You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ensimmäiset<br />
modernit<br />
puukerrostalot<br />
rakennettiin<br />
1990-luvun<br />
jälkipuoliskolla.<br />
Kuvasssa<br />
Kiinteistö Oy<br />
Viikinmansio<br />
Helsingissä.<br />
Se valmistui<br />
vuonna 1997.<br />
KUVA: PUUINfO/SUOMEN ILMAKUVA OY.<br />
Suomeen on<br />
syntymässä kokonaisia<br />
puukerrostalokortteleita.<br />
Kuvassa Oulun Linnanmaa.<br />
Puukerrostalojen ja muiden<br />
suurten puurakennusten rakentaminen<br />
on 2000-luvulla<br />
edennyt Suomessa hyvin.<br />
– Vaikka puutuoteteollisuus<br />
tarjoaa upean, ekologisen tarinan, alan on<br />
tässä vaiheessa oltava kilpailukykyinen ilman<br />
tukia tai helpotuksia, kertoo Puutuoteteollisuus<br />
ry:n toimitusjohtaja, arkkitehti<br />
ja tekniikan lisensiaatti Mikko Viljakainen.<br />
Suomessa on iät ja ajat rakennettu suuria<br />
hirsirakennuksia, mutta moderneja puukerrostaloja<br />
alkoi valmistua vasta 1990-luvun<br />
puolivälissä. Silti niitä on Suomessa vielä<br />
alle sata.<br />
Nyt 2010-luvulla asiat kuitenkin etenevät<br />
nopeasti.<br />
– Asemakaavoissa on mahdollisuus rakentaa<br />
7700 asuntoa vuoteen 2015 mennessä.<br />
Tämä tarkoittaa 300–400 uutta puukerrostaloa.<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön<br />
tavoitteen mukaan puukerrostalojen markkinaosuus<br />
voisi nousta noin kymmeneen<br />
prosenttiin uusista kerrostaloista, sanoo<br />
Viljakainen.<br />
Asukkaille puukerrostalojen valtteja ovat<br />
muun muassa hyvä ääneneristys, erinomainen<br />
paloturvallisuus ja ekologisuus.<br />
– Puutuoteteollisuus haluaa tuoda rakentamiseen<br />
uuden kilpailukykyisen vaihtoehdon,<br />
joka myös vastaa rakennusalalla<br />
ajankohtaisiin energia- ja materiaalitehokkuuden<br />
haasteisiin. Kolmantena voi mainita<br />
hiilijalanjäljen merkityksen.<br />
Pelkkä tarina ei riitä<br />
Hyvä ympäristötarina on arkkitehti Mikko<br />
Viljakaisen mukaan vain yksi osa kokonaisuutta.<br />
Kaikki lähtee siitä, että asukkaat<br />
haluavat puumateriaalia.<br />
– Puukerrostalot ovat kestäviä ja teknisesti<br />
hyviä. Kyselyjen mukaan puukerrostalojen<br />
asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä<br />
muun muassa äänieristyksiin.<br />
Erittäin tärkeä tekijä on Viljakaisen mukaan<br />
ollut viranomaisten ja poliitikkojen aiempaa<br />
ennakkoluulottomampi suhtautuminen.<br />
– Kunnat ja valtiovalta ovat kaavoituksella<br />
ja palomääräysten uudistamisella luoneet<br />
mahdollisuuden rakentaa entistä enemmän<br />
puukerrostaloja.<br />
Mikko Viljakainen antaakin tunnustusta<br />
poliitikoille.<br />
– Nykyinen kansanedustaja lasse Männistö<br />
(kok.) oli asuntoministeri jan Vapaavuoren<br />
(kok.) erityisavustajana uudistamassa<br />
rakentamisen palomääräyksiä ja<br />
laatimassa valtiovallan puurakentamisen<br />
edistämisohjelmia.<br />
– Kannattaa kuitenkin huomata, että<br />
emme ole hakemassa puurakentamiselle<br />
tukia tai helpotuksia, vaan tasavertaista<br />
