeskukseen<br />

ja joukkoliikenteeseen. Alueen<br />

kehittämisestä vastaava projektinjohtaja<br />

Antti Mäkinen kertoo, että<br />

valtaosa 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuista<br />

rakennuksista puretaan ja<br />

tilalle rakennetaan tehokkuudeltaan<br />

kolminkertaisia asuin- ja liikerakennuksia.<br />

Vastaavaa uudistustyötä ei<br />

ole tehty aikaisemmin missään muualla<br />

koko Suomessa.<br />

– Maankäytön tehostaminen ei<br />

Tapiolassa muilta osin juuri tule<br />

kysymykseen. Puutarhakaupungin<br />

kulttuurihistoriallinen status on<br />

vahva, joten sitä on tarkoitus vaalia,<br />

Mäkinen korostaa.<br />

Merituulentien eteläpuolelle painottuva<br />

asuinrakentaminen tuo<br />

tuulahduksen tulevaisuudesta, joka<br />

yhdistetään Espoon kulttuurikeskuksen<br />

ympäristöön yhtenäisellä<br />

ja viihtyisällä kävelykeskustalla.<br />

Tapiolan keskuksen uusiutuminen<br />

jatkuu vielä vuosia, mutta sen on<br />

tarkoitus olla pääosin valmis 2020-<br />

luvun alkuun mennessä.<br />

– Suunniteltujen uudistusten valossa<br />

voi sanoa, että Tapiolan keskuksella<br />

on edessään hyvä tulevaisuus,<br />

Mäkinen hehkuttaa.<br />

LÄNSIMETRO JA RAIDE-JOKERI<br />

VAUHDITTAVAT ASUINRAKENTAMISTA.<br />

Espoon reipas uudistumistahti näkyy<br />

myös muissa kaupunginosissa.<br />

Esimerkiksi Keilaniemen aseman viereen<br />

on kaavoitettu neljä asuintornia,<br />

joista kahden tontista on jo sopimus.<br />

Asuntojen rakentamisen edellyttämä<br />

Kehä I:n tunnelointi Keilaniemessä<br />

etenee suunnitelmien mukaisesti.<br />

Lisäpontta alueen kehittämiseen tuo<br />

Raide-Jokeri, jonka päätepysäkki<br />

sijoittuu Keilaniemen metroaseman<br />

kupeeseen.<br />

Uudistuminen on hyvässä vauhdissa<br />

Otaniemessä, minne Aaltoyliopisto<br />

rakentaa uutta ja keskittää<br />

toimintojaan. Tiiviiksi ja eläväiseksi<br />

kampuskaupunginosaksi muodostuvalle<br />

alueelle on tarkoitus kaavoittaa<br />

asuntoja ainakin 7 500<br />

uudelle asukkaalle. Tulevaisuuden<br />

Otaniemessä korostuvat jalankulkua,<br />

pyöräilyä ja joukkoliikennettä<br />

tukevat ratkaisut, joihin kytkeytyvät<br />

olennaisesti Länsimetro ja<br />

Raide-Jokeri sekä niiden välityksellä<br />

avautuva koko pääkaupunkiseutu.<br />

Liikenteeseen liittyvistä hankkeista<br />

Kehä I:n Tapiolan ja Otaniemen<br />

yhdistävän tunnelin rakentamisen<br />

on määrä alkaa vuonna 2020.<br />

MATINKYLÄSSÄ LUNASTETAAN<br />

VANHOJA LUPAUKSIA<br />

MATINKYLÄ on Espoon ainoa keskus,<br />

jossa ei ole omaa uimahallia. Nyt halli<br />

on kaavoitettu Länsimetron työmaana<br />

vuosia toimineelle Tynnyripuiston alueelle<br />

osaksi mittavaa uudisrakennussuunnitelmaa.<br />

Uimahallin lisäksi alueelle<br />

on kaavailtu isoa koulua, noin<br />

kahdensadan huoneen hotellia, pysäköintilaitosta<br />

ja kerrostaloja.<br />

– Kaupungin kohteista on jo valtuuston<br />

päätös olemassa, muista kohteista<br />

on neuvottelut loppusuoralla.<br />

Tavoite on, että jo vuosia sitten luvattu<br />

uimahalli valmistuisi vuoden<br />

2021 loppuun mennessä, Matinkylän<br />

projektijohtaja Carl Slätis sanoo.<br />

– Rakennettavat asunnot tulevat todennäköisesti<br />

olemaan pääosin pieniä<br />

1–3 huoneen ja keittiön huoneistoja.<br />

Tarjolla tulee olemaan kaikenlaisia<br />

asumisvaihtoehtoja vapaarahoitteisista<br />

omistus- ja vuokra-asunnoista<br />

ARA-rahoitteisiin. Myös erityisryhmien<br />

asuntoja on mukana suunnitelmissa.<br />

Uudisrakentamisen lisäksi aluetta<br />

tullaan tiivistämään täydennysrakentamisen<br />

kautta.<br />

– Asukkaita tullaan informoimaan<br />

hyvissä ajoin suunnitelmista. Etenkin<br />

täydennysrakennusvaiheessa asukkaiden<br />

osallistaminen on oleellinen<br />

osa työprosessia, Slätis lupaa.<br />

Pääsiäisen jälkeen avatun ravintolaja<br />

elokuvamaailman jälkeen Iso Omena<br />

on kasvanut maksimimittoihinsa. Palvelutarjonta<br />

tulee vielä entisestään<br />

kasvamaan ja monipuolistumaan.<br />

– Kun metroliikenne toivottavasti syksyllä<br />

käynnistyy, avaavat myös bussiterminaalitason<br />

uudet liikkeet ovensa.<br />

Vielä tänä vuonna nähdään konkreettisia<br />

muutoksia ainakin Matinkylän<br />

urheilupuistossa, jonka vanha jäähalli<br />

puretaan kesällä. Tilalle on suunniteltu<br />

uutta jääurheilukeskusta, jossa neljän<br />

jääkaukalon lisäksi olisi kuntosali- ja<br />

ryhmäliikuntatiloja.<br />

– Tavoite on, että uusi halli etenisi<br />

suunnittelusta toteutukseen vielä tänä<br />

vuonna, Slätis sanoo.<br />

URHEILUPUISTO<br />

Metroaseman vieressä sijaitsevalla<br />

Jousenpuiston alueella toteutetaan tiivistä<br />

asuinrakentamista. Metroaseman pohjoispuolella<br />

kehitetään Tapiolan urheilupuistosta entistä<br />

monipuolisempi liikunnallisen vapaa-ajanvieton<br />

alue. Viitesuunnitelmassa on hahmoteltu 6 000<br />

katsojan jalkapallostadion, monitoimihalli ja<br />

tekojäärata sekä toiminnallisesti monipuolinen ja<br />

elävä keskusaukio. Luvassa on myös uusia<br />

kenttiä esimerkiksi salibandylle sekä<br />

jalka-, käsi- ja koripallolle.<br />

10


TSIRP!<br />

ESPOO SÄILYY<br />

PUISTOKAUPUNKINA<br />

TIIVISTÄMISESTÄ<br />

HUOLIMATTA.<br />

NIITTYKUMPU<br />

Kaupunginosan viihtyisyyttä parannetaan<br />

Niittysillanpuiston ja Niittypuiston<br />

rakennushankkeilla. Tulevaisuudessa alueelle<br />

saadaan myös kaksi uutta leikkipuistoa sekä<br />

Niittypuistoa täydentävä tekonurmipintainen<br />

liikunta-alue eli Niittypuistonkenttä.<br />

Asuntorakentaminen kiihtyy molemmin puolin<br />

Merituulentietä. Tarkoituksena on rakentaa sinne<br />

sekä yksittäisiä kerrostaloja että kokonaisia<br />

kortteleita. Suurimmat korttelihankkeet on<br />

tarkoitus keskittää pohjoiseen eli<br />

Riihitontun alueelle.<br />

Urheilupuiston metroaseman<br />

ympäristö elävöityy tiivillä<br />

kaupunkirakenteella sekä metroaseman<br />

päälle valmistuneella 800<br />

paikan pysäköintilaitoksella. Uusi<br />

pysäköintilaitos tulee huolehtimaan<br />

aseman eteläpuolelle rakennettavan<br />

Jousenpuiston asuntoalueen<br />

asukaspysäköinnistä. Vastaavanlaista<br />

kaupunkirakennetta on<br />

tarkoitus laajentaa Urheilupuiston<br />

eteläosaan.<br />

Länsimetron myötä rakentaminen<br />

kiihtyy myös Niittykummussa<br />

ja Matin kylässä, minne<br />

on luvassa lisää asuin-, liike- ja<br />

toimistorakentamista sekä puistoja<br />

ja lähivirkistysalueita. Matinkylän<br />

Tynnyripuistoon suunnitellun<br />

uimahallin on tarkoitus avautua<br />

kuntalaisille vuonna 2021.<br />

Länsimetron jatkeen asemien<br />

ympäristöissä on käynnissä voimakkaita<br />

uudistushankkeita. Esimerkiksi<br />

Finnoon aseman läheisyyteen<br />

on kohoamassa yli 20-kerroksisia<br />

asuinrakennuksia. Metrokeskuksen<br />

ohella Finnoon asuinrakentaminen<br />

keskittyy Djupsundsbäckeniin<br />

ja Finnoonsatamaan sekä myöhemmin<br />

toteutuvaan pohjoisosan<br />

Finnoonkartanoon.<br />

Ideat kukkivat<br />

Innovation<br />

Gardenissa<br />

AALTO-YLIOPISTO ja Espoon kaupunki rakentavat yhteistyössä<br />

Otaniemeen suurta innovaatiokeskittymää, joka kokoaa yhteen<br />

akateemiset opiskelijat ja tutkijat, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot<br />

