Ekoelo

keskiaika näyttää valaistuneelta ja sivistyneeltä
vaiheelta historiassamme, Pekka
Raukko ruoskii.
– Mielestäni ihminen on biologisesti
sekaravinnon käyttäjä, joten tarkoitus on
syödä vähän kaikkea, minkä kiinni saa.
Ongelma on se, että nykyisin saa kiinni
mitä vain. Onneksi itselläni on geenit,
jotka pelastavat lihomiselta, eli minulla ei
liene kykyä varastoida energiaa.
Auvorannan pihalla toki kasvatetaan
kesäkurpitsaa, kurkkua, tomaattia, mutta
se ei tahdo oikein menestyä, kun maa on
savista ja kylvöt pitäisi perustaa lintujen
rengastusaikaan.
– Koululta muuten löytyi sodan jälkeisten
vuosien kartta, jonka mukaan 1,5
hehtaarin pihalle oli merkitty viljelypalstat
lapsille ja opettajalle.
Pakottaako geeni
ekosaarnaamaan?
Pekka Raukko uskoo, että hänen nettikirjoittelullaan
on pienen pieni vaikutus
asenneilmastoon, ja se ehkä on havaittavissa
vuosikymmenen kuluttua.
– Ja onhan se muutenkin mukavaa!
– En oikein usko henkilökohtaiseen
elämäntapavalintaan riittävänä ja toimivana
ratkaisuna, vaan katson, että politiikasta
löytyy ratkaisun avaimet, jos ne jostain
ylipäätään löytyvät. Tässä suhteessa
me (Ekovihreät ry) poikkeamme uskoakseni
monista muista ”ekohipeistä”, joilla
usko poliittiseen järjestelmään on heikko,
Pekka selittää.
– Itseäni tarkkailemalla olen havainnut,
että ihminen menee hyvin helposti
sieltä, missä aita on matalin. Jos siis jou-
– Luteista olemme kolmeen
äijään keränneet ”pinnoja” vuoden
verran. Suomessa on noin 510 ludelajia,
ja yhteensä me olemme löytäneet niistä 352.
Itse olen kisassa viimeisinä vaatimattomalla
284:llä lajilla, Pekka Raukko kertoo.
Tutkittavana hänellä on tässä
olkinaskalilude, jonka tuntee
genitaaleista mikroskoopilla
katsoen.
dun arkisissa asioissa päivittäin tekemään
päätöksen, ostanko kallista lähiluomua
ja parannan hieman rehevöityvien vesistöjemme
tilaa, vai ostanko halpaa mangoa
Brasiliasta ja tuhoan yhteistä ilmakehäämme,
mutta samalla säästän rahaa ja
vältyn työnteolta, valitsen usein mangon.
– Politiikalla voimme järjestää niin, että
niitä matalimpia aitoja korotetaan yhdessä
esimerkiksi erilaisilla ympäristöveroilla,
tai selvillä kielloilla. Silloin minä voin
päivittäiset päätökseni tehdä oman laiskuuteni
ohjaamana.
– Hetkellisesti ihminen voidaan saada
ajattelemaan omien lastensa ja lastenlastensa
tulevaisuutta ja tekemään sen varjolla
moraalisesti oikeita päätöksiä. Tätä
moraalin aktivoitumisen hetkeä pitää
politiikassa käyttää yhteisten sääntöjen ja
määräysten sorvaamiseen.
Loputon inttäjä?
Vaikka Pekka Raukko sanoo olevansa
uskonnoton, hän keskustelee mielellään
uskonnoista ja vinkkaa Matt ridleyn kirjaan
Jalouden alkuperä: Epäitsekkyyden
ja yhteistyön biologiaa.
– Koko ihmiskunta kokee samat asiat
oikeiksi ja vääriksi, uskomusjärjestelmistä
riippumatta. Geeniperimässä on oppi,
että tavaroiden vaihto, vastavuoroisuus
on hyödyllistä ja hyvää.
