pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
nat <strong>ja</strong> urheiluliike osallistuvat Nor<strong>ja</strong>ssa paikallisten liikuntamenojen rahoit‐<br />
tamiseen tai toiminnan ylläpitämiseen vahvemmin kuin muissa vertailu‐<br />
maissa. Tämän selityksen voimaa heikentää se, että Nor<strong>ja</strong>n valtion <strong>ja</strong> sen<br />
maakuntien rahoituksellinen panos on erityisen vahva liikuntapaikkaraken‐<br />
tamisessa, mikä ei sisälly tähän summaan. Joka tapauksessa maakunnissa<br />
on liikunta‐alaan keskittyneitä työntekijöitä <strong>ja</strong> urheiluseurat vastaavat lii‐<br />
kuntapaikkojen ylläpidosta suurelta osalta. Nämä tekijät vähentävät kunti‐<br />
en osalle jääviä liikuntatoimen käyttökustannuksia. Suurempi tekijä Nor<strong>ja</strong>n<br />
kuntien pieniltä vaikuttaviin käyttökustannuksiin on mahdollisesti se, ettei<br />
kaikkia kuntien liikuntatoimen työntekijöiden palkkakustannuksia ole sisäl‐<br />
lytetty KOSTRAn idrett‐tehtäväalueeseen (ks. alaviite 13) 16 .<br />
Suomen kuntien liikuntamenot asettuvat suuruusluokaltaan Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong><br />
Ruotsin menojen välille, ollen kuitenkin noin kolme kertaa pienemmät kuin<br />
Ruotsissa. Suomessa kuntien liikuntamenot <strong>ja</strong> ‐investoinnit ovat noin vii‐<br />
sinkertaiset valtion avustuksiin nähden. Ruotsissa epäsuhta on kuitenkin<br />
tätäkin suurempi. Ruotsin kuntien panostus liikuntaan on noin seitsemän‐<br />
kertainen valtioon verrattuna.<br />
Maiden kuntien liikuntatoimen käyttökustannusten vertailusta ilme‐<br />
nee, että niiden väliset taloudelliset erot ovat melko suuret. Näitä ero<strong>ja</strong><br />
selittävät todennäköisesti maiden toisistaan poikkeava työn<strong>ja</strong>ko valtion,<br />
kuntien, maakuntien <strong>ja</strong> urheiluliikkeen välillä. Tämän lisäksi on todennä‐<br />
köistä että osa eroista johtuu tilastointiin <strong>ja</strong> kuntatalouden kir<strong>ja</strong>npitoon<br />
liittyvistä eroista. Vertailumaiden kuntataloutta, liikuntarakentamista <strong>ja</strong><br />
seuratoimintaa kuvaavat yksityiskohtaiset tilastot tarjoaisivat mahdolli‐<br />
suuden näiden erojen selvittämiseen <strong>ja</strong> mielenkiintoisten vertailujen te‐<br />
kemiseen.<br />
Myös kuntien liikuntatoimen seuroille <strong>ja</strong> yhdistyksille antamaan tukeen<br />
liittyy todennäköisesti maakohtaisia tilastokäytänteisiin liittyviä ero<strong>ja</strong>, mut‐<br />
ta taloudellisen tuen kokonaismäärän suhteen voidaan vetää joitakin joh‐<br />
topäätöksiä. Ruotsissa seurojen kunnallinen tuki on suhteellisestikin ottaen<br />
selvästi suurinta. Tilaston mukaan Ruotsin kuntien liikuntatoimen muille<br />
maksamat avustukset olivat kaikkiaan noin 180 miljoonaa euroa vuonna<br />
2008 (kuvio 18). Petersonin <strong>ja</strong> Nordbergin (2008, 181) mukaan RF:iin kuu‐<br />
luvien urheiluseurojen osuus oli näistä avustuksista noin 77 prosenttia<br />
vuonna 2003. Jos urheiluliikkeen saama osuus on pysynyt ennallaan, se<br />
16<br />
Tieto perustuu nor<strong>ja</strong>laisen urheiluvaikutta<strong>ja</strong>n Børre Rognlien internetissä olevaan esityk‐<br />
seen, eikä sitä ole muutoin varmistettu<br />
(http://www.risor.kommune.no/index.php?m=fil&m_action=vis&f_id=746). KOSTRAn tie‐<br />
doista laskettuna palkkakustannusten osuus on vuonna 2008 alle 10 prosenttia liikuntatoi‐<br />
men käyttökustannuksista, mikä on yli kaksi kertaa vähemmän kuin palkkakustannusten<br />
vastaava osuus Suomessa vuonna 2007.<br />
57
Change language