sekä yritykset. Pitkät perinteet omaavan Otaniemen<br />

kampuksen kasvamista kansainvälisesti kiinnostavaksi ajatushautomoksi<br />

vauhdittavat Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun<br />

sekä Kauppakorkeakoulun muuttaminen alueelle vuosina 2018<br />

ja 2019. Aalto-yliopiston keskittyminen tarjoaa vararehtori Tuija<br />

Pulkkisen mielestä hyvät eväät innovaatiota suosivan ekosysteemin<br />

luomiseen.<br />

– Aallon vahvana missiona on maksimoida toiminnan yhteiskunnallinen<br />

vaikutus. Otaniemessä tätä on mahdollisuus toteuttaa<br />

tarjoamalla yrityksille tiloja ja yhteistyömahdollisuuksia.<br />

Yliopiston tarjoamissa neutraaleissa tiloissa voi toteuttaa yhteisiä<br />

hankkeita jopa kilpailijoiden kanssa, hän havainnollistaa.<br />

Toiminnan keskittymisen uskotaan antavan lisäpotkua opiskelijalähtöiseen<br />

yrittäjyyteen, jonka volyymit ovat vahvassa kasvussa.<br />

Monet startupit ja Slush-tapahtuma ovat tuoneet Aallolle<br />

eurooppalaisittain arvokasta näkyvyyttä. Sen päälle on hyvä rakentaa<br />

myös tulevaisuuden menestystarinoita.<br />

– Otaniemen yrittäjäpöhinää tukee syksyllä Otakaari 5:een<br />

muuttava Aallon kasvukeskus. Sen tavoitteena on edistää yliopiston<br />

tutkimusinfrastruktuurin ja osaamisen viemistä yritysten<br />

ulottuville, Pulkkinen täydentää.<br />

ESPOO-LEHTI 1/<strong>2017</strong> >> 11


MENOTÄRPIT TOUKOKUU–ELOKUU<br />

› TUTUSTU KIVIIN<br />

LÄHDE MUKAAN Kallio, monttu ja<br />

murikka – geologiaretkelle 16.7.<br />

klo 10–16. Lähtö ja paluu tilausbussilla<br />

Espoontorin pysäköintialueelta,<br />

Asemakuja 4. Retki on<br />

maksuton ja mukaan mahtuu 45<br />

osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.<br />

Ennakkoilmoittautuminen<br />

09 816 54400 tai villaelfvik@espoo.fi<br />

14.7. mennessä.<br />

› KIERROKSELLE<br />

NUUKSIOSSA<br />

ILMAISELLE VAELLUSRETKELLE<br />

kansallispuistoon voi lähteä 6.8.<br />

klo 9.30–15.00. Lähtö Högbackan<br />

pysäköintialueelta (Kattilantie<br />

33). 7,5 kilometrin pituinen reitti<br />

kulkee Haukkalammen kautta takaisin<br />

lähtöpaikalle. Tulipaikalla<br />

pidetään evästauko, jolloin mahdollisuus<br />

uimiseen. Hyvät kengät<br />

jalkaan ja uima-asu sekä evästä<br />

mukaan.<br />

› UUSI VALTUUSTO<br />

ALOITTAA PIAN<br />

UUSI KAUPUNGINVALTUUSTO<br />

aloittelee toimintaansa. Jokaista<br />

kaupunkilaista koskevaa yhteiskunnallista<br />

päätöksentekoa voi<br />

tulla seuraamaan valtuuston kokouksiin<br />

22.5. ja 12.6. klo 17.30–<br />

23.00 Valtuustotalolle, Espoonkatu<br />

5. Kokouksia voi seurata<br />

myös internet-lähetyksen kautta.<br />

ESPOO<br />

PÄIVÄSTÄ<br />

PÄIVÄÄN<br />

Poimi tästä kesäkauden<br />

parhaat menovinkit ja<br />

kiinnostavimmat<br />

tapahtumat talteen.<br />

LISÄÄ TAPAHTUMIA:<br />

espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista › Espoon tapahtumat<br />