Harvat jaksavat netissä kuunnella, mitä
Pekalla on sanottavaa. Ihminen, jolla on
toisenlainen maailmankuva, kohtaa miehessä
erilaisen, melkeinpä uskonnollisen
ajattelutavan, moraalisaarnaajan.
– Aina pitää pystyä perustelemaan. Kovassa
uskossa ei kuunnella argumentteja,
ei oteta riskiä, että toisen argumentti on
paras ja voittaa, Pekka arvioi.
– Sarkasmi on helmasyntini ja melkein
aina kaduttaa myöhemmin, sillä useimmiten
se ei toimi, eikä tyylilaji tule edes
ymmärretyksi oikein. Kai se on useimmiten
juuri se turhautuminen, mikä kääntää
sarkasmivaihteen päälle.
Uskonnottoman elämän tarkoitus?
Pekka Raukko korostaa, että elämän tarkoitus
on elämän jatkuminen.
– En minä ole koskaan kaivannut sille
mitään sen syvällisempää merkitystä, hän
sanoo.
– Elämän säilyttäminen maapallolla on
prioriteettilistallani ykkönen. Ihmisen säilyminen
lajina mahdollisimman pitkään
on bonus, jota kannattaa aivan ehdottomasti
tavoitella erittäin vakavasti. Nämä
fundamentit tai dogmit ovat luonteeltaan
uskonnollisia, koska en osaa niitä mitenkään
jäännöksettömästi perustella. Järjellä
ajatellen kun maapalolla, ja elämällä
sen pinnalla, ei ole kosmisessa mittakaavassa
mitään väliä. Jos keskustelukumppani
ei kuitenkaan näitä dogmeja kanssani
jaa, ei keskustelussa ole mitään mieltä.
– Mitä vielä Dawkinsiin tulee, niin yhtä
asiaa en hänen ajattelussaan kuitenkaan
ymmärrä, ja se on se ”Jumal-harhassa”
esiin tuleva viha uskontoja kohtaan. Minusta
Dawkinsin – jos jonkun – pitäisi
nähdä, että uskonnollisuus on ihonväriin,
pituuteen, laktoosi-intoleranssiin ja muihin
perinnöllisiin ominaisuuksiin verrattavissa
oleva asia, ja sitä vastaan taisteleminen
on verrattavissa rasismiin, eli kuten
nykyisin sanotaan roturealismiin.
– Näen uskonnollisuuden evoluution
lajillemme tuottamana ominaisuutena,
joka on kehittynyt puolustamaan yhteisöä
ulkopuolista uhkaa vastaan. Vakaissa
ja rauhallisissa oloissa uskonnot ovat vähän
kuin lepotilassa. Ne laimenevat lähes
olemattomiin niillä yksilöillä, joilla taipumus
uskonnollisuuteen on heikko.
– Suomessa elämme tällaisessa tilanteessa.
Islamilaisissa maissa, jonne länsimaat
ovat ”ulkoistaneet” sotansa, eletään
kokonaan erilaisessa maailmassa. Siellä
on minusta aivan luonnollista, että uskonnollinen
fundamentalismi elää ja voi
hyvin. Jos Suomi miehitettäisiin esimerkiksi
Iranin toimesta, olen täysin varma,
että uskonnollinen fundamentalismi heräisi
täälläkin, Pekka Raukko uskoo. ☼
TEKSTI JA KUVAT: TERTTU IISKOLA
KUVA: PUUINfO/JUSSI TIAINEN.
Puisissa
toimistotaloissa
puun kantavat
rakenteet voi
vahvasti jättää
näkyviin.
Kuvassa
Metla-talo.
Yhteiskunta Ekoelämä
Puukerrostalojen läpimurto
vahvin rakennustrendi 2010-luvulla Suomessa
Asukkaat kiinnostuneita,
poliitikot tukevat,
sprinklaus kilpailuetu
Asemakaavoissa on mahdollisuus
rakentaa 7700 asuntoa
Suomeen vuoteen 2015 mennessä.
Tämä tarkoittaa 300–400 uutta
puukerrostaloa.
60 | Ekoelo Ekoelo | 61 >