pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kokonaisuutena Suomen lajiliitot selviävät vertailussa Ruotsiin maiden ko‐<br />
koero huomioon ottaen hyvin, etenkin jos <strong>ja</strong>lkapallo jätetään vertailujen<br />
ulkopuolelle. Ruotsalaisessa urheilujärjestelmässä pääasiallinen valta on<br />
lajiliittojen <strong>ja</strong> seurojen välisellä akselilla. Ruotsalaiset lajiliitot eivät näyt‐<br />
täydy kuitenkaan tässä vertailussa kuitenkaan taloudellisilta resursseiltaan<br />
ylivoimaisina suomalaisiin kumppaneihinsa verrattuna. Voidaankin speku‐<br />
loida sillä, kuinka paljon tämän ruotsalaisen valta‐akselin toisessa päässä<br />
olevalla seuratasolla on lajiliittojen palvelu<strong>ja</strong> korvaavaa osaamista <strong>ja</strong> re‐<br />
sursse<strong>ja</strong>. Ruotsalaisessa järjestelmässä ei ole välttämättä tarvetta saman‐<br />
kaltaisille lajiliitoille kuin Suomessa, jossa seurojen asema on todennäköi‐<br />
sesti heikompi. Tällainen spekulointi vaatisi kuitenkin tuekseen paikallista‐<br />
son toiminnan vertailua maiden välillä.<br />
5.4 Lajiliittojen tulojen <strong>ja</strong> menojen rakenne<br />
Millaisista tulo‐ <strong>ja</strong> menolajeista lajiliittojen kokonaistulot <strong>ja</strong> ‐menot koostu‐<br />
vat? Millaiset ovat maiden <strong>ja</strong> lajien väliset erot tässä suhteessa? Tämä luku<br />
tarjoaa lähinnä lähtökohtia näiden kysymysten <strong>ja</strong>tkoselvityksille. Kattavia<br />
tieto<strong>ja</strong> on saatavilla vain Nor<strong>ja</strong>sta, jossa lajiliittojen kokonaistulojen <strong>ja</strong> ‐<br />
menojen rakennetta on selvitetty kaikkien lajiliittojen osalta. Tämä Enjolra‐<br />
sin (2004) tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksena, mutta luvut täs‐<br />
määvät tarkastusten perusteella hyvin myös NIF:n <strong>ja</strong> liittojen tuloslaskel‐<br />
mien kanssa. Ruotsin <strong>ja</strong> Suomen lajiliittojen osalta ei ole tarjolla vastaavia<br />
tutkimuksia. Näiden maiden osalta on tässä tyydytty analysoimaan kahta<br />
lajiliittotapausta niiden tuloslaskelmien perusteella. Nor<strong>ja</strong>n tarkastelun<br />
jälkeen vertaillaan kaikkien kolmen maan yleisurheilu‐ <strong>ja</strong> hiihtoliittojen tu‐<br />
loslaskelmia (liitteet 4 <strong>ja</strong> 5).<br />
Kuviossa 26 Nor<strong>ja</strong>n lajiliittojen tulot on ryhmitelty Enjolrasia (2004, 16)<br />
mukaillen mutta siitä hieman poiketen neljään pääkategoriaan niiden ko‐<br />
konaistuloista muodostaman prosenttiosuuden mukaan (liite 4). Tulojen<br />
ryhmittelyn lähtökohtana ovat lajiliittojen eri sidos‐/intressiryhmät: yhteis‐<br />
työkumppanit (kaupalliset tulot), osallistu<strong>ja</strong>t (lisenssit, maksut, kisatulot…),<br />
julkinen (tuet <strong>ja</strong> avustukset) sekä muut (erittelemättömät tulot).<br />
Kaupalliset tulot muodostuvat pääosin lajiliittojen yhteistyökumppa‐<br />
neiden maksamista sponsorointi‐, mainos <strong>ja</strong> mediatuloista. Enjolras (2004)<br />
laskee tähän ryhmään vielä eri tahoilta kerätyt kisatulot. Nämä tulot tule‐<br />
vat kuitenkin seuroilta tai muilta lajin kansallista tai kansainvälistä kilpailu‐<br />
toimintaa järjestäviltä tahoilta. Tästä syystä hiihto‐ <strong>ja</strong> yleisurheilujen tulo‐<br />
jen tarkastelussa ne on luettu osallistujilta saatuihin tuloihin. Vuosien<br />
83
Change language