LASINPUHALTAJAN<br />

SAAPPAISSA<br />

TUTUSTUMINEN LASIN aika –<br />

Kauklahden lasitehdas 1923–<br />

1952 -näyttelyyn oppaan johdolla,<br />

Espoon kaupunginmuseo<br />

KAMU, Näyttelykeskus Weegee,<br />

Ahertajantie 5. Perheiden museotunti<br />

järjestetään lauantaisin<br />

klo 12 välillä 18.6. –13.8. poislukien<br />

juhannus. 12/10 euroa, alle 18-<br />

ja yli 70-vuotiaat vapaa pääsy,<br />

opastus sisältyy hintaan.<br />

Ystävykset<br />

saapasmaassa<br />

MAUKKA JA Väykkä reissaavat Italiaan<br />

nukketeatteriesityksessä Maukan<br />

ja Väykän matkakirja. Etelän auringon<br />

alla mela tarkoittaakin omenaa, katti<br />

on gatto, ja rotto on rikki. Esitykset<br />

Teatteri Hevosenkengässä 19.5. klo 10,<br />

20.5. klo 16, 21.5. klo 15 (loppuunmyyty),<br />

22.5. klo 9.30, 23.5. klo 9.30, 24.5.<br />

klo 9.30, 27.5. klo 16, 28.5. klo 15, 30.5.<br />

klo 10, 31.5. klo 10, 1.6. klo 10 ja 2.6. klo<br />

10. Osoite Juhannusmäki 2, Mankkaa.<br />

Esityksen kesto 50 min, yli 3-vuotiaille.<br />

Liput alkaen 11,50 euroa, arkiaamuisin<br />

ohjaajat/opettajat 3,50 euroa. Liput<br />

teatterin toimistolta arkisin klo 8–16,<br />

puh. 09 4391 220, www.hevosenkenka.<br />

fi, hevosenkenka@hevosenkenka.fi tai<br />

www.lippu.fi.<br />

PEKKA ELOMAA<br />

Ota Suomi 100 omiin käsiin<br />

› AURINKOISIA VÄREJÄ<br />

RANSKALAIS-CHILELÄISEN taidemaalarin Georges Valenzuela<br />

Solarin muistonäyttelyssä on esillä hänen viimeisiä<br />

öljyväriteoksiaan. Vuonna 2012 menehtyneen Valenzuela<br />

Solarin maisemamaalauksille on tunnusomaista iloiset värit<br />

ja etelän loistava aurinko. Näyttely esillä Espoon kulttuurikeskuksen<br />

näyttelytilassa 14.6. –21.6, vapaa pääsy.<br />

MITEN SINÄ juhlistaisit maamme satavuotista<br />

itsenäisyyttä? Suomi 100 -hanke kutsuu<br />

mukaan yksityishenkilöt, julkiset toimijat<br />

ja yritykset järjestämään ohjelmaa juhlavuoden<br />

kunniaksi.<br />

Juhlavuoden teema on Yhdessä. Teeman<br />

alla järjestettävä hanke voi olla tapahtuma,<br />

tilaisuus, näyttely tai vaikkapa kehitysprojekti,<br />

päätös tai kampanja.<br />

Ohjelmassa on kolme painopistettä:<br />

Suomen menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus.<br />

— Espoo haluaa painottaa<br />

tulevaisuutta tai tätä päivää juhlinnassa. Perinteiset<br />

tapahtumat, kuten historian merkkihenkilöiden<br />

nostaminen, kuuluvat itsenäisyyden<br />

juhlavuoteen. Suomi 100 -hanke<br />

voi kuitenkin olla muutakin. Elokuvasarjassa<br />

Espoo kertoi naisten tarinoiden kautta<br />

Suomen historiasta. Valoprojektissa kaupunki<br />

toimi yhdessä Suvelassa sijaitsevan<br />

talon kanssa, jossa puhuttiin 17 kieltä, sanoo<br />

projektikoordinaattori Saara Vanhala.<br />

Hanketta voi ehdottaa vielä pitkälle<br />

syksyyn täyttämällä lomakkeen<br />

osoitteessa suomifinland100.fi.<br />

12


Luther-ooppera avaa<br />

Urkuyö ja Aarian<br />

URKUYÖ JA Aaria -festivaali laajenee<br />

tänä vuonna koko illan oopperaan, kun<br />

Kari Tikan Luther -ooppera esitetään<br />

Tapiolan kirkossa. Ooppera kertoo uskonpuhdistuksen<br />

isästä Martti Lutherista,<br />

pienen ihmisen taistelusta hyvän<br />

ja pahan välissä ja reformaation etenemisestä.<br />

Ooppera toteutetaan yhteistyössä<br />

muun muassa Espoon seurakuntien<br />

ja Omnian kanssa. Teos kytkeytyy<br />

Reformaatio 500 -merkkivuoteen sekä<br />

Suomi 100 -juhlavuoteen.<br />

Oopperan ohjaa Juulia Tapola ja musiikinjohdosta<br />

vastaa Erkki Lasonpalo.<br />

Päärooleissa esiintyvät Elja Puukko<br />

(baritoni) Lutherina, Emriikka Salonen<br />

(sopraano) Lutherin vaimona Katharina<br />

von Borana ja Aki Alamikkotervo<br />

(tenori) Saatanana. Esityksissä yleisö<br />

pääsee osallistumaan oopperan sisältämien<br />

Lutherin virsien laulamiseen.<br />

Kesän avaavan Luther-oopperan jälkeen<br />

Urkuyö ja Aaria -festivaali jatkuu<br />

reformaation ja suomalaisuuden teemoja<br />

käsitellen elokuun loppuun saakka.<br />

Koko kesän pidettävät kesäiltojen konsertit<br />

tuovat Espoon tuomiokirkkoon<br />

taiteilijoita nuorista lahjakkaista taitureista<br />

maailmantähtiin.<br />

Urkuyö ja Aaria<br />

1.6.–31.8.<strong>2017</strong><br />

> Luther-ooppera 1.6., 2.6. ja 8.6.<br />

klo 19.30 Tapiolan kirkossa<br />

> Konsertit 15.6.–31.8. torstaisin<br />

klo 21.00 Espoon tuomiokirkossa<br />

> Ohjelma: urkuyofestival.fi<br />

> Lipunmyynti: lippu.fi<br />

MITTUMAARI SOUKASSA<br />

JUHANNUKSENVIETTO<br />

AVATAAN Soukan asukaspuiston<br />

pihassa yhteisellä<br />

juhlalla. Keskikesän juhlaa<br />

vietetään ke 21.6. klo 10.15-<br />

11.15 osoitteessa Soukankaari<br />

10.<br />

> Lisätietoja 046 877 1629,<br />

soukka.asukaspuisto@<br />

espoo.fi<br />

Bingo! Kesäkirjat luettu<br />

LUKEMINEN ON nyt lapsille entistäkin houkuttelevampaa kesäpuuhaa,<br />

kun Helmet-kirjastot järjestävät Lukubingon 5.6.–<br />

31.8. Lukubingo antaa lukutehtäviä ja innostaa lukemaan erilaisia<br />

kirjoja erilaisessa seurassa ja jännittävissä paikoissa.<br />

Lukubingo-lomakkeen voi tulostaa helmet.fi-sivustolta tai<br />

noutaa mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Tarkoituksena<br />

on bingolle uskolliseen tyyliin saada lomakkeelle<br />

viisi rastia viidestä luetusta kirjasta.<br />

Kun täytetyn lomakkeen yhteystietoineen<br />

palauttaa johonkin Helmet-kirjastoon, pääsee<br />

osallistumaan arvontaan, jossa jaetaan kirjapalkintoja.<br />

Voit myös ladata kuvan lukuhetkestäsi<br />

Instagramiin tagilla #lukubingo<strong>2017</strong>.<br />

— Viime vuonna lukubingo oli varsin suosittu.<br />

Kirjastolle lasten lukemaan kannustaminen on<br />

sydämen asia, ja lukutaitohan tukee myös koulussa<br />

oppimista, sanoo viestintäkoordinaattori<br />

Marjut Saloniemi Espoon kaupunginkirjastosta.<br />

Nauru pudottaa penkiltä<br />

MAIKKARIN PUTOUS-OHJELMASTA tutut Roope Salminen ja<br />

Ernest ”Erkku” Lawson kutsuvat impron ystävät Tapiolasaliin.<br />

Samalla juhlistetaan heidän Improryhmä Kolina -kokoonpanonsa<br />

kymmenvuotista uraa. Ryhmä on tehnyt liki 1 000 keikkaa ja<br />

vieraillut niin ravintolaklubeilla kuin Hartwall Arenalla.<br />

> Improryhmä Kolina: Roope & Erkku<br />

Live, ke 31.5. klo 18, Espoon kulttuurikeskus,<br />

Tapiolasali. Liput toimituskuluineen<br />

alk. 24/20 euroa Tiketistä.<br />

ELÄINYSTÄVÄT VALTAAVAT GLIMSIN TALOMUSEON<br />

TALOMUSEO GLIMSIN kesä on vahvasti eläinteemainen.<br />

Vaihtuva erikoisnäyttely on nimeltään<br />

#eläimetespoossa, ja se jakautuu<br />

vanhan ajan maalais-Espoon ja kotieläinten<br />

esittelyyn ja nykypäivän ihmisten eläinsuhteen<br />

sekä lemmikkien ihmettelyyn.<br />

Museon alueella pääsee tuttuun tapaan<br />

tekemään tuttavuutta myös ihka elävien<br />

eläinten kanssa 4H-kotieläinpihalla. Kotieläinten<br />

pariin järjestetään laidunvierailuja<br />

kahdesti viikossa.<br />

— Varmimmin laidunvierailuille mahtuu<br />

mukaan sateisempina päivinä, vinkkaa museolehtori<br />

Aino Osala.<br />

Kesän mittaan museolla järjestetään vaihtelevaa<br />

ohjelmaa. Berninpaimenkoira antaa<br />

haliterapiaa, pelastuskoirayhdistys järjestää<br />

näytöksen toiminnastaan, robottihylje ihmetyttää<br />

ja monenlaista muuta. Lisäksi järjestetään<br />

työnäytöksiä kädentaidoista, kuten<br />

juuston teosta, lankojen kasvivärjäyksestä ja<br />

raudantaonnasta.<br />

Kaikki tapahtuu Glimsin maatilalla, joka<br />

