Ekoelo

– Sekasyöjänä söin
toisinaan aika yksipuolista
ruokaa. Kun kiinnostuin
erilaisista saatavilla
olevista kasvisruokaainevaihtoehdoista
sekä
ylipäänsä ruoanlaitosta,
koin, että ruokavalinnat
lisääntyivät huomattavasti,
Jere Nieminen kertoo.
Seitan on valmistettu vehnägluteenista. Sillä on
lihan kaltainen sitkeä ja kiinteä rakenne, korkea
proteiinipitoisuus ja se on lähes rasvatonta.
Kasvissyönti kuormittaa
ympäristöä ja ilmastoa
huomattavasti vähemmän
kuin lihansyönti
Kasvisvalkuaisen
tuotekehittelyssä riittää
Suomessa työsarkaa
Kasviperäisiä valkuaisia
hyödynnetään yhä enemmän,
mutta tuotekehittelyssä on
ympäristöpolitiikan tutkija
Jere Niemisen mukaan
vielä parantamisen varaa.
Hän itse on vegaani, jonka
ravitsemukselliset valinnat
perustuvat ekologisiin
ja ympäristöä säästäviin
periaatteisiin.
Ympäristöpolitiikan tutkija
Jere Nieminen, 35, ryhtyi
kasvissyöjäksi teini-iässä,
vegaanina hän on ollut
viimeiset 15 vuotta. Syyt
siirtyä kasvisruokaan olivat teini-iässä
eläinsuojeluun ja ekologisuuteen liittyviä.
Terveystekijät olivat enemmän taustalla.
– Siihen aikaan tuotantoeläinten ympäristökuormituksesta
ei puhuttu yleisesti.
Nykyisin jo tiedetään, että kasvissyönti
kuormittaa ympäristöä ja ilmastoa huomattavasti
vähemmän kuin lihansyönti.
Tästä on olemassa jo selvää tutkimustietoa,
hän sanoo.
Ekologisuus on Jere Niemisen omassa
elämässä keskeinen arvo. Hän on mukana
myös Tampereen ympäristösuojeluyhdistyksen
toiminnassa. Hän ei omista
autoa ja muutenkin pyrkii kuormittamaan
luontoa mahdollisimman vähän
omilla valinnoillaan. Käytännön valintoja
ei tarvitse enää miettiä, sillä ne sujuvat
jo rutiinilla.Tampereen yliopistossa
tutkijana työskentelevä Nieminen tekee
väitöskirjaa, joka liittyy Suomen hirvipolitiikkaan.
Kohti kasviproteiineja
Jere Niemisen avovaimo, Outi Tehomaa
on myös vegaani, mikä helpottaa ruoanlaittoa
kotona. Työpäivinä Jere Nieminen
käy usein lounaalla paikallisissa ruokaravintoloissa.
– Nykyisin on tarjolla kiitettävästi erilaisia
kasvis- ja vegaaniaterioita ravintoloissa
ja ruokaloissa. Ne ovat useimmiten
valmistettu soijasta, tofusta, kikherneistä
tai pavuista. Kikherneistä tehty falafel
löytyy myös monista pikaruokapaikoista.
Aina ei ole ollut näin.
– Kun siirryin kasvisruokaan, esimerkiksi
falafelia tai tofua oli vaikea löytää.
Edes kiinalaisissa ravintoloissa ei tuolloin
tarjottu tofua. Nykyisin molempia
saa kiitettävästi. Soijamaitoakin sai ennen
hakemalla hakea ja sitä myytiin lähinnä
terveyskaupoissa. Nykyisin Suomesta saa
jopa mantelimaitoa, Jere Nieminen toteaa.
Tuotekehittelyä tarvitaan
Jere Niemisen mukaan Suomessa olisi tänä
päivänä hyvät markkinat monimuotoisille
proteiinipitoisille kasvisvaihtoehdoille
ja niiden jalostamiselle.
– Euroopassa, kuten Ruotsissa, Saksassa
ja Englannissa, sekä Yhdysvalloissa
ollaan paljon pitemmällä. Vaikkakin Suomessa
suunta on oikea, tulemme vielä
jäljessä.
Yleisesti tarjolla ei ole esimerkiksi
Tempeh-tuotetta.
– Kyseessä on fermentoitu proteiinipitoinen
valmiste, jota tehdään yleensä
soijapavusta, mutta sitä voi tehdä myös
esimerkiksi härkäpavuista ja herneistä,
Nieminen kertoo.
