Ekoelo

– Jos ihmisen
oma identiteetti
murentuu, koko
kansakunnan
itsetunnon
runko hajoaa.
muksen vuoksi. Peruna oli tärkeä
tutkimuksen kohde.
– Satuin näkemään erään artikkelin,
jossa joku professori
kertoi, että 1940-luvulla peruna
oli vielä paras ravinnon lähde.
Hän väitti, että ihminen olisi voinut
selvitä jopa vuoden pelkällä
luomuperunalla. Perusteluna oli
se, että perunassa oli 31 samaa
hivenainetta kuin ihmisessäkin,
Hellstén kertoo.
94 | Ekoelo
Esa Hellstén teki perunan
puhtauteen liittyvän kokeilun
omalla tilallaan.
– Totesin, että laadukas peruna
kasvaa parhaiten levänneessä
maassa 3–5 vuoden välein.
Hellstén vei tarjolle itse kasvattamaansa
luomuperunaa luontaistuoteliikkeeseensä.
– Eräs naisasiakas kertoi, että
hänen 15-vuotias tyttärensä ei
ollut voinut koskaan syödä perunaa,
koska oli sille pahasti allerginen.
Tytölle tuli paha laikullinen
ihottuma jo pienestäkin
perunamäärästä. Äiti halusi
kuitenkin testata luomuperunaa
ja kertoi jälkeenpäin, että meiltä
ostamastaan perunapussista ei
koitunut tytölle mitään yliherkkyysreaktioita.
Luonnollisia valintoja
arkielämässä
Kauppareissut sujuvat Esa ja
Merja Hellsténiltä ilman paineita.
Luomua kuitenkin suositaan.
– Meille on muodostunut rutiininomainen
ymmärrys siitä,
mitä kannattaa syödä ja mitä ra-
Esa Hellstén ja kuvassa
laskeva Juha Julkunen pitävät
elossa Pohjois-Suomen
tukkilaiskulttuuria. Julkunen
on moninkertainen SM-mestari
sekä tukkilaismaratonissa että
koskenlaskussa.
vintolisiä käyttää. ruoka ei mielestäni
saa tuottaa ylimääräistä
stressiä, Esa Hellstén sanoo.
Luonnon puoleen käännytään
kuitenkin yleensä ensimmäiseksi
sekä ravitsemuksessa että terveydenhoidossa.
– Syömme paljon itse pyydettyä
kalaa. Hyödynnämme yrttejä,
kaikkia marjoja ja sieniä Suomen
luonnosta. En muista, että
olisimme koskaan ostaneet esimerkiksi
marjoja, vaan olemme
aina keränneet ne itse.
Hellsténit ovat toimineet luontaisalalla
vuodesta 1979. Nykyinen
yritys, Finn-Col, on perheen tukku-
ja verkkokauppa, joka perustettiin
2005. Tarjolla on terninmaitotuotteita,
luonnonmukaista kosmetiikkaa,
antioksidantteja, teetä
ja ravintolisiä.
Kiireetöntä
laatuaikaa metsässä
Aikoinaan Esa Hellstén myös
metsästi satunnaisesti, mutta
nykyisin hän viettää metsässä
laatuaikaa eläinten, ystävien tai
vain itsensä kanssa.
– Jos menen metsään aseen
kanssa vain ampuakseni jotakin,
jään paljosta paitsi ja on vaikea
kokea luontoa kokonaisvaltaisesti,
hän sanoo.
Luonnossa Esa Hellsténillä on
vahva tunne siitä, että hän on
osa luontoa.
– Niinhän ihminen on – emme
me siitä mihinkään pääse. Samaa
tunnetta ei saa esimerkiksi
puistossa kävellessä.
Esa Hellstén kehottaakin käymään
villissä luonnossa säännöllisesti,
eri vuodenaikoina ja vuorokaudenaikoina.
– Metsään kannattaa mennä
kiireettömänä, sen harmoniaa
aistien ja kunnioittaen – ei kiireellä
miettien seuraavaa palaveria.
Esa Hellsténin pyytämä
lohi maistuu Merja-vaimolle
ja hänen sisarelleen, Arja
Kolhille. Ruokailu tapahtuu
Barentsinmeren äärellä.
Mies ja kala ottavat mittaa toisistaan. Mies voittaa lohen.
Koskenlaskun
puolesta
Esa Hellstén on ollut mukana
myös koskenlaskuperinteen
nostamisessa. Miestä itseä ei
tukin päällä nähdä, mutta hän
on mielellään katsomassa ja tukemassa
lajin harrastajia. Hän
on tehnyt laulun muun muassa
Juha Julkusesta, moninkertaisesta
koskenlaskun suomenmestarista.
Menneenä kesänä järjestettiin
Imatran kalastuspuistossa tukkilaisnäytös,
jonka järjestelytehtävissä
Hellstén oli mukana vuoden
päivät. Siitä hän sai kiitosta
mm. Suomen Metsäurheiluliitolta,
joka palkitsi hänet hopeisella
ansiomitalilla lajin hyväksi tehdystä
työstä.