muodostuu 11 eri-ikäisestä rakennuksesta.<br />

Alkukesästä museolla on paljon päiväkoti- ja<br />

kouluvierailijoita.<br />

Kesäkauden aukioloajat<br />

31.8.<strong>2017</strong> saakka:<br />

> ti-pe 10–17, la-su 11–17<br />

> helatorstai 25.5. suljettu<br />

> pe-su 23.–25.6. juhannus, suljettu<br />

> Laidunvierailut vuorolipuilla 7.6.–31.8.<br />

(ei to 22.6, ke 19.7. eikä to 20.7.):<br />

ke-to 15.30-16.30<br />

> Vuorolippujen jako alk. klo 15.15<br />

COUNTRY JA SOUL KOHTAAVAT<br />

SUOMALAISEN JUURIMUSII-<br />

KIN seitsenhenkinen dynamo<br />

Hoedown juhlistaa 15-vuotisjuhlavuottaan<br />

Sellosalissa.<br />

Juhlan kunniaksi yhtye on pyytänyt<br />

mukaansa kaksi sielukasta<br />

hyvää ystäväänsä, Sam Huberin<br />

ja Tuure Kilpeläisen.<br />

Hoedown 15 vuotisjuhlakonsertti<br />

feat. Tuure Kilpeläinen<br />

& Sam Huber<br />

> pe 26.5. klo 19 Sellosali,<br />

Soittoniekanaukio 1 A. Kesto<br />

2 h, sis. väliajan. Liput alkaen<br />

26,50/22,50 euroa, Lippupiste.<br />

Ovelta 27 / 23 euroa.<br />

ESPOO-LEHTI 1/<strong>2017</strong> >> 13


MENOTÄRPIT TOUKOKUU–ELOKUU<br />

OHJAUSTA<br />

SAATAVILLA<br />

> Leppävaaran kuntokontti<br />

Angry Birds -puiston vieressä<br />

Ohjaaja paikalla tiistaisin<br />

16.–30.5. klo 17–17.30 ja<br />

6.–20.6. klo 11–11.30<br />

> Tapiolan kuntokontti<br />

Urheilupuistotie 2, Tapiola<br />

Ohjaaja paikalla tiistaisin<br />

16.5.–20.6. klo 17–17.55<br />

Poikkea punnertamaan<br />

vaikka kesken<br />

iltakävelyn. Kuntokontit<br />

ympäröivine laitteineen<br />

odottavat espoolaisia<br />

Leppävaarassa ja<br />

Tapiolassa. Liikunnanohjaaja<br />

Anne Luhtala<br />

näyttää mallia.<br />

MENNÄÄN<br />

METSÄÄN!<br />

• Keskuspuiston Tikankierros ma<br />

19.6. Yhteislähtö klo 10 Alamäentien<br />

parkkipaikalta, Alamäentie<br />

2. Reitin pituus n. 5 km.<br />

• Nuuksion Sorlammen luontopolku<br />

ja esteetön Maahisen kierros<br />

ti 20.6. Yhteislähtö 1 klo 10 Lähtö<br />

Nuuksion ulkoilumajan parkkipaikalta.<br />

Osoite: Nuuksionkuja<br />

2. Reitti mäkinen, haastavaa<br />

maastoa. Yhteislähtö 2 klo 10<br />

Esteetön Maahisen kierros. (n. 2<br />

km) Lähtö Solvalla Arenan parkkipaikalta<br />

ylätasanteelta. Osoite:<br />

Nuuksiontie 82. Reitin pystyy<br />

kiertämään lastenvaunuilla, pyörätuolilla,<br />

rollaattorilla yms.<br />

• Finnoon luontopolku ke 21.6. Yhteislähtö<br />

klo 10 Finnoon altaan<br />

pohjoispuolen parkkipaikalta,<br />

Hyljeluodontie. Reitti lintulammen<br />

ympäri soveltuu hyvin myös<br />

liikuntarajoitteisille. Maksuton, ei<br />

ilmoittautumista.<br />

TIMO PORTHAN<br />

KESÄLLÄ KUNTOON<br />

Kuntokontti sai viime kesänä hyvän vastaanoton. Nyt<br />

sellainen löytyy myös Tapiolan urheilukentän tuntumasta.<br />

KUNTOKONTTI on merikontti, jonka<br />

sisälle ja ympärille on rakennettu<br />

kuntosali. Espoosta löytyy tänä kesänä<br />

kaksi kuntokonttia: Leppävaarasta<br />

viime kesän tavoin Angry<br />

Birds -puiston tuntumasta ja nyt uutena<br />

myös Tapiolan urheilupuistosta.<br />

Kontti on avoinna puistojen aukioloaikaan<br />

eli aamuseitsemästä iltakymmeneen.<br />

— Ideana on, että nekin jotka eivät<br />

aktiivisesti käy kuntosalilla, voivat helposti<br />

poiketa vaikka iltakävelyn yhteydessä<br />

tekemään muutamia liikkeitä.<br />

Leppävaaran kontti saikin viime<br />

vuonna valtavan hyvää palautetta, liikuntapäällikkö<br />

Virpi Mikama kiittelee.<br />

Monipuolinen laitteisto<br />

Konttien sisään ja lähiympäristöön<br />

on saatu rakennettua monipuolinen<br />

laitteisto, jolla pystyy treenaamaan<br />

koko kropan.<br />

— Ylätalja, hauiskääntö,<br />

kyykkyteline,<br />

penkkipunnerruslaite,<br />

leuanvetotanko, vatsarutistus<br />

ja selänojennus,<br />

liikunnanohjaaja Anne<br />

Luhtala luettelee.<br />

Lisäksi kontista löytyy<br />

pienvälineitä, kuten painosäkkejä,<br />

voimakuminauhoja,<br />

kahvakuulia ja hyppynaruja.<br />

Ne ovat lukollisessa häkissä,<br />

jonne saa urheilupuiston valvojalta<br />

avaimen.<br />

— Yhtään tavaraa ei hävinnyt eikä<br />

laitteille aiheutettu ilkivaltaa, Luhtala<br />

iloitsee.<br />

”YHTÄÄN<br />

TAVARAA<br />

EI HÄVINNYT<br />

EIKÄ<br />

LAITTEILLE<br />

AIHEUTETTU<br />

ILKIVALTAA.”<br />

Sana kulkemaan<br />

Kontit ovat auenneet jo kevään aikana<br />

ja ovat avoinna niin pitkään<br />

kuin säät sallivat. Ulkolaitteet irrotetaan<br />

ennen maan jäätymistä ja kontit<br />

suljetaan talven ajaksi.<br />

Vaikka viime kesän konttikokeilu<br />

sai positiivisen vastaanoton,<br />

Anne Luhtalan<br />

mielestä kaikkea potentiaalia<br />

ei vielä ollut käytössä.<br />

— Alueella liikuvat ovat<br />

ehkä huomanneet sinisen<br />

kontin ja laitteet sen ympärillä<br />

ja sana on ehkä puskaradion<br />

kautta levinnyt, mutta vielä ei<br />

olla tavoitettu kaikkia potentiaalisia<br />

kävijöitä, Luhtala myöntää.<br />

TEKSTI TIINA PARIKKA<br />

KATSO<br />

LISÄÄ<br />

LIIKUNTA-<br />

TARJONTAA<br />

ESPOO.FI/<br />

LIIKUNTA<br />

HOP ON HOP OFF<br />

-LIIKUNTAA<br />

• Ma 26.6.–pe 30.6. klo 10–15. Leppävaaran<br />

urheiluhallilla ja urheilupuiston<br />

alueella. Liikunnallista<br />

ohjelmaa ja rauhallisempaa<br />

puuhaa kaikenkuntoisille; tasapainoilua,<br />

voimistelurataa, ohjattua<br />

ulkoilua, helppoa suunnistusta,<br />

maila- ja pallopelejä jne. Välineitä<br />

on vapaasti käytettävissä.<br />

Maksuton, ei ilmoittautumista.<br />

RANTAVIIKKO<br />

ESPOOSSA<br />

• Ma 31.7.–to 3.8. Aurinkoista<br />

biitsi elämää pelailun, palloilun,<br />

leikkimisen ja muun kivan toiminnan<br />

merkeissä! Toiminta on<br />

suunnattu pääosin alakoululaisille<br />

soveltuen myös erityislapsille<br />

ja nuorille. Rantaolosuhteet.<br />

Torstaina on ohjelmaa erityisesti<br />

nuorille. Emme vastaa lasten<br />

valvonnasta päivän aikana.<br />

NuoriEspoo-paku paikalla joka<br />

päivä (ma-ke klo 13.30 eteenpäin<br />

ja to koko tapahtuman ajan).<br />

Matinkylässä ohessa myös<br />

Seniorit liikkeelle -tapahtuma.<br />

Ma 31.7. Oittaa, ohjelmaa klo 10-<br />

15, ti 1.8. Haukilahti, ohjelmaa<br />

klo 10-15, ke 2.8. Matinkylä, ohjelmaa<br />

klo 10-15 ja to 3.8. Laaksolahti,<br />

ohjelmaa klo 14-19. Maksuton,<br />

ei ilmoittautumista.<br />

14


OIVALLUS<br />

Ideat ja toiveet<br />

kohtaavat torilla<br />

KYKY-tori yhdistää yritykset ja<br />

käyttäjät. Koulujen oppilaat osallistuvat<br />

yritysten innovaatioiden kehittämiseen<br />

ja toimivat koekäyttäjinä. Virtuaalisen<br />

torin lisäksi on järjestetty toritapahtumia<br />

osapuolten yhdistämiseksi.<br />

TEKSTI Tiina Parikka<br />

Idéer och önskemål<br />

möts på torget<br />

KYKY-torget för samman företag och<br />

användare. Skolornas elever deltar i<br />

utvecklingen av företagens innovationer<br />

och verkar som testanvändare. Förutom<br />

ett virtuellt torg har man även ordnat torgevenemang<br />

för att föra samman partner.<br />

TEXT Tiina Parikka<br />

1<br />

Jokaisella mukana olevalla koululla on KYKYtorilla<br />

oma huone, johon he voivat julkaista<br />

omia kehittämisideoitaan. Myös yritykset voivat<br />

kirjautua järjestelmään ja luoda oman yrityskuvauksensa<br />

sekä kehittämistarvekuvauksen. Molemmista<br />

suunnista tulevat kehittämistarpeet julkaistaan julkisella<br />

KYKY-torilla, josta koulut ja yritykset voivat<br />

löytää toistensa ideat ja ottaa yhteyttä yhteistyön<br />

käynnistämiseksi.<br />

