pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6 HUIPPUURHEILUJÄRJESTELMÄ NOR<br />
JASSA JA RUOTSISSA<br />
Seuraavassa tarkastellaan Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Ruotsin nykyisen <strong>huippu</strong>‐<br />
urheilujärjestelmän tausto<strong>ja</strong>. Pääpaino tarkastelussa on Nor<strong>ja</strong>n kohdalla.<br />
Ruotsin osalta analyysi jää suppeammaksi, rajoittuen lähinnä Ruotsin<br />
Olympiakomitean nykyisen <strong>huippu</strong>‐urheiluohjelman taustoihin. Nor<strong>ja</strong>n<br />
<strong>huippu</strong>‐urheilujärjestelmä vastaa nykyisen kansainvälisen suuntauksen<br />
mukaista keskitettyä mallia. Ruotsin malli on monella tapaa ha<strong>ja</strong>utuneem‐<br />
pi, mikä jo sinällään asettaa sitä koskevan kokonaisesityksen tekemisen<br />
haasteelliseksi. Ennen näiden maiden <strong>huippu</strong>‐urheilujärjestelmien analyy‐<br />
sia tarkastellaan lyhyesti <strong>huippu</strong>‐urheilupolitiikan merkitystä <strong>ja</strong> mitä huip‐<br />
pu‐urheilujärjestelmä pitää sisällään.<br />
6.1 Urheilumenestys <strong>ja</strong> <strong>huippu</strong>‐urheilupolitiikka<br />
Mistä kansakuntien väliset erot urheilumenestyksessä johtuvat? Tai mitkä<br />
tekijät ylipäätään vaikuttavat urheilumenestykseen? Näitä kysymyksiä kos‐<br />
kevien tutkimusten tulokset voidaan jäsentää kolmeen tasoon (Bossher et<br />
al 2006). Menestystä selittävät ensinnäkin makrotason muuttu<strong>ja</strong>t, joita<br />
ovat esimerkiksi maan taloudellinen hyvinvointi, väestön määrä, maantie‐<br />
teelliset <strong>ja</strong> ilmastoon liittyvät tekijät, kaupungistumisen aste sekä poliitti‐<br />
nen <strong>ja</strong> kulttuurinen järjestelmä. Esimerkiksi kahden yksinkertaisen, suh‐<br />
teellisen helposti mitattavan muuttu<strong>ja</strong>n ‐ väestön määrän <strong>ja</strong> BKT:n ‐ on<br />
todettu selittävän noin 50 prosenttia kansakuntien välisistä menestyserois‐<br />
ta. Toiseksi menestykseen vaikuttavat mikrotason muuttu<strong>ja</strong>t, jotka liittyvät<br />
urheili<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> hänen lähiympäristöönsä (geneettiset ominaisuudet, van‐<br />
hemmat, valmenta<strong>ja</strong>t ystävät <strong>ja</strong> niin edelleen). Kolmanneksi sitä selittävät<br />
niin sanotut väli‐/välittävän tason muuttu<strong>ja</strong>t, jotka kuvaavat maan urheilu‐<br />
politiikan rakennetta <strong>ja</strong> sisältöjä (emt. 186‐188).<br />
De Bosscher et al (2006) mukaan urheilupolitiikan sisältöjä muuttamal‐<br />
la ei voida vaikuttaa makrotason tekijöihin vaan lähinnä välittävälle <strong>ja</strong> mik‐<br />
rotasolle, geneettiset <strong>ja</strong> muut annetut tekijät pois lukien. Suurin osa tutki‐<br />
muksista on kuitenkin perustunut makrotason vertailuihin. Makrotason<br />
suuri menestysvaikutus onkin otettava maiden välisissä vertailuissa aina<br />
93