pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

More documents

Recommendations

Info

nuksista ylittää niin reilusti valtion tuen tavanomaisille kohteille asetetun maksimirahoituksen määrän (85 000 €), että siitä on katsottu tarpeelliseksi poiketa. Esimerkiksi uusimmassa hakuohjeessa toiminta‐alaltaan 23*44 metrin monitoimihallin valtion tuen osuus on edelleen korkeintaan yksi kolmasosa, mutta maksimiraja on asetettu 7 miljoonaan kruunuun eli noin 850 tuhanteen euroon (Kultur‐ og kirkedepartement 2008, 25). Norjassa kuntien käyttökustannusten ja liikuntapaikkainvestointien suhde on erilainen kuin Suomessa. Norjan kuntien investointimenot (brut‐ to) ovat olleet tarkasteluvuosina lähes yhtä suuret kuin niiden liikuntatoi‐ mien bruttomääräiset käyttökustannukset, vuonna 2008 ne olivat jopa suuremmat. Suomessa investointien (brutto) osuus on ollut noin viidesosa bruttomääräisistä käyttökustannuksista. Kuntien luvut kuvaavat kohtuulli‐ sen hyvin koko Suomen tilannetta, sillä merkittäviä liikuntapaikkainves‐ tointeja tai käyttökustannuksia ei synny kuntatalouden ulkopuolella. Nor‐ jassa investointi‐ ja käyttökustannusmenoja syntyy myös urheiluliikkeen ja maakuntien piirissä mutta etenkin investoinnit ovat niiden osalta huomat‐ tavasti pienempi kuin kunnilla. Ruotsin liikuntainvestoinneista ei ole erillis‐ tä lukua käytössä, mutta kulttuurin ja liikunnan yhteenlasketuista inves‐ toinneista voi päätellä, että investointien ja käyttökustannusten välinen ero on vielä suurempi kuin Suomessa. 4.3. Yhteenveto 1. Kuntien liikunta‐ ja urheilumenot ovat kaikissa vertailumaissa oleellisesti valtion menoja suuremmat. Ruotsissa kuntien panostus valtioon nähden on noin seitsemänkertainen, Suomessa noin vii‐ sinkertainen ja Norjassa noin kolme‐ nelinkertainen. 2. Kuntien vapaa‐aika‐ ja liikuntatoimen nettomääräiset käyttökus‐ tannukset olivat vuonna 2008 Ruotsissa 1,3 miljardia, Suomessa 432 miljoonaa ja Norjassa 254 miljoonaa euroa. Yhden lähteen mukaan Norjan luku ei pidä sisällään kaikkia kuntien liikuntatoimen henkilöstön palkkakustannuksia. 3. Kunnat tukevat urheiluseurojen toimintaa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti ottaen eniten Ruotsissa ja vähiten Suomessa. 4. Kuntien, valtion ja maakuntien yhteenlaskettu alue‐ ja paikallis‐ toiminnan tuki on Ruotsissa vuosittain noin 270 miljoonaa euroa, Norjassa 95‐105 miljoonaa euroa ja Suomessa noin 40 miljoonaa euroa. 5. Norjan kuntien liikuntainvestointien bruttosumma oli 315 miljoo‐ naa euroa vuonna 2008. Suomen investointien bruttosumma oli 63
102 miljoonaa euroa vuonna 2007. Tiedot Ruotsin kuntien liikun‐ tainvestointien kokonaissummasta ovat epätarkat. 6. Tässä läpikäyty paikallistason pintapuolinen vertailu paljasti vertai‐ lumaiden väliset erot melko suuriksi. Vertailumaiden liikuntatoi‐ men taloutta, liikuntapaikkojen ylläpitämistä ja liikuntarakentamis‐ ta sekä seuratoimintaa kuvaavat yksityiskohtaiset tilastot tarjoaisi‐ vat hyvät mahdollisuudet yksityiskohtaisempiinkin vertailuihin. 64
Page 2 and 3:
URHEILUN RAKENTEET JA TUKI SUOMESSA
Page 4 and 5:
Sisältö JOHDANTO ................
Page 6 and 7:
Suomi .............................
Page 8 and 9:
kunta kuten muukin kulttuuri synnyt
Page 10 and 11:
1.1 Norja 1 URHEILULIIKKEET Norjan
Page 12 and 13:
tojen perustamismahdollisuudet on t
Page 14 and 15: ole yhtä keskeisessä asemassa maa
Page 16 and 17: paremmin esille. Esimerkiksi toimee
Page 18 and 19: Suomalaisten liikunta‐ ja urheilu
Page 20 and 21: 2 VALTION RAHOITUS Rahapelien tuoto
Page 22 and 23: Kuvio 4. Suomen, Ruotsin ja Norjan
Page 24 and 25: Urheilun saamat tulot rahapeleistä