2<br />

Yhteistyöstä tehdään sopimus koulun ja yrityksen<br />

välille, sovitaan yhteiset tavoitteet,<br />

aikataulu ja väli- sekä loppuarvioinnista.<br />

Oppilaat toimivat koulun henkilökunnan ohjauksella<br />

kehitettävän tuotteen tai palvelun testaajana ja yritys<br />

sen kehittäjänä. Oppilaat saavat aidon mahdollisuuden<br />

vaikuttaa ja oppivat ymmärtämään, kuinka<br />

paljon työtä jonkin uuden asian luominen vaatii.<br />

Yritykset puolestaan saavat arvokasta, mutta vastikkeetonta<br />

palautetta todellisilta loppukäyttäjiltä.<br />

3<br />

Merkkinä onnistuneesta yhteiskehittäjyyskumppanuudesta<br />

yritys saa käyttöönsä<br />

Kehitetty yhdessä Espoon koulujen kanssa –<br />

Co-created with the City of Espoo Schools<br />

-tunnuksen. Mukana on lähtökohtaisesti kaikki<br />

Espoon koulut, joskin vasta osassa kouluista työ on<br />

otettu konkreettisesti osaksi koulun tehtäviä.<br />

OPPIMISTA EDISTÄVIÄ<br />

TUOTTEITA JA PALVELUJA<br />

KYKY-TORI sai alkunsa yrittäjien yhteydenotoista.<br />

Kaupungille tuli tiedusteluja mahdollisuudesta tehdä<br />

koulujen kanssa yhteistyötä tuotteiden ja palvelujen<br />

testaamisessa. Asiaan suhtauduttiin periaatteessa<br />

myönteisesti, mutta toteutus jäi usein puolitiehen,<br />

kun siihen ei ollut selkeää toimintamallia. Ulkoisen<br />

rahoituksen turvin lähdettiin kehittämään toimintamallia,<br />

jonka pohjalta toimintaa on nyt pilotoitu hyvin<br />

tuloksin.<br />

Yhteistyö perustuu kolmeen peruslähtökohtaan:<br />

kehitettävän tuotteen tai palvelun tulee edistää<br />

oppimista, koululaisilla pitää olla aito mahdollisuus<br />

vaikuttaa ja yhteistyön puitteissa ei liiku rahaa suuntaan<br />

tai toiseen.<br />

Oppilaat<br />

saavat aidon<br />

mahdollisuuden<br />

vaikuttaa.<br />

1<br />

Varje skola som deltar har på KYKY-torget ett<br />

eget rum där de kan publicera sina egna utvecklingsidéer.<br />

Även företag kan registrera sig i systemet<br />

och skapa sin egen företagsbeskrivning samt<br />

beskrivning av utvecklingsbehov. Utvecklingsbehoven<br />

som kommer från båda riktningarna ges ut på det<br />

offentliga KYKY-torget, där skolorna och företagen<br />

kan hitta varandras idéer och kontakta varandra för<br />

att inleda samarbete.<br />

2<br />

Ett avtal ingås om samarbetet mellan skolan<br />

och företaget, man avtalar om gemensamma<br />

mål, tidsschema samt om en mellanoch<br />

slutbedömning. Eleverna testar den produkt eller<br />

tjänst som utvecklas av företaget under ledning av<br />

skolans personal. Eleverna får en äkta möjlighet att<br />

påverka och de lär sig att förstå hur pass mycket<br />

arbete det krävs för att skapa något nytt. Företagen<br />

däremot får värdefull, men gratis respons av riktiga<br />

slutanvändare.<br />

3<br />

Som ett tecken på lyckat partnerskap inom<br />

gemensam utveckling får företaget använda<br />

beteckningen Utvecklat tillsammans med<br />

skolorna i Esbo – Co-created with the City of Espoo<br />

Schools. I regel deltar alla skolor i Esbo, men tills<br />

vidare har arbetet blivit en konkret del av skolans<br />

uppgifter endast i vissa skolor.<br />

PRODUKTER OCH TJÄNSTER<br />

SOM FRÄMJAR INLÄRNING<br />

KYKY-TORGET startade på grund av företagare som<br />

tog kontakt. Staden fick förfrågningar om möjligheten<br />

att samarbeta med skolor i fråga om testning<br />

av produkter och tjänster. I princip var förhållningssättet<br />

positivt, men i praktiken blev det ofta bara<br />

halvhjärtade försök, eftersom det inte fanns någon<br />

tydlig verksamhetsmodell. Med hjälp av extern<br />

finansiering började man utveckla en verksamhetsmodell<br />

som nu används som grund för pilotförsök<br />

och har gett goda resultat.<br />

Samarbetet har tre utgångspunkter: produkten<br />

eller tjänsten som utvecklas ska främja inlärning, skoleleverna<br />

ska ha en verklig möjlighet att påverka och<br />

inga pengar betalas inom samarbetet i någon riktning.<br />

ESPOO-LEHTI 1/<strong>2017</strong> >> 15


HELMI<br />

SENIORIVÄEN UUSI<br />

KOHTAAMISPAIKKA<br />

MAALISKUUN LOPULLA avatussa<br />

Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskuksessa<br />

on täysi tohina päällä.<br />

Ensimmäisen kerroksen palvelukeskuksen<br />

päivätoimintatiloissa<br />

kokoontuu askarteluryhmä ja viereisellä<br />

salilla kuntoillaan aamupäivätreenin<br />

merkeissä. Samaan<br />

aikaan paikallinen eläkeläisjärjestö<br />

kokoustaa käytävän toisella puolella<br />

olevassa harrastehuoneessa.<br />

LOUNASAJAN ALKAESSA keskuksen<br />

ruokala täyttyy asiakkaista.<br />

Talon oman väen lisäksi syömään<br />

saapuu myös lähiseudun asukkaita.<br />

Ruokailuaikojen ulkopuolella tilaa<br />

voidaan hyödyntää erilaisten senioritapahtumien<br />

ja -aktiviteettien,<br />

esimerkiksi juhlien sekä tanssi- ja<br />

lauluiltamien, pitopaikkana.<br />

PALVELUKESKUKSESSA järjestettävä<br />

toiminta on maksutonta ja<br />

avointa espoolaisille. Henkilökunta<br />

kannustaa asukkaita ja vierailijoita<br />

osallistumisen ohella toiminnan kehittämiseen.<br />

Omaiset toivotetaan<br />

myös tervetulleiksi, ja keskuksessa<br />

onkin pohdittu mahdollisia sukupolvirajat<br />

ylittäviä yhteisryhmiä esimerkiksi<br />

harrastuksiin ja liikuntaan.<br />

TALON ASUKKAAT voivat elää<br />

täyttä elämää kodinomaisessa<br />

ympäristössä. Eritasoista tukea ja<br />

hoivaa tarvitseville löytyy talosta<br />

yhteensä 140 pienasuntoa. Viihtyvyyteen<br />

panostetaan, mikä näkyy<br />

jokaisessa kerroksessa. Yhteistiloihin<br />

on sijoitettu esimerkiksi nojatuoleja,<br />

televisioita ja omatoimikeittiöitä.<br />

LEPPÄVAARAN Elä ja asu -keskus<br />

on toinen laatuaan, ensimmäinen<br />

avattiin Kauklahteen vuonna 2012.<br />

Vastaavanlaisia senioritoiminnan ja<br />

-asumisen keskittymiä on suunniteltu<br />

myös esimerkiksi Matinkylään<br />

ja Tapiolaan.<br />

Elä ja asu -seniorikeskukset<br />

Leppävaara, Säterinkatu 3<br />

Kauklahti, Hansakartano 4<br />

16


NY MÖTESPLATS<br />

FÖR SENIORER<br />

I LEVA OCH BO-seniorcentralen i<br />

Alberga som öppnades i slutet av<br />

mars är det full rulle. I servicecentralens<br />

dagverksamhetslokalerna<br />

på första våningen samlas en<br />

pysselgrupp och på gymmet<br />

bredvid sker förmiddagsträning.<br />

Samtidigt har en lokal pensionärsförening<br />

ett möte i hobbyrummet<br />

på andra sidan av korridoren.<br />

VID LUNCHDAGS fylls centralens<br />

matsal av kunder. Förutom husets<br />

eget folk kommer även invånare<br />

från närområdet för att äta.<br />

Utanför mattiderna kan lokalen<br />

utnyttjas till exempel för olika<br />

seniorevenemang och -aktiviteter,<br />

till exempel fester samt dans- och<br />

sångkvällar.<br />

VERKSAMHETEN i seniorcentralen<br />

är avgiftsfri och öppen för<br />

esbobor. Personalen uppmuntrar<br />

invånarna och besökarna att<br />

förutom att delta i verksamheten<br />

även utveckla den. Anhöriga<br />

hälsas även välkomna, och man<br />

har också funderat i centralen på<br />

eventuella gemensamma hobbyoch<br />

motionsgrupper som överskrider<br />

generationsgränser.<br />

DE BOENDE i huset kan leva livet<br />

till fullo i en hemlik miljö. För dem<br />

som behöver stöd och vård på<br />

olika nivåer finns det totalt 140<br />

små lägenheter i huset. Man satsar<br />

på trivseln, vilket syns på varje<br />

våning. I de gemensamma utrymmena<br />