Metsässä Esa Hellstén viettää
laatuaikaa eläinten, ystävien tai vain
itsensä kanssa. Kiireettömyydestä
ja vapaudesta viestivä perhonen tuli
häntä tervehtimään.
– Koskenlasku on puhdas ja
luonnonläheinen urheilulaji, jossa
ei ole korruptiota eikä politiikkaa.
– Lajin takana ei ole valtarakenteita,
vaan urheilijoita, jotka
ovat nähneet valtavasti vaivaa
kehittäessään taitojaan kaikessa
hiljaisuudessa. Koskenlasku
edustaa myös suomalaista identiteettiä,
Hellstén korostaa.
Ihmisyyden
ehdoilla
Esa Hellstén puhuu ihmisen identiteetin
puolesta. Hän kokee, että
ihmisiä viedään nykypäivänä
kuin koiria talutushihnassa kaikenlaisten
määräysvaltojen alla.
– Ihmisen identiteettiä ei saa
romuttaa; siksi haluan tukea ihmisen
omaa ajattelun vapautta.
Vapauden rajoittamisen takana
on aina joku, joka pyrkii hyötymään
kontrolloinnista.
Hellsténin mielestä valtamedia
on eräs vedättäjä.
– Taustalla vaanivat isot valtarakenteet
pankeista poliittisiin
tahoihin ja lääkefirmoihin.
– Kaikenlainen manipulointi
vahingoittaa ihmisen itsetuntoa.
Jos ihmisen oma identiteetti murentuu,
koko kansakunnan itsetunnon
runko hajoaa.
– Ainoastaan terveellä itsetunnolla
voidaan rakentaa tervettä
maailmaa, hän korostaa. ☼
TEKSTI: MErJA KIVILUoMA
KUVAT: HAASTATELTAVAN ALbUMI
Ekoelo | 95
Kulttuuri
Hoitava musiikki tarjoaa
elämän eliksiiriä
Esa Hellstén on myös esiintyvä taiteilija. Hän säveltää, sanoittaa,
soittaa, sovittaa ja esittää omaa musiikkiaan. Musiikki
on ollut laulaja-lauluntekijän elämässä 10-vuotiaasta
pikkupojasta alkaen.
Hellsten on innostunut etenkin musiikin hoitavasta vaikutuksesta.
– Hoitava musiikki tarjoaa kuulijalleen elämän eliksiiriä,
voimaa ja rohkaisua arkeen. Antaessaan myös muusikko
saa.
Esa Hellstén sanoo improvisaation olevan hoitavan musiikin
tärkein elementti.
– Hoitava musiikki on parhaimmillaan silloin, kun se
syntyy inspiraation tuottamana ja improvisoituna. Silloin
sävel, teksti ja musiikki syventävät toisiaan niin, että myös
kuulija saa syvällisen kokemuksen.
Jos improvisaatiota ja tulkintaa ei ole, kappaleet jäävät
hänen mukaansa kuolleiksi ja kylmiksi.
– Tekemällä tehty kappale ei kosketa. Näin silloinkin,
vaikka se olisi esitetty ammattitaidolla.
Kokemuksia ja henkilökuvia
Esa Hellstén tekee enimmäkseen hengellisiä lauluja sekä
luontoaiheisia lauluja. Mukana on monia henkilökuvia.
Paikkakunnistakin on lauluja. Hiljattain on syntynyt mm.
Savukoskesta kertova laulu.
– Elämä ja elämänkokemukset, ympäristö ja jokapäiväinen
elämä ovat rajattomia aiheita sanoihin ja säveliin, hän
sanoo.
Hellsténillä on kotonaan musiikkihuone, jossa hän tallentaa,
kokoaa ja kuuntelee. Musiikin tekemiseenkin tarvitaan
kuitenkin oikea hetki.
– En itse tee sävellyksiä siten, että istun jonkun koneen
ääreen sointuja etsien. Ne syntyvät enemmänkin tietyllä
aaltopituudella, tietyssä tunnetilassa – kuin itsestään.
Teksti on kappaleen ydin
Esa Hellstén kokee sanoituksen erityisen tärkeäksi kappaleessa,
tempo ei ole niinkään ratkaiseva tekijä.
– Teksti muodostaa kappaleen ytimen. Teksti on kuin
taulun sisältö ja melodia sen raamit. Toki hoitava puoli rakentuu
kokonaisuudesta, hän sanoo.
Kuulija etsii samastumiskohtia kappaleeseen. Ihmisyyteen
liittyvät tunteet ja kokemukset ovat pääosin universaalisia
kansallisuudesta tai musiikkigenrestä riippumatta.
Mitä enemmän laulaja-lauluntekijä pystyy ilmentämään ja
tuottamaan kuulijoille sisäisiä kokemuksia ja elämyksiä, sitä
hoitavampaa musiikki Hellsténin mukaan on.
– Itse käytän myös nyansseja ja pitkiä intervalleja, jotka
tuovat mausteita kappaleeseen.
Luovuus nostaa ja kantaa. Mikään ei tule kuitenkaan
”ilmaiseksi”.
– Hoitava musiikki tarvitsee uskaltamista, antautumisen
ja vapautumisen tilan, Esa Hellstén kiteyttää.