pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kohdentamisesta nousevat harvemmin esille kuin Ruotsissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa. Esi‐<br />
merkiksi Ruotsissa, jossa valtion oh<strong>ja</strong>a raho<strong>ja</strong> liikuntaan <strong>ja</strong> urheiluun mutta an‐<br />
taa ne kokonaisuudessaan urheiluliikkeen kattojärjestölle Riksidrottsförbunde‐<br />
tille (RF) <strong>ja</strong>ettavaksi, nousevat kriittisetkin kysymykset herkemmin pintaan.<br />
Riksidrottsförbundet ei kuitenkaan voi <strong>ja</strong>kaa valtion varo<strong>ja</strong> täysin itsenäisesti.<br />
Ruotsin hallitus suuntaa varojen käyttöä muun muassa viranomaiskirjein. Lisäk‐<br />
si Ruotsissa valtion budjetista urheilulle tuleva osa käy läpi normaalin poliittisen<br />
talousarvioprosessin.<br />
Ruotsissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa ohjeistukset koskevat tyypillisesti varojen käyttötar‐<br />
koitusta. Urheiluliikkeen sisäiseksi tehtäväksi on jätetty se, miten <strong>ja</strong> mitkä tahot<br />
<strong>ja</strong> organisaatiot tämän tarkoituksen toteuttavat. Esimerkiksi liikuntajärjestöjen<br />
tuki oh<strong>ja</strong>taan kokonaissummana kattojärjestölle, joka <strong>ja</strong>kaa sen edelleen, pää‐<br />
osin lajiliitoille. Nor<strong>ja</strong>ssa valtio ei ota kantaa miten avustus <strong>ja</strong>etaan esimerkiksi<br />
erilaisten lajiliittojen kesken. Se ei anna minkäänlaisia ohjeita siitä, miten laa<strong>ja</strong><br />
lajiliiton aktiviteettialueen tulee olla tai minkälaisia toiminto<strong>ja</strong> sen tulee harjoit‐<br />
taa voidakseen saada valtion pelivaro<strong>ja</strong>. (Kultur‐ og kirkedepartementet 2003a,<br />
20.) Ruotsissa liikuntajärjestöjen tukemista koskevat valtion ohjeet ovat yhtä<br />
niukko<strong>ja</strong>. Kontrasti on suuri suhteessa Suomeen, jossa opetusministeriö päättää<br />
itse kuinka paljon yksittäinen lajiliitto saa tukea. Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Ruotsin <strong>urheilun</strong> kat‐<br />
tojärjestöjen valta on niin varojen suuntaamisen kuin <strong>ja</strong>on toteuttamisen osalta<br />
oleellisesti suurempi kuin suomalaisilla järjestöillä.<br />
Jakotapaan liittyvien erojen lisäksi vertailumaiden urheilumäärärahat myös<br />
kohdentuvat toisistaan poikkeavalla tavalla. Seuraavassa analyysissa Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong><br />
Ruotsin osalta vertailuluvut on johdettu pääasiallisesti määrärahojen käyttöä<br />
koskevista valtion korvamerkinnöistä. Näistä voidaan muodostaa myös Suomen<br />
osalta neljä vertailukelpoista ryhmää.<br />
Ensimmäinen ryhmä on järjestöt, jolla viitataan valtakunnan <strong>ja</strong> aluetason<br />
liikunta‐ <strong>ja</strong> urheilujärjestöille kohdistuvaan tukeen. Ruotsissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa tämä<br />
muodostuu lähes täysin valtakunnan liiton keskustoimiston, <strong>huippu</strong>‐<strong>urheilun</strong><br />
keskusorganisaation, lajiliittojen <strong>ja</strong> urheilualueiden tuesta. Suomen osalta se<br />
muodostuu pääosin liikunnan <strong>ja</strong> <strong>urheilun</strong> toimialojen keskusjärjestöjen <strong>ja</strong> lajiliit‐<br />
tojen tuesta. Toinen ryhmä liikuntapaikat muodostuu valtion liikunta‐ <strong>ja</strong> urhei‐<br />
lupaikkoihin kohdistuvasta tuesta. Kolmas ryhmä seurat, lapset <strong>ja</strong> nuoret sisäl‐<br />
tävät lasten <strong>ja</strong> nuorten paikalliseen toimintaan kohdistuvan tuen sekä varsinai‐<br />
sen seuratuen. Neljännen ryhmän muut piiriin jää Ruotsissa urheilulukioiden <strong>ja</strong><br />
tutkimustoiminnan rahoitus, Nor<strong>ja</strong>ssa tieto‐ <strong>ja</strong> kehitystyö sekä pieniä hankkeita.<br />
Suomen osalta ryhmä muut muodostuisi niin isoksi, että siitä erotetaan tässä<br />
tarkastelussa vielä koulutuskeskusten (urheiluopistojen) <strong>ja</strong> kuntien liikuntatoi‐<br />
men tuet, vaikka vastaavia tukia ei Nor<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> Ruotsissa olekaan.<br />
Liikuntajärjestöille suunnattu euromääräinen tuki on Nor<strong>ja</strong>ssa ollut noin<br />
kaksinkertainen Suomen tukeen verrattuna. Järjestöjen saaman tuen suhteelli‐<br />
nen osuus on kuitenkin Suomessa (34 %) merkittävästi suurempi kuin Nor<strong>ja</strong>ssa<br />
36
Change language