har man placerat till exempel<br />

fåtöljer, teveapparater och<br />

självservicekök.<br />

LEVA OCH BO-CENTRALEN i<br />

Alberga är den andra av sitt slag,<br />

den första öppnades i Köklax år<br />

2012. Motsvarande centraler för<br />

seniorverksamhet och -boende<br />

planeras även i Mattby och<br />

Hagalund.<br />

Leva och bo-seniorcentraler:<br />

Alberga, Säterigatan 3<br />

Köklax, Hansagården 4<br />

ESPOO-LEHTI 1/<strong>2017</strong> >> 17


PALVELU<br />

TEAM AHMA<br />

– NOPEAN<br />

TOIMINNAN<br />

JOUKOT<br />

Nopeus ja saman työntekijän<br />

kanssa asiointi ilman<br />

siirtelyä ja katkoksia. Siinä<br />

ovat periaatteet, joilla Espoon<br />

lastensuojelun asiakkaat nykyään<br />

saavat palvelua.<br />

Team Ahmaksi nimetyssä toimintatavassa<br />

lastensuojeluilmoituksia<br />

ottaa vastaan neljän hengen tiimi,<br />

jossa on kolme sosiaalityöntekijää<br />

ja yksi sosiaaliohjaaja. Sama tiimi<br />

on päivystysvuorossa viikon verran,<br />

jonka jälkeen vastuu vaihtuu. Jos avun<br />

tarve on kiireellistä, tiimistä kaksi<br />

työntekijää voi tarvittaessa lähteä<br />

apuun jopa saman päivän aikana.<br />

– Usein soitamme jo samana tai<br />

seuraavana päivänä. Asiakkaan ei<br />

tarvitse jännittää asian etenemistä<br />

kotona, sanoo sosiaalityöntekijä<br />

Outi Timonen.<br />

SAMA YHTEYSHENKILÖ SÄILYY KOKO<br />

PROSESSIN LÄPI. Lastensuojeluilmoitus<br />

voi tulla viranomaiselta, kuten<br />

neuvolasta, koululta tai poliisilta.<br />

Joskus väsyneet vanhemmat ottavat<br />

itse yhteyttä. Tilanteet vaihtelevat<br />

muun muassa väkivallasta ja avioerotilanteista<br />

lasten koulupoissaoloihin.<br />

– Jos on tarve esimerkiksi lastenhoitoavulle,<br />

sitä voidaan järjestää<br />

hyvin nopeasti, kertoo johtava sosiaalityöntekijä<br />

Riina Mattila.<br />

Soiton jälkeen sovitaan ensiarviotapaaminen<br />

seitsemän arkipäivän<br />

Espoon lastensuojelu<br />

on ottanut käyttöön<br />

neljän hengen<br />

päivystystiimin,<br />

jonka voimin<br />

lastensuojelutapauksiin<br />

päästään reagoimaan<br />

jopa saman päivän<br />

aikana.<br />

TEKSTI Veera Saloheimo<br />

KUVA Timo Porthan<br />

Koppi nopeasti! Espoon<br />

keskuksen lastensuojelun<br />

Natalja Ugbah (vas.),<br />

Riina Mattila, Virpi Heinola<br />

ja Outi Timonen huolehtivat<br />

siitä, että hätää kärsivä lapsi<br />

saa apua joutuisasti.<br />

18


sisällä. Toimintatapaan kuuluu<br />

myös se, että sama lastensuojeluilmoituksen<br />

vastaanottanut sosiaalityöntekijä<br />

jatkaa perheen yhteyshenkilönä<br />

tulevaisuudessakin. Perheet<br />

ovat kokeneet työntekijän vaihdokset<br />

hankalina.<br />

MALLI ON LEVINNYT KOKO KAUPUNKIIN.<br />

Toimintatapa on merkittävä muutos<br />

entiseen. Aiemmin lastensuojeluilmoituksia<br />

otti vastaan yksi työntekijä,<br />

ja tapaukset jäivät jonoon odottamaan.<br />

Perhe joutui odottamaan tapaamista<br />

jopa kuukauden.<br />

– Nyt on pienempi riski siihen,<br />

että jotain menee ohi tai että työntekijämme<br />

jäisi yksin jonkin vakavan<br />

tilanteen kanssa, toimintatavan äiti<br />

Outi Timonen toteaa.<br />

Team Ahma aloitti toimintansa<br />

viime vuoden huhtikuussa Espoon<br />

keskuksen lastensuojelussa.<br />

Nyt malli on levinnyt kaikkiin muihinkin<br />

kaupungin lastensuojeluyksikköihin.<br />

– Ennen oli vaikea yhdistää nopea<br />

asiakaslähtöinen reagointi ja asiakkaiden<br />

palveluntarpeen arviointi lakien<br />

vaatimassa määräajassa. Tästä<br />

lähti ajatus Team Ahmaan, Timonen<br />

kertoo.<br />

PARANNETTAVAAKIN LÖYTYY. Team<br />

Ahma -nimi pohjaa samannimiseen<br />

televisiosarjaan, jossa touhusivat<br />

tiepalvelumiesten rooleissa Pirkka-<br />

Pekka Petelius ja Taneli Mäkelä.<br />

– Sarjassa vastataan puhelimeen<br />

”Kuinka voin auttaa?”. Meilläkin tavoitteena<br />

on parempi asiakaspalvelu,<br />

Timonen sanoo.<br />

Uusi malli on saanut paljon hyvää<br />

palautetta. Se on myös saanut valtakunnallisen<br />

sosiaalialan Hyvä käytäntö<br />

-palkinnon sekä Espoon kaupunginjohtajan<br />

Innovaatiopalkinnon.<br />

Silti haasteitakin riittää edelleen.<br />

Maahanmuuttajien palvelu kaipaa<br />

kehittämistä. Kieliongelmia esiintyy<br />

silloin tällöin, eivätkä sähköiset palvelut<br />

tavoita kaikkia maahanmuuttajia,<br />

joiden joukossa on myös lukuja<br />

kirjoitustaidottomia.<br />

PALVELUPOLKU<br />

Team Ahman päivystävä<br />

neljän hengen tiimi<br />

vastaanottaa<br />

lastensuojeluilmoituksen<br />

viranomaisilta tai perheeltä<br />

› › ›<br />

Tarvittaessa perheelle<br />

annetaan välittömästi<br />

esimerkiksi<br />

lastenhoito- tai kriisiapua<br />

Sovitaan ensiarviointitapaaminen<br />

seitsemän<br />

arkipäivän sisällä, mukana<br />

sosiaalityöntekijä ja työpari,<br />

lapsi ja huoltajat sekä<br />

ilmoittaja<br />

”USEIN<br />

SOITAMME JO<br />

SAMANA TAI<br />

SEURAAVANA<br />

PÄIVÄNÄ.”<br />

Tarvittaessa aloitetaan<br />

palvelutarpeen arviointi,<br />

jossa kartoitetaan<br />

syvällisemmin lapsen<br />

tilannetta.<br />

ESPOON KESKUKSEN<br />

LASTENSUOJELU<br />

35-40<br />

ilmoitusta viikossa<br />

1 553<br />

ilmoitusta tehtiin<br />

vuoden 2016 aikana<br />

56<br />

prosentissa<br />

ensiarviointitapaamisista<br />

lapsi<br />

mukana<br />

ESPOO-LEHTI 1/<strong>2017</strong> >> 19


VI ESBO<br />

TEXT Harriet Öster BILD Antero Aaltonen<br />

KATTER MED<br />

OCH UTAN<br />

SVANS PÅ FINNS<br />

SOMMARTEATER<br />

Pelle Svanslös är Finns<br />

sommarteaters fyrtiofemte<br />

produktion.<br />

Samtidigt är det<br />

sista pjäsen för sommarteaterns<br />

producent Iwe Ekström. I september<br />

går hon i pension från Esbobygdens<br />

ungdomsförbund, där<br />

hon sedan 1991 varit verksamhetsledare<br />

och därmed ansvarig för<br />

sommarteatern. Nu är det dags<br />

för någon annan att ta över.<br />

Det blir ett stilfullt jubileum<br />

för sommarteatern och avsked<br />

för producenten. Uppsättningen<br />

av Pelle Svanslös är samma version<br />

som spelats bland annat på<br />

Helsingfors stadsteater. Texten<br />

Det står många kluriga katter på scenen i sommar när<br />

Finns sommarteater visar kattmusikalen Pelle Svanslös.<br />

Premiären den 8 juni är för de medverkande unga teateramatörerna<br />

kulminationen på många månader av hårt arbete.<br />

PELLE<br />

SVANSLÖS<br />

PREMIÄR<br />

TORS 8.6<br />

KL. 19<br />

Repetitionerna inför<br />

sommarteatern är<br />

redan i full gång.<br />

Både gamla veteraner<br />

och nya entusiaster<br />

medverkar.<br />

baserar sig på Gösta Knutssons<br />

klassiska barnböcker, som Anneli<br />

Mäkelä dramatiserat för<br />

Unga teatern. Sångtexterna är<br />

skrivna av Lars Huldén och musiken<br />

av Ilkka Kuusisto.<br />

Mika Fagerudd regisserar<br />

kattmusikalen, som passar för<br />

alla åldrar från cirka fem år<br />

uppåt.<br />

– Barn och ungdomar i dag<br />

känner kanske inte särskilt väl<br />

till Pelle Svanslös, men temat<br />

kring mobbning är högaktuellt,<br />

säger Ekström.<br />

Anneli Mäkelä beskriver<br />

kattmusikalen som rolig, men<br />

också som ”en pjäs med mycket<br />

allvar, om det svåra i att vara<br />

annorlunda, att skilja sig från<br />

mängden. Om hur lätt det är att<br />

vara elak och om hur mycket<br />

mod det krävs för att trotsa gruppens<br />

krav och välja själv. Hur<br />

