pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suomen Olympiakomitea ei tue lajiliitto<strong>ja</strong> ainoastaan taloudellisesti, vaan<br />
pyrkii myös oh<strong>ja</strong>amaan <strong>ja</strong> kehittämään niiden <strong>huippu</strong>‐urheilutyötä Olym‐<br />
piatoppenin tavoin. Keskeinen ero niiden välillä on kuitenkin se, ettei<br />
Olympiakomitealla ole urheilijoiden valmennukseen <strong>ja</strong> harjoitteluun liitty‐<br />
viä resursse<strong>ja</strong>. Nämä voimavarat ovat ha<strong>ja</strong>utuneet Suomessa usealle tahol‐<br />
le. Tästä syystä Olympiakomitea oh<strong>ja</strong>a lajiliitto<strong>ja</strong> pääasiassa yhteisten<br />
suunnitelmien <strong>ja</strong> taloudellisten kannustimien keinoin.<br />
Myös laajempien, kuten <strong>huippu</strong>‐urheilumietinnöissä ilmaistujen tavoit‐<br />
teiden toimeenpanon koordinointi <strong>ja</strong> kontrollointi on samasta syystä suo‐<br />
malaisessa mallissa vaikeaa. Palveluntarjoajia on useita, <strong>ja</strong> ne ovat itsenäi‐<br />
siä. Niiden toiminnalla on muitakin kuin <strong>huippu</strong>‐urheilua koskevia tavoittei‐<br />
ta. Lisäksi ne toimivat usein erillään urheiluliikkeestä Ruotsista <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>sta<br />
poiketen. Suomalainen rakenne ei tee helpoksi toimijoiden keskinäistä in‐<br />
tegraatiota, mikä on kansainvälisten tutkimusten mukaan keskeinen huip‐<br />
pu‐<strong>urheilun</strong> menestystekijä. Suomessa kuitenkin panostetaan <strong>huippu</strong>‐<br />
urheiluun laa<strong>ja</strong>lla rintamalla eikä toiminnan keskittäminen herätä vastarin‐<br />
taa periaatteellisella tasolla kuten Ruotsissa. Suomessa mahdolliset pyrki‐<br />
mykset integraatioon <strong>ja</strong> keskittämiseen voivat kohdat käytännössä raken‐<br />
teellisia esteitä. Edelleen Ruotsista poiketen suomalaisella <strong>huippu</strong>‐<br />
urheilulla ei ole tukenaan yhtä vahvaa ruohonjuuritason toimintaa.<br />
Yksinkertaistaen ruotsalainen <strong>huippu</strong>‐urheilujärjestelmä ilmenee jous‐<br />
tavana ohjelmana, joka elää yksilöiden <strong>ja</strong> lajien tarpeiden mukaan. Sen si‐<br />
<strong>ja</strong>an nor<strong>ja</strong>lainen <strong>huippu</strong>‐urheilujärjestelmä ilmenee organisaationa, jolle<br />
on keskitetty osaamista <strong>ja</strong> resursse<strong>ja</strong> näiden lajien <strong>ja</strong> yksilöiden oh<strong>ja</strong>ami‐<br />
seen <strong>ja</strong> tarpeiden tunnistamiseen. Molemmat esittävät oman toimintata‐<br />
pansa valittuna vahvuustekijänä mutta yhtä hyvin niiden voidaan nähdä<br />
noudattelevan urheiluliikkeiden sisäisten valtarakenteiden asettamia ehto‐<br />
<strong>ja</strong>. Suomalaisessa mallissa <strong>huippu</strong>‐urheilua pyritään oh<strong>ja</strong>amaan yhtä aktii‐<br />
visesti kuin nor<strong>ja</strong>laisessa, mutta resurssien <strong>ja</strong> rakenteiden ha<strong>ja</strong>utumiseen<br />
liittyvistä syistä se jää usein hyväksi suunnitelmaksi.<br />
8.3 Rahoitus<br />
Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Ruotsin valtioiden urheilumäärärahat ovat suurempia kuin Suo‐<br />
men. Ero on syntynyt vasta 2000‐luvun aikana. Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Suomen valtioi‐<br />
den urheilumäärärahat perustuvat niiden rahapeliyhtiöiden tuottoihin ko‐<br />
konaisuudessaan. Ainoastaan Ruotsissa urheilu saa tämän lisäksi merkittä‐<br />
västi budjettivaro<strong>ja</strong>. Suomen keskimääräinen vuosittainen ero liikunnan <strong>ja</strong><br />
<strong>urheilun</strong> saamien rahapeli‐tuottojen osalta on Ruotsiin nähden noin 100<br />
miljoonaa euroa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>an nähden noin 140 miljoonaa euroa. Syy eroon ei<br />
147
Change language