Eräs uusi tulokas on sieniproteiini.
Quorn-tuotteet on valmistettu mykoproteiinista
(sieniproteiinista) patentoitua
teknologiaa hyödyntäen. Niiden rakenne
ja maku mukailevat lihaa.
– Quorn-tuotteita on Ruotsissa on ollut
jo vuosikymmen tavallisten markettien
hyllyillä. Suomeen quorn tuli vasta tänä
syksynä. Edelleen, soijan tavoin tarjolla
voisi olla esimerkiksi härkäpapurouhetta,
joka puuttuu vielä kokonaan kauppojen
hyllyiltä, Nieminen sanoo.
Hampusta on moneksi
Japanissa elintarvikekaupoissa on tofuosastoja,
ja saatavilla on kymmeniä eri
tuotevaihtoehtoa. Jere Niemisen mielestä
soijapohjaisten tofujen valikoima voisi olla
meilläkin huomattavasti laajempi.
– Lisäksi tofua ja erilaisia soijatuotteita
tehdään Suomessa pelkästään soijasta.
Tofua voi kuitenkin tehdä muistakin proteiinipitoisista
pavuista ja viljoista, hän
huomauttaa.
Hamppu on eräs vaihtoehto.
– Hampputofua (hefu) on helppo tehdä.
Tarvitaan vain tehosekoitin, kattila ja
harso. Hamppupihvi on erittäin maistuva,
proteiinipitoinen vaihtoehto ruokailuun.
– Myös maistuva hamppumaito olisi
tervetullut lisä kasvimaitoihin. Sitä
voi toki tehdä itsekin tehosekoittajalla.
Hamppu taipuu todella moneksi, ja se
on vielä kotimaista, Jere Nieminen huomauttaa.
Kotimaisia lisukkeita
Lisukkeiden maailmaa voisi Jere Niemisen
mukaan rikastaa riisistä moniin kotimaisiin
vaihtoehtoihin.
– Riisin rinnalla voi nauttia monenlaisia
viljalisukkeita. Ohra on ollut ehkä
menestyksekkäin tällä saralla. Tosin ohraakaan
ei ole kauan saanut keittovalmiina
jyvinä.
– Kuoritusta, kokonaisesta kaurasta saa
myös erittäin hyvän lisukkeen. Kaura on
hieman makeaa, joten joukkoon voi lorauttaa
etikkaa. Samaan tapaan japanilaiset
lorauttavat etikkaa makean riisin joukkoon
ennen tarjoilua, Nieminen kertoo.
Kuorittuja kauranjyviä on kuitenkin
vielä Suomesta vaikea löytää. Niitä on lä-
84 | Ekoelo Ekoelo | 85
Ruokatalous
Kasvissyöjän
leivänpäällysteitä
•
Maustamaton tai maustettu tofu
Paistettu tai paistamaton tofu
Soijajuusto tai soijatuorejuusto
Seitanleikkeet tai –makkarat
• Tartex-kasvistahna
• Hummus
• Vegaaniset tahnat ja pestot
• Paputahna
• Merilevästä valmistettu kaviaari
• Maapähkinätahna
• Avokado
• Tuoreet vihannekset
• Aurinkokuivattu tomaatti
• Hapankaali
Hampunsiemenet ovat erittäin
aminohappopitoisia ja proteiinirikkaita.
hinnä ekokaupoissa.
Tattaria voivat hyödyntää ne, jotka ovat
herkkiä gluteiinille. Myös gluteiinitonta
kvinoaa saa nykyään kotimaisena vaihtoehtona.
Luomua ja lähiruokaa
Jere Nieminen itse syö luomua niin paljon
kuin mahdollista.
– Ravintola-annoksissa luomu on harvinaista,
mutta kaupoista luomua jo saa
hyvin. Luomuviljatuotteita on kiitettävästi,
luomuvihanneksia ei vielä yhtä paljon,
hän sanoo. Jos tavarataloista ei löydy sitä
mitä tarvitaan, Jere Nieminen kääntyy
ekokauppojen puoleen.
Kasviproteiineja kuluu hänellä paljon.
– Käytän paljon tofua, erilaisia soijavalmisteita
suikaleista rouheisiin ja leikkeistä
hiutaleisiin. Suosin runsaasti myös
herneitä, palkokasveja, kikherneitä ja
hampunsiemeniä.
>