Page 26 and 27: Ruotsissa urheilun omat pelit tuott
Page 28 and 29: Ruotsissa, kuten myös Norjassa urh
Page 30 and 31: maa‐ ja metsätalousministeriöll
Page 32 and 33: edellisestä luvusta ilmenee. Näm
Page 34 and 35: ne tulivat samoin perustein jaettav
Page 36 and 37: tä saamasta osuudesta myönnetää
Page 38 and 39: (24 %). Suomen urheilumäärärahoi
Page 40 and 41: liikunta‐ ja urheilupolitiikkaa,
Page 42 and 43: 3 VALTION TUEN EDELLEEN JAKAMINEN U
Page 44 and 45: Suomessa toimialatasoista tarkastel
Page 46 and 47: Nykyiset NIF:lle myönnettävien vo
Page 48 and 49: jasummaan (grunnbeløp) ja lajilis
Page 50 and 51: voitteena oli, että vuoteen 2007 m
Page 52 and 53: LOK‐tuen jakaminen jälkikäteen
Page 54 and 55: täväksi ”urheiluliikkeelle luon
Page 56 and 57: 4 KUNTIEN RAHOITUS Kuntien liikunta
Page 58 and 59: nat ja urheiluliike osallistuvat No
Page 60 and 61: Norjan valtion liikunnan paikallist
Page 62 and 63: tävissä investointiluvuissa on mu
Page 66 and 67: 5 LAJILIITOT Tässä luvussa selvit
Page 68 and 69: Samanlaisen lajirakenteen omaavat l
Page 70 and 71: kin maan yleisurheiluliiton kanssa
Page 72 and 73: VALTION TUKI/HARRASTUS VAIN SUOMESS
Page 74 and 75: tukeen (LOK‐tuki) oikeuttavien ta
Page 76 and 77: Kuvio 22. Valtion eniten tukemat la
Page 78 and 79: vuuteen jakamalla jäljelle jääv
Page 80 and 81: 5.3 Lajiliittojen kokonaistulot ja
Page 82 and 83: Suomesta on saatavilla siis kokonai
Page 84 and 85: Kokonaisuutena Suomen lajiliitot se
Page 86 and 87: lähes kokonaisuudessaan NIF:n kaut
Page 88 and 89: tällainen syvällisesti lajien toi
Page 90 and 91: 2007 järjestetyt alppihiihdon MM
Page 92 and 93: vertailukelpoisia Suomen ja Norjan
Page 94 and 95: 6 HUIPPUURHEILUJÄRJESTELMÄ NOR
Page 96 and 97: 6.2 Huippu‐urheilujärjestelmän
Page 98 and 99: urheilun tukeva neuvosto oli heikko
Page 100 and 101: sessa mediassa keskustellaan niist
Page 102 and 103: huippu‐urheilua ja keskitetysti j
Page 104 and 105: tipaikka vahvistaa sen autonomisuut
Page 106 and 107: daan puolestaan erottaa 4 kokonaisu
Page 108 and 109: Olympiakomitean tutkimus‐ ja kehi
Page 110 and 111: liin luotettavan organisaation toim
Page 112 and 113: et al 2007, 193.) Tutkijat (Bergsga
Page 114 and 115:
Ruotsin huippu‐urheiluohjelman si
Page 116 and 117:
9) Olympiatoppenissa työskentelee
Page 118 and 119:
Norja Norjassa yksittäisille urhei
Page 120 and 121:
sessa ja taata kaikkein lupaavimmil
Page 122 and 123:
kestää syksystä seuraavan vuoden
Page 124 and 125:
Norja NIF:n vuosiraportin mukaan Ol
Page 126 and 127:
sia. Lajiliittojen huippu‐urheilu
Page 128 and 129:
7.3 Huippu‐urheilun päävastuuor
Page 130 and 131:
taan 40 . Ruotsissa ja Suomessa suu
Page 132 and 133:
7.4 Muita huippu‐urheilun tukimuo
Page 134 and 135:
kapallon, käsipallon, uinnin ja ki
Page 136 and 137:
yleensä pienempi osa niiden toimin
Page 138 and 139:
saatioissa. Tältä pohjalta kokona
Page 140 and 141:
myös liikunta‐alan ammatillista
Page 142 and 143:
kaupungin, sen korkeakoulun ja Skå
Page 144 and 145:
johtuen tuki on tiukemmin rajattu h
Page 146 and 147:
nut Suomessa toiseen suuntaan kuin
Page 148 and 149:
Suomen Olympiakomitea ei tue lajili
Page 150 and 151:
ulkopuoliset tahot siten, että nii
Page 152 and 153:
DiMaggio, P.l J. & Powell, W.W. (19
Page 154 and 155:
Opetusministeriö (2004). Huippu‐
Page 156 and 157:
St. Meld. nr 27 (1983‐1984). Nye
Page 158 and 159:
Liite 2. NIF:n tuloslaskelmat 2002
Page 160 and 161:
Liite 3. Sveriges Riksidrottsförbu
Page 162 and 163:
Liite 4 Norjan lajiliittojen tulot
Page 164 and 165:
Hiihtoliitot MENOT SUOMI NORJA RUOT
Page 166:
Yleisurheiluliitot MENOT (1000 €)
show all

pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?