pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
9) Olympiatoppenissa työskentelee kaikkiaan 75 henkeä koko‐ tai osapäi‐<br />
väisesti. Olympiatoppenin organisaatiorakenne <strong>ja</strong>kautuu kolmeen pää‐<br />
osastoon, jotka ovat valmennus (laji + kompetenssi), tukitoiminnot <strong>ja</strong><br />
hallinto. Lajivalmennuksella on selkeä painotus johtorakenteessa.<br />
10) Olympiatoppenin projektien on pysyttävä kiinni <strong>huippu</strong>‐<strong>urheilun</strong> käy‐<br />
tännöissä vaikka niihin kytkeytyisikin tieteellistä <strong>huippu</strong>osaamista. Li‐<br />
säksi tutkimusprojektin tulee olla relevantti usean lajin kannalta.<br />
Useimmat tutkimusprojektit toteutetaan yhteistyössä yliopistojen<br />
kanssa. Se pyrkii kuitenkin itse johtamaan <strong>ja</strong> organisoimaan näitä.<br />
Olympiatoppen on luonteeltaan enemmän osaamis‐ kuin harjoituskes‐<br />
kus.<br />
11) Olympiatoppenissa pyritään detaljien hallintaan, oppimaan pienistä<br />
virheistä <strong>ja</strong> välttämään suuria virheitä sekä varmistamaan tiedon luo‐<br />
tettavuutta kokemuksia <strong>ja</strong> tietoa vaihtamalla. Se on hierarkkisesti sekä<br />
matala että joustava <strong>ja</strong> työskentelytavat ovat epämuodollisia. Valmen‐<br />
tajien <strong>ja</strong> urheilijoiden on helppo tutustua toisiinsa <strong>ja</strong> kaataa heitä erot‐<br />
tavia ra<strong>ja</strong>‐aito<strong>ja</strong>. Lisäksi myös johto osallistuu operatiiviseen toimin‐<br />
taan mikä lisää tiedonvaihtoa vertikaalisella tasolla.<br />
12) Uusia a<strong>ja</strong>ttelu‐ <strong>ja</strong> toimintatapo<strong>ja</strong> <strong>huippu</strong>‐<strong>urheilun</strong> kehittämiseksi on<br />
haettu Ruotsissa aina 1990‐luvun alkupuolelta lähtien. Mainittavaa tu‐<br />
losta ei kuitenkaan saatu ennen Naganon kisojen (1998) epäonnistu‐<br />
mista, joka toimi käännekohtana nykyisen <strong>huippu</strong>‐urheiluohjelman <strong>ja</strong> –<br />
tuen käynnistymiselle.<br />
13) Valtion <strong>ja</strong> elinkeinoelämän parissa toimivien taustavaikuttajien rooli<br />
kehitystyön käynnistäjinä <strong>ja</strong> taloudellisen tuen hankkijoina on ilmeises‐<br />
ti ollut Ruotsissa oleellisempi kuin Nor<strong>ja</strong>ssa.<br />
14) Yksinkertaistaen ruotsalainen <strong>huippu</strong>‐urheilujärjestelmä ilmenee yksi‐<br />
löiden <strong>ja</strong> lajien tarpeiden mukaan räätälöitynä ohjelmana <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa<br />
resurssien keskittämisenä näitä laje<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> yksilöitä oh<strong>ja</strong>avalle organisaa‐<br />
tiolle. Molemmat esittävät oman toimintatapansa valittuna vahvuuste‐<br />
kijänä mutta yhtä hyvin niiden voidaan nähdä noudattelevan urheilu‐<br />
liikkeiden sisäisten valtarakenteiden asettamia ehto<strong>ja</strong>.<br />
115
Change language