kilpailuasemaa.<br />
Viljakaisen mukaan suurten puurakennusten<br />
kalleus on virhekäsitys.<br />
– Esimerkiksi PEAB on kertonut rakentaneensa<br />
Helsingin Viikin puukerrostalot<br />
10–15 prosenttia perinteisiä menetelmiä<br />
edullisemmin. Myös rakennusliike Reponen<br />
Oy on kertonut Heinolan puukerrostalon<br />
olleen kustannuksiltaan kilpailukykyinen<br />
suhteessa heidän muuhun tuotantoonsa.<br />
– Suuret puualan yritykset, kuten Stora<br />
Enso, UPM ja Versowood ovat tulleet puurakennusteollisuuden<br />
toimintaan mukaan.<br />
Pienempiä elementtien tekijöitä on kymmenkunta.<br />
Yksi näistä on Teerikolmio, joka<br />
toimii Ylöjärvellä.<br />
– Puulta edellytetään usein sertifiointia ja<br />
alkuperätodistusta, joita muilta materiaaleilta<br />
ei vaadita, muistuttaa Puutuoteteollisuus ry:n<br />
toimitusjohtaja, arkkitehti ja tekniikan lisensiaatti<br />
Mikko Viljakainen. Hän uskoo puukerrostalojen<br />
läpimurron tapahtuvan tällä vuosikymmenellä.<br />
Yritysten tavoitteena on luoda edellytykset<br />
entistä kilpailukykyisempien puupohjaisten<br />
rakentamisen ratkaisujen käyttöönottamiselle.<br />
– Puurakentamisen viennissä onnistuminen<br />
edellyttää ensin näyttöjä kotimaassa.<br />
Nopeita voittoja ei ole tiedossa. Viennin<br />
haasteena ovat rakentamisen paikallinen<br />
luonne. Rakentamisen määräykset ja traditio<br />
vaihtelevat maittain.<br />
Suomen rakentamismääräykset tulee<br />
Viljakaisen mukaan viedä eurooppalaisen<br />
kehityksen kärkeen, mistä hyötyy koko rakennustuoteteollisuus.<br />
– Suomessa kehitetyt ratkaisut eivät ole<br />
kansainvälisesti kilpailukykyisiä, jos määräyksemme<br />
ovat muuta Eurooppaa jäljessä.<br />
Puu on turvallinen<br />
Materiaalien välinen kilpailu on rakennusalalla<br />
tosiasia.<br />
– Puualan kannalta se ei ole haitallista,<br />
vaan rakentamisessa eri materiaalien tu-<br />
Yhteiskunta<br />
leekin kilpailla, jotta kuhunkin käyttöön<br />
löydetään paras ratkaisu, sanoo Mikko Viljakainen.<br />
– Julkisissa kilpailutuksissa ja vastaavissa<br />
puuta ei suinkaan ole suosittu, pikemminkin<br />
päinvastoin. Puulta edellytetään usein<br />
sertifiointia ja alkuperätodistusta, joita muilta<br />
materiaaleilta ei vaadita, muistuttaa Viljakainen.<br />
Materiaalitehokkuuden parantamisen<br />
lähtökohta voisikin olla, että myös muilta<br />
materiaaleilta alettaisiin edellyttää sertifiointia<br />
ja alkuperätodistusta.<br />
– Puukerrostaloilla on lisäksi sprinklausvelvoite,<br />
mitä muilla materiaaleilla ei ole. Huhtikuussa<br />
2011 voimaan tulivat onneksi uudet,<br />
järkevämmät palomääräykset, jotka tulivat lähemmäksi<br />
muiden maiden standardeja.<br />
Viljakaisen mukaan nykyajan puutalot<br />
ovat erittäin turvallisia ja sprinklaus puutaloille<br />
selvä kilpailuetu.<br />
– Uusissa ratkaisuissa sprinklereistä ei<br />
tule vettä vaan vesisumua, joten ne eivät<br />
62 | <strong>Ekoelo</strong> <strong>Ekoelo</strong> | 63 >