stort det är att möta kärleken!”<br />

MÄNGDER AV FLITIG ÖVNING BAKOM<br />

FÖRESTÄLLNINGEN. Amatörteater<br />

är en populär men krävande<br />

hobby. I kattmusikalen spelar,<br />

20


RESUMÉ<br />

sjunger och dansar 13 barn, ungdomar<br />

och vuxna. Den yngsta<br />

är 11 år, majoriteten är tonåringar<br />

och fyra är vuxna. Sex medlemmar<br />

i gruppen har varit med<br />

tidigare. Alla har de satsat i stort<br />

sett hela sin fritid under våren på<br />

pjäsen.<br />

– Vi har vanligtvis närmare 50<br />

teaterentusiaster på auditionen i<br />

början av januari, litet beroende<br />

på vilken pjäs som sätts upp<br />

och hurdana roller som ingår.<br />

De flesta vill förstås ha en stor<br />

roll och stå på scenen mest hela<br />

tiden, säger Iwe Ekström.<br />

– Vi måste beakta att en del av<br />

de yngsta kanske inte har uthållighet<br />

och ork för hela projektet,<br />

med cirka 60 övningar och 17 föreställningar.<br />

Sång-, dans- och<br />

regiövningarna försiggår på olika<br />

håll, så transporterna kräver sitt<br />

och hela familjens liv påverkas.<br />

Under föreställningarna ställer<br />

föräldrar dessutom upp och<br />

finns till hands backstage.<br />

Under veckosluten har<br />

gruppen ofta övat både på lördag<br />

och söndag. Dessutom har<br />

det varit övningar tre kvällar i<br />

veckan, en av kvällarna sångövningar<br />

med Ami Aspelund.<br />

– Ilkka Kuusistos musik är fin,<br />

men den mest krävande vi har<br />

haft under årens lopp, säger Ekström.<br />

Titelrollen Pelle Svanslös<br />

spelas av Tom Salminen, elev i<br />

Teaterhögskolan. Thomas Silén<br />

är elake Måns – han med den<br />

höga svansföringen. Så vimlar<br />

det av bekanta katter på scenen:<br />

Maja Gräddnos, Bill och Bull,<br />

Gullan från Arkadien, med flera.<br />

Som de senaste elva åren är<br />

spelplatsen ”Holmen” i Köklax,<br />

vid Esbo gård, nu med en splitterny<br />

scen.<br />

– Det tyngsta skedet i allt<br />

övande är på slutrakan när man<br />

tragglat på hela våren. Men då<br />

sommarteaterns läktare byggs<br />

en dryg vecka före premiären –<br />

då känns allt otroligt fint, säger<br />

Iwe Ekström entusiastiskt.<br />

Trädgårdsstaden<br />

lever i tiden<br />

I BOSTADSOMRÅDENA längs Västmetron<br />

pågår en kraftfull utveckling.<br />

Det förnyade Hagalunds<br />

centrum tog ett stort steg framåt<br />

nu i vår, då det andra skedet av<br />

Köpcentrum AINOA blev färdigt.<br />

– Under det gamla köpcentrets<br />

tid körde service- och sopbilar<br />

på promenadområdets marknivå.<br />

Nu har man lyckats flytta<br />

trafiken under jord. Det utrymme<br />

som dominerades av bilar har givits<br />

tillbaka till människor, säger<br />

Antti-Matti Siikala, professor i<br />

bygglära som ansvarade för planeringen<br />

av utbygget av AINOA.<br />

Den raska förnyelsetakten syns<br />

även i andra stadsdelar i Esbo. Till<br />

exempel har det planerats fyra<br />

tornhus bredvid Kägeluddens station.<br />

Bygget av bostäder förutsätter<br />

tunnelbygge vid Ring I i Kägeludden,<br />

och detta framskrider<br />

planenligt. En extra pådrivande<br />

faktor för utvecklingen av området<br />

är Spårjokern, vars ändhållplats<br />

kommer att ligga invid Kägeluddens<br />

metrostation.<br />

Förnyelsearbetet har fått en<br />

bra start i Otnäs, där Aalto-universitetet<br />

bygger nytt och ämnar<br />

koncentrera sina funktioner.<br />

Syftet är att bostäder ska planläggas<br />

för minst 7 500 nya invånare<br />

i området som håller på<br />

att utvecklas till en tät och livlig<br />

campusstadsdel. Området kring<br />

Idrottsparkens metrostation livas<br />

upp med en tät stadsstruktur samt<br />

en parkeringsanläggning med<br />

800 platser som byggts ovanpå<br />

metrostationen. I Ängskulla och<br />

Mattby utlovas nya bostäder, affärsfastigheter<br />

och kontor samt<br />

parker och närrekreationsområden.<br />

Simhallen som planeras i<br />

Tunnparken i Mattby öppnar sina<br />

dörrar för kommuninvånarna 2021.<br />

TEXT: ARI RYTSY<br />

Team Ahma –<br />

snabbinsatsstyrkor<br />

SNABBT INGRIPANDE och samma<br />

person som sköter ärenden utan<br />

överföringar och avbrott. Dessa<br />

är principerna för den service som<br />

numera erbjuds klienterna i barnskyddet<br />

i Esbo.<br />

Enligt det handlingssätt som<br />

fått namnet Team Ahma tas barnskyddsanmälningar<br />

emot av ett<br />

team på fyra personer.<br />

– Ofta ringer vi redan samma<br />

eller följande dag. Kunden behöver<br />

inte vänta hemma och vara nervös<br />

för hur saken framskrider, säger<br />

socialarbetare Outi Timonen.<br />

Barnskyddsanmälningar<br />

kan göras av myndigheter,<br />

såsom rådgivningen,<br />

skolan eller polisen.<br />

Ibland är det trötta<br />

föräldrar som själva tar<br />

kontakt. Situationerna<br />

varierar bland annat från<br />

våld och skilsmässor till<br />

barnets skolfrånvaro.<br />

– Om det till exempel behövs<br />

hjälp med att ta hand om barnen,<br />

kan detta ordnas mycket snabbt,<br />

berättar ledande socialarbetare<br />

Riina Mattila.<br />

Till verksamhetssättet hör även<br />

att samma socialarbetare som tar<br />

emot barnskyddsanmälan även i<br />

framtiden fortsätter som familjens<br />

kontaktperson.<br />

Den nya modellen har fått det<br />

nationella priset för god praxis<br />

inom socialbranschen (Hyvä käytäntö)<br />

samt Esbo stadsdirektörs<br />

Innovationspris.<br />

ESPOO-LEHTI 1/<strong>2017</strong> >> 21


VAPAALLA<br />

TIESITKÖ TÄTÄ ESPOOSTA?<br />

1. Kuinka moni espoolainen<br />

täyttää tämän vuoden<br />

aikana 100 vuotta?<br />

a) 19<br />

b) 45<br />

c) 171<br />

2. Kuinka vanha on vanhin<br />

espoolainen?<br />

a) 104-vuotias nainen<br />

b) 102-vuotias mies<br />

c) 106-vuotias nainen<br />

3. Kuinka paljon Espoossa on yli<br />

100-vuotiaita asukkaita?<br />

a) 41 asukasta<br />

b) 50 asukasta<br />

c) 304 asukasta<br />

4. Kuinka suuri osa espoolaisista<br />

oli ruotsinkielisiä<br />

1920-luvulla?<br />

a) 8 prosenttia<br />

b) 22 prosenttia<br />

c) 70 prosenttia<br />

5. Ensimmäinen maantieväylä Espoosta<br />

valmistui 1937. Millä nimellä<br />

se tunnettiin (nyk. Länsiväylä)?<br />

a) Jorvaksentie<br />

b) Tapiolantie<br />

c) Espoontie<br />

6. Milloin Espoosta tuli kaupunki?<br />

a) 1951<br />

b) 1960<br />

c) 1972<br />

100 kutsuvierasta<br />

100-vuotiaiden juhlaan<br />

ESPOON KAUPUNKI kutsui tänä vuonna 100 vuotta täyttävät ja sitä<br />

vanhemmat espoolaiset yhteiseen juhlaan Sellosalin lämpiöön 12.<br />

toukokuuta. Kutsun sai yhteensä 50 espoolaista seuralaisineen, joista<br />

14 pääsi saapumaan paikalle seuralaisineen.<br />

Juhlavieraat vastaanotti kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja<br />

perusturvajohtaja Juha Metso. Juhlapuheiden ja vieraiden haastattelujen<br />

lisäksi kuultiin lauluesityksiä ja juotiin kakkukahvit. Juhlavieraat<br />

saivat mukaansa suklaata ja juuri heitä varten tehtyä mehua.<br />

Vastaukset: 1a (17 naista ja 2 miestä*), 2c*, 3b (naisia 44 ja miehiä 6*), 4c, 5a, 6c * Luvut 31.3.<strong>2017</strong> tilanteen mukaan.<br />

ESPOO-RISTIKKO<br />

OIKEIN<br />

VASTANNEIDEN<br />

KESKEN ARVOTAAN<br />

KIVOJA<br />

PALKINTOJA.<br />

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet viereisiin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus<br />

