pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
liikunta‐ <strong>ja</strong> urheilupolitiikkaa, neuvottelee <strong>ja</strong> tapaa urheiluliikkeiden edustajia<br />
<strong>ja</strong>tkuvasti. Suomessa ei ole Ruotsin <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n kaltaista vahvan aseman omaavaa<br />
<strong>ja</strong> urheiluliikkeen yhdistävää kattojärjestöä, mutta ministeriö voi halutessaan<br />
toimia sellaisena, koska se pystyy ainoana toimi<strong>ja</strong>na yhdistämään toimialoite‐<br />
tun urheiluliikkeen rakenteelliset aukot.<br />
2.3 Yhteenveto<br />
1) Urheiluliike on saanut Ruotsissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa huomattavasti enemmän<br />
tulo<strong>ja</strong> omista rahapeleistään kuin Suomessa<br />
2) Nor<strong>ja</strong>ssa <strong>urheilun</strong> omia rahapelejä koskeva käytäntö on muuttunut, kun<br />
Nor<strong>ja</strong>n valtion on monopolisoinut koko rahapelitoiminnan yhtiönsä<br />
Norsk Tipping AS:n yksinoikeudeksi.<br />
3) Nor<strong>ja</strong>ssa <strong>urheilun</strong> osuus rahapelituloista tulee <strong>ja</strong>ettavaksi Norsk Tipping<br />
AS:n yleisistä voittovaroista, joten taloudellista valtaa siirtyy järjestöistä<br />
ylöspäin ministeriölle <strong>ja</strong> NIF:lle.<br />
4) Nor<strong>ja</strong>ssa vuonna 2009 voimaan tulleessa uudessa <strong>ja</strong>ossa urheilu sai<br />
45,5 prosenttia, kulttuuri 36,5 prosenttia <strong>ja</strong> loput 18 prosenttia <strong>ja</strong>ettiin<br />
aiemmin automaattitulo<strong>ja</strong> saaneille yleishyödyllisille organisaatioille,<br />
<strong>urheilun</strong> <strong>ja</strong> kulttuurin alat pois lukien.<br />
5) Suomessa <strong>urheilun</strong> osuus valtion rahapeliyhtiön voittovaroista on pie‐<br />
nempi kuin Ruotsissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa, joissa urheilu on selkeästi suurin<br />
edunsaa<strong>ja</strong>.<br />
6) Suomen keskimääräinen vuosittainen ero <strong>urheilun</strong> saamien rahapeli‐<br />
tuottojen osalta vuosien 2003‐2007 aikana on Ruotsiin nähden noin<br />
100 miljoonaa euroa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>an nähden noin 140 miljoonaa euroa.<br />
7) Ainoastaan Ruotsissa käytetään varsinaisia verorahoitteisia budjettiva‐<br />
ro<strong>ja</strong> <strong>urheilun</strong> hyväksi merkittävissä määrin. Niiden osuus on Ruotsissa<br />
noin 25 prosenttia <strong>urheilun</strong> määrärahoista<br />
8) Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Ruotsin valtioiden urheilumäärärahat ovat suurempia kuin<br />
Suomen. Ero on syntynyt 2000‐luvun aikana.<br />
9) Valtion urheilumäärärahojen kasvu on ollut voimakkainta Ruotsissa.<br />
Hyppäyksenomainen kasvu alkoi kun valtion peliyhtiön Svenska Spelin<br />
voittovaro<strong>ja</strong> alettiin käyttää laajemmin <strong>urheilun</strong> rahoittamiseen 2000‐<br />
luvun alussa.<br />
10) Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Ruotsin valtioiden ’urheilubudjettien’ rakenne on yksinkertai‐<br />
sempi kuin Suomen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Ruotsissa <strong>ja</strong><br />
Nor<strong>ja</strong>ssa määrärahojen vastaanotta<strong>ja</strong>na on yksi urheiluliike <strong>ja</strong> osa hie‐<br />
nosyisemmästä <strong>ja</strong>osta toteutetaan sisäisesti. Valtiotasolla määritetään<br />
ainoastaan toimintakohtaiset raamit <strong>ja</strong> ohjeistukset, joiden puitteissa<br />
rahat alemmilla tasoilla <strong>ja</strong>etaan<br />
39
Change language