pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Suomessa <strong>urheilun</strong> asema edunsaajien joukossa on selkeästi vertailumaista<br />
pienin. Kaikissa näissä maissa rahapelien juuret johtavat urheiluliikkeen ylläpi‐<br />
tämään veikkaustoimintaan. Nor<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> Ruotsissa urheiluliike on pystynyt his‐<br />
torian saatossa säilyttämään hegemonisen asemansa rahapelien tuottojen<br />
edunsaa<strong>ja</strong>na, vaikka yhtiöiden omistuspoh<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> koko alan säätely on kokenut<br />
suuren määrän muutoksia. Suomessa <strong>urheilun</strong> suhteellinen asema on johdon‐<br />
mukaisesti heikentynyt. Missä määrin tämä on seurausta valtion rahapelipoliit‐<br />
tisesta oh<strong>ja</strong>uksesta <strong>ja</strong> missä määrin suomalaisen urheiluliikkeen omista ratkai‐<br />
suista, olisi mielenkiintoinen <strong>ja</strong>tkokysymys mutta tämän selvityksen tarkoitus‐<br />
perien ulkopuolella. Johtopäätökseksi riittää se, että maiden välisessä rahapeli‐<br />
toiminnassa olevat erot tuovat karkeasti ottaen sadan miljoonan euron suurui‐<br />
sen eron suomalaisen urheiluliikkeen tappioksi.<br />
2.2 Valtioiden urheilumäärärahat<br />
Valtion tuki urheilulle perustuu pohjoismaissa pääosin rahapelien tuottoihin eli<br />
voittovaroihin. Nor<strong>ja</strong>ssa valtion määrärahat urheilulle rahoitetaan kokonaan<br />
valtion peliyhtiön voittovaroin. Suomessa Veikkauksen tuottojen osuus on noin<br />
98 prosenttia valtion urheilumäärärahoista. Ruotsissa vastaava luku on noin 75<br />
prosenttia, joten siellä varsinaisten budjettivarojen osuus on suurin, noin 25<br />
prosenttia <strong>urheilun</strong> määrärahoista.<br />
Edellisessä luvussa ilmeni, etteivät rahapelimarkkinoiden tuottamat voitto‐<br />
varat oh<strong>ja</strong>udu urheilulle pelkästään valtion kautta. Ruotsissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa urhei‐<br />
luliike on saanut varo<strong>ja</strong> myös suoraan omista peleistään ohi valtion budjetin<br />
huomattavasti enemmän kuin Suomessa.<br />
Kuviossa 8 on esitetty kaikkien näiden kolmen tulolajin kokonaissumma<br />
maittain. Valtion budjetti tarkoittaa <strong>urheilun</strong> verovaroin rahoitettua osuutta <strong>ja</strong><br />
valtion peliyhtiö julkisin voittovaroin rahoitettua osuutta. Yhdessä nämä muo‐<br />
dostavat valtion urheilumäärärahojen kokonaissumman. Tämän päälle tulevat<br />
vielä tulot <strong>urheilun</strong> omista peleistä, jotka voidaan myös lukea valtion poliittises‐<br />
ta oh<strong>ja</strong>uksesta riippuvaksi tulolähteeksi.<br />
Suomen urheilu saa muita pohjoismaita vähemmän rahapelitulo<strong>ja</strong>, koska<br />
valtion sille osoittama voiton<strong>ja</strong>ko‐osuus on pienempi kuin naapurimaissa. Ve‐<br />
rovarat eivät paranna Suomen <strong>urheilun</strong> asemaa, sillä niiden osuus urheilubudje‐<br />
tista on keskimäärin vain pari prosenttia. Verovaro<strong>ja</strong> käytetään valtakunnallis‐<br />
ten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin.<br />
Nor<strong>ja</strong>ssakaan ei verovaro<strong>ja</strong> käytetä lainkaan <strong>urheilun</strong> rahoitukseen. Urhei‐<br />
lun määrärahat perustuvat kokonaisuudessa Norsk Tippingin eli valtion peliyh‐<br />
tiön voittovaroihin. Nor<strong>ja</strong>laiset urheiluorganisaatiot saavat kuitenkin tämän li‐<br />
säksi rahapeleistä huomattavasti enemmän omia tulo<strong>ja</strong> kuin suomalaiset kuten<br />
30
Change language