Kuntajaon eheyttäminen. Selvitysmiesten raportti. Mietoinen ... - Poliisi

Kuntajaon 

Selvitysmiesten 

eheyttäminen 

raportti 

Mietoinen, Mynämäki, 

Nousiainen ja Vehmaa 

Lohtaja, Himanka, Kannus ja 

Toholampi 

Oulunsalo, Oulu, Kempele, 

Muhos ja Ylikiiminki 

Kuntajakoselvittäjät 

Toivo Pihlajaniemi ja Kari Prättälä 

RLOMMN

KUNTAJAON EHEYTTÄMINEN 

Selvitysmiesten raportti 

Mietoinen, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa 

Lohtaja, Himanka, Kannus ja Toholampi 

Oulunsalo, Oulu, Kempele, Muhos ja Ylikiiminki 

Kuntajakoselvittäjät 

Toivo Pihlajaniemi ja Kari Prättälä

2 

SISÄASIAINMINISTERIÖLLE 

Valtioneuvosto määräsi 28.5.1998 neljällä alueella suoritettavasta kuntajaon 

eheyttämismenettelystä. Määräyksen perustana olivat vuoden 1998 alussa voimaantulleessa 

uudessa kuntajakolaissa olevat kuntien alueellista eheyttä edellyttävät yleiset 

tavoitesäännökset ja ns. enklaavien johdosta kuntajaotukseltaan huomattavan rikkonaisten 

alueiden kuntajaon eheyttämistä koskevat erityissäännökset. 

Suomessa on ollut huomattava määrä kuntajaotusta pirstovia kunnan pääalueesta irrallaan 

olevia enklaaveja. Viime vuosikymmenellä niitä alettiin poistaa aktiivisesti. Poistaminen 

tapahtui kuntajakolaissa säädetyn tavanomaisen kuntajaonmuutosmenettelyn ohella myös 

asiaa varten annetun erityisen ”enklaavilain” nojalla. 

Vuoden 1998 alussa voimaantulleen kuntajakolainsäädännön uudistuksen eräänä keskeisenä 

tarkoituksena oli edistää loppujenkin enklaavien poistamista. Siihen pyrittiin sekä 

kuntajakolain että enklaavilain säännöksiä uudistamalla. Sellaisia alueita varten, joilla 

enklaavit muodostivat huomattavan osan jonkun tai joidenkin kuntien alueista, ja joilla 

aiemman tyyppisillä menettelyillä ei ollut saavutettu eikä niiden uudistetuilla

3 

sovellutuksillakaan olisi voitu saavuttaa riittäviä tuloksia, kuntajakolaissa säädettiin myös 

erityinen kuntajaon eheyttämismenettely. 

Valtioneuvoston oli, lain tultua voimaan, määrättävä alueet ja kunnat, joilla 

eheyