pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3 VALTION TUEN EDELLEEN JAKAMINEN<br />
Urheiluliikkeiden katto‐organisaatiot <strong>ja</strong>kavat valtion tukea edelleen jäsen‐<br />
organisaatioilleen tai niiden välityksellä tapahtuvaan toimintaan. Edelleen<br />
<strong>ja</strong>kaminen on laa<strong>ja</strong>a Ruotsissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa mutta vähäisempää Suomessa.<br />
Tässä käytännössä valtio siirtää <strong>ja</strong>kotehtävää osittain katto‐organisaation<br />
vastuulle luovuttaen sille samalla enemmän tai vähemmän määrärahojen<br />
<strong>ja</strong>koa koskevaa vallan käyttöä. Katto‐organisaation (<strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong>n) vallan käytön<br />
voi porrastaa Ruotsissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa havaittujen käytäntöjen suhteen kol‐<br />
meen <strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong>n itsenäisyyttä kuvaavaan tasoon. Jaka<strong>ja</strong>n päätöksenteon itse‐<br />
näisyys kasvaa ensimmäiseltä tasolta kolmannelle. Ensimmäisellä tasolla<br />
<strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong> toimii valtion ’<strong>ja</strong>koviranomaisena’ eli toimittaa määrärahat käytän‐<br />
nössä niihin tehtäviin <strong>ja</strong> organisaatioihin, joihin valtio on ne osoittanut.<br />
Toisella tasolla valtion määrärahat on tyypillisesti kohdennettu tiettyihin<br />
tarkoituksiin, mutta <strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong> päättää mitkä organisaatiot tai henkilöt ne saa‐<br />
vat. Jaka<strong>ja</strong> voi nimetä saa<strong>ja</strong>t itse tai <strong>ja</strong>kaa varat saajille hakuprosessin kaut‐<br />
ta. Kolmannella tasolla <strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong> voi tämän lisäksi vaikuttaa enemmän tai vä‐<br />
hemmän määrärahojen käyttötarkoitukseen. Tällöin valtion määrärahojen<br />
käyttöä koskevat ohjeistukset ovat tyypillisesti hyvin yleisluonteisia <strong>ja</strong> laa‐<br />
<strong>ja</strong>‐alaisia, jolloin niiden lopullisen kohdentumisen luovat <strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong>n tulkinnat<br />
<strong>ja</strong> tahto.<br />
Ennen varsinaisia maakohtaisia <strong>ja</strong>koprosesse<strong>ja</strong> tarkastellaan katto‐<br />
organisaatioiden tulo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> meno<strong>ja</strong>. Tässä yhteydessä selvitetään lähinnä<br />
kuinka paljon tulo<strong>ja</strong> jää kaikkiaan edelleen <strong>ja</strong>ettavaksi urheiluliikkeen sisäl‐<br />
lä keskustoimiston <strong>ja</strong> keskushallinnon menojen jälkeen.<br />
3.1 Katto‐organisaatioiden tulot <strong>ja</strong> menot<br />
Ruotsin Riksidrottsförbundetin (RF) keskuksen eräänlainen <strong>ja</strong>koviranomais‐<br />
rooli ilmenee sen menojen rakenteesta. Se <strong>ja</strong>kaa noin 90 prosenttia saa‐<br />
mistaan tuloista jäsenorganisaatioilleen (kuvio 12). Loput 10 prosenttia<br />
jäävät sen oman toiminnan pyörittämiseen, lähinnä palkkoihin. Nor<strong>ja</strong>ssa<br />
NIF‐keskuksen jäsenorganisaatioilleen <strong>ja</strong>kamat avustukset muodostavat<br />
pienemmän, noin 60‐70 prosentin osuuden järjestön saamista kokonaistu‐<br />
41
Change language