(14-kirjaiminen sana) osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.<br />

22


ESPOOLAINEN<br />

FC HONKA – OSA ESPOOLAISTA IDENTITEETTIÄ<br />

Hongan naisten edustusjoukkue toimii laajalle harrastajakunnalle monella<br />

tapaa esikuvana. Joukkueessa on myös paljon Hongan omia kasvatteja.<br />

PERINTEIKÄS ESPOOLAINEN jalkapalloseura<br />

FC Honka on yksi Suomen<br />

suurimmista, ja Uudenmaan suurin<br />

jalkapallon kasvattajaseura lähes<br />

2 200 pelaajallaan. Hongan juniorityö<br />

on tunnettu laajuuden lisäksi<br />

myös laadustaan.<br />

Seuran luotettavana lippulaivana<br />

aikuisten kansallisen tason huipulla,<br />

Naisten Liigassa, on jo vuosia<br />

pysytellyt FC Hongan naisten edustusjoukkue.<br />

Viime kaudella Honka<br />

palasi muutaman vuoden tauon<br />

jälkeen mitalikantaan voittaen<br />

pronssia.<br />

– Espoolaiset voivat olla ylpeitä<br />

naisten liigajoukkueesta, joka<br />

erottuu edukseen vuodesta toiseen<br />

huippu-urheilun arvoja vaalien,<br />

joukkueen toinen valmentaja Sofia<br />

Lipponen toteaa.<br />

Honka-kasvatti Lipponen, 26,<br />

nousi täksi kaudeksi mukaan FC<br />

Hongan valmennustiimiin<br />

päävalmentaja<br />

Luciano Posillipon<br />

avuksi.<br />

Lipponen on oiva<br />

esimerkki honkalaisuuden<br />

monista<br />

kasvoista.<br />

– Espoo ja honkalaisuus<br />

ovat osa identiteettiäni.<br />

Eskarilaisena aloitin seurassa<br />

pelaajana ja peliura jatkuu edelleen<br />

harrastepuolella. Kun kilpailullinen<br />

urani päättyi B-juniorina, jatkoin<br />

seurassa valmentajana kehittymistä,<br />

myös seuran johtokuntaan<br />

nykyisin kuuluva Lipponen kertoo.<br />

Espoolaiset<br />

voivat olla<br />

ylpeitä naisten<br />

liigajoukkueesta.<br />

KATSOJIA KAIVATAAN. Pääsarjassa<br />

pelaava edustusjoukkue luo Lipposen<br />

mukaan seuralle arvoa ja<br />

ohjaa koko yhteisön toimintakulttuuria.<br />

– Se toimii junioripelaajille<br />

kannustimena ja haaveena,<br />

joka ehkä jossain<br />

kohtaa pelaajapolkua voi<br />

muuttua konkreettiseksi<br />

tavoitteeksi, jota kohti<br />

kulkea, Lipponen pohtii.<br />

FC Hongan liigajoukkueessa<br />

espoolaisuus on vahvasti<br />

läsnä. Lipposen lisäksi seitsemän<br />

pelaajaa on Honka-taustaisia ja<br />

moni pelaaja on noussut joukkueeseen<br />

muista espoolaisista seuroista.<br />

Lipponen toivoisi työn ja opiskelun<br />

ohella jalkapalloon huippuurheilijan<br />

lailla panostavien pelaajien<br />

suorituksille nykyistä enemmän<br />

katsojia kentän laidalle.<br />

– Joukkueemme peliä on ilo katsella<br />

niin taktisesti kuin urheilullisesti<br />

ja menestyskin on hyvää. Peli<br />

on lisäksi mahtava tapa viettää<br />

aikaa saman tapahtuman äärellä,<br />

elää samaa hetkeä ehkä tuntemattomienkin<br />

ihmisten kanssa, ja tuntea<br />

kuuluvansa osaksi espoolaista yhteisöä.<br />

URHEILU KASVATTAA ROHKEITA<br />

IHMISIÄ. Honka tahtoo olla espoolaisille<br />

paras mahdollinen seura olla<br />

mukana pelaamassa, tekemässä ja<br />

toteuttamassa jalkapalloa.<br />

– Urheilu ja liikunta ovat loistavia<br />

keinoja kasvattaa rohkeita pelaajia<br />

ja ihmisiä, jotka uskaltavat heittäytyä<br />

ja antaa kaikkensa niin kentällä<br />

kuin elämässä ylipäänsä, Lipponen<br />

miettii.<br />

FC Honka tarjoaa espoolaisille<br />

ympäristön, jossa jokainen voi<br />

nousta omalle huipulleen harrastetai<br />

huipputasolla niin jalkapalloilijana<br />

kuin ihmisenä.<br />

TEKSTI JA KUVA Joonas Sarelius<br />

Moni FC Hongan<br />

naisten edustusjoukkueen<br />

jäsenistä on<br />

joko Hongan tai<br />

muiden espoolaisjoukkueiden<br />

kasvatteja.<br />

ESPOO-LEHTI 1/<strong>2017</strong> >> 23


SAARISTOVENEEN AIKATAULU<br />

10.6.–3.9.<strong>2017</strong><br />

10.6.–13.8. liikennöintipäivät tiistai–sunnuntai,<br />

jonka jälkeen vain viikonloput 19.–20.8.,<br />

26.–27.8. ja 2.–3.9. Juhannusaattona ajetaan<br />

normaaliaikataulun mukaan.<br />

Saaristoveneen lähtöpaikat:<br />

› Otaniemi, Norsö I, puh. 046 624 9676<br />

› Kivenlahden venesatama, Marinsatamantie<br />

Norsö, puh. 046 624 9656<br />

› Suomenojalta Isoon Vasikkasaareen<br />

Norsö IV, puh. 046 624 9666<br />

Telttailu on sallittu Stora Herrössä, Gåsgrundissa ja<br />

Rövarenissa. Isossa Vasikkasaaressa puolestaan on<br />

muun muassa kahvio, kesäravintola, wc ja inva-wc.<br />

SKÄRGÅRDSBÅTENS TIDTABELL<br />

10.6–3.9.<strong>2017</strong><br />

10.6–13.8 trafikeringsdagar tisdag–<br />

söndag, varefter endast veckoslut<br />

19–20.8, 26–27.8 och 2–3.9. På midsommarafton<br />

följs normal tidtabell.<br />

Skärgårdsbåtens avgångsställen:<br />

› Otnäs, Norsö I, tfn 046 624 9676<br />

› Stensviks båthamn, Marishamnsvägen,<br />

Norsö, tfn 046 624 9656<br />

› Från Finno till Stora Kalvholmen,<br />

Norsö IV, tfn 046 624 9666<br />

Tältning är tillåten på Stora Herrö, Gåsgrund och<br />

Rövaren. På Stora Kalvholmen finns bl.a. ett café, en<br />

sommarrestaurang, toalett och handikapptoalett.<br />

HAR DU<br />

INSJUKNAT<br />

PLÖTSLIGT?<br />

Boka tid till den jourhavande<br />

sjukskötarens mottagning<br />

via nätet – det finns tider<br />

för samma dag. Bekanta dig<br />

med tidsbokning och andra<br />

e-hälsotjänster:<br />

esbo.fi/etjanster<br />

Saaristokuljetusten hinnat<br />

› aikuiset 5 e, meno-paluu 10 e<br />

› alle 18-vuotiaat ja erityisryhmät 2,50 e,<br />

meno-paluu 5 e<br />

› alle 7-vuotiaat lapset ilmaiseksi<br />

maksavan saattajan kanssa<br />

› Suomenojalta, Nokkalasta ja<br />

Haukilahdesta<br />

Vasikkasaareen hinta on<br />

menopaluu-matkalta<br />

lapsilta 2,50 e ja aikuisilta 5 e<br />

› 68+ Sporttikortilla ilmaiseksi<br />

HUOM! Maksuvälineenä käy<br />

pelkästään käteinen.<br />

SAIRASTUITKO<br />

ÄKILLISESTI?<br />

Varaa aika päivystävän<br />

sairaanhoitajan vastaanotolle<br />

netistä – aikoja on tarjolla<br />

samalle päivälle. Tutustu<br />

ajanvarauksiin ja muihin<br />

sähköisiin terveyspalveluihin:<br />

espoo.fi/eterveys<br />

Skärgårdstransporternas priser<br />

› vuxna 5 euro, tur-retur 10 euro<br />

› barn under 18 år och specialgrupper<br />

2,50 euro, tur-retur 5 euro<br />

› barn under 7 år gratis med en<br />

betalande ledsagare<br />

› från Finno, Nokkala och Gäddviken<br />

Priset för en tur- och returbiljett<br />

till Stora Kalvholmen är<br />

2,50 euro för barn och<br />

5 euro för vuxna<br />

› gratis med 68+ Sportkort<br />

OBS! Endast kontant<br />

betalning.<br />

Facebook.com/espoonkaupunki Twitter.com/EspooEsbo Youtube.com/EspooEsbo Instagram.com/EspoonKaupunki

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!