pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
JOHDANTO<br />
Käsillä oleva raportti juontaa juurensa <strong>Kilpa</strong>‐ <strong>ja</strong> <strong>huippu</strong>‐<strong>urheilun</strong> tutkimuskes‐<br />
kuksessa (KIHU) vuonna 2008 aloitettuun benchmarking‐projektiin. Projektin<br />
tavoitteeksi asetettiin suomalaisen <strong>huippu</strong>‐<strong>urheilun</strong> rahoituksen <strong>ja</strong> rakenteiden<br />
nykytilan selvittäminen suhteessa muihin maihin. Meilläkin on huomattu, että<br />
useat länsimaat ovat lisänneet panostustaan <strong>huippu</strong>‐urheiluun merkittävästi.<br />
Ne ovat keskittäneet rakenteita <strong>ja</strong> hakeneet yhä tehokkaampia toimintamalle<strong>ja</strong>.<br />
Projektissa halutaan selvittää, mihin kohtaan Suomen <strong>huippu</strong>‐urheiluresurssit<br />
asettuvat kansainvälisessä mittapuussa. Vertailumaiden joukko valittiin urhei‐<br />
luun <strong>ja</strong> <strong>huippu</strong>‐urheilujärjestelmään liittyvin perustein taloudellisesti <strong>ja</strong> väestöl‐<br />
lisesti suurin piirtein Suomen kokoluokkaa olevista maista. Vertailumaiksi vali‐<br />
koituvat Suomen ohella Nor<strong>ja</strong>, Ruotsi, Hollanti, Uusi‐Seelanti <strong>ja</strong> Itävalta. A<strong>ja</strong>lli‐<br />
sesti tarkastelut rajoittuvat pääasiallisesti 2000‐luvulle. Vertailuaineisto ajoittuu<br />
suurelta osin vuosiin 2004‐2007.<br />
Pohjoismaisia maita eli Suomea, Nor<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> Ruotsia koskevasta selvityksestä<br />
päätettiin tehdä perusteellisempi kuin muista maista. Näissä maissa omaa lii‐<br />
kunta‐ <strong>ja</strong> urheilukulttuurin mallia luonnehditaan usein pohjoismaiseksi. Mallin<br />
piirteenä pidetään kansalaistoimintaan no<strong>ja</strong>avaa <strong>ja</strong> sen poh<strong>ja</strong>lta organisoituvaa<br />
urheiluliikettä, jonka eturyhmät ovat saavuttaneet suhteellisen vahvan neuvot‐<br />
teluaseman valtion kanssa liikuntaelämää koskevassa päätöksenteossa. Tämä <strong>ja</strong><br />
monet muut maiden väliset samankaltaisuudet sekä urheilussa että muussa<br />
yhteiskuntaelämässä mahdollistavat hedelmälliset vertailut. Sen lisäksi maiden<br />
samankaltaisuus mahdollistaa saatujen oppien adaptaatiota eli omaksumista<br />
toimivaksi osaksi suomalaista urheilujärjestelmää.<br />
Raportin aihepiiri ei rajoitu ainoastaan <strong>huippu</strong>‐urheiluun. Siinä vallitsevaa<br />
näkökulmaa voisi luonnehtia holistiseksi eli kokonaisvaltaiseksi. Taustalla on<br />
oletus siitä, ettei <strong>huippu</strong>‐urheilua voi täysin eristää muista urheilua <strong>ja</strong> liikuntaa<br />
koskevista rakenteista etenkään pohjoismaissa. Totaalisesti <strong>huippu</strong>‐<strong>urheilun</strong><br />
vaatimusten mukaisesti viritetty nor<strong>ja</strong>laisten Olympiatoppenkin toimii yhtenäi‐<br />
sen urheiluliikkeen ytimessä demokraattisen vallankäytön alaisena. Ruotsin val‐<br />
tion urheilumäärärahojen <strong>ja</strong>ossa ei tunnisteta <strong>huippu</strong>‐urheilu‐nimistä osa‐<br />
aluetta. Tämänkaltaisista syistä johtuen selvitys alkaa <strong>urheilun</strong> <strong>ja</strong> liikunnan pe‐<br />
rusrakenteista <strong>ja</strong> ‐rahoituksesta päätyen <strong>huippu</strong>‐urheilua lähempänä oleviin<br />
aiheisiin.<br />
Holistisesta näkökulmasta huolimatta tarkoitus ei ole kiistää liikuntakult‐<br />
tuurin eriytymiskehitystä (Heinilä 1974, 263; Itkonen 1996, 1996, 231‐250). Lii‐<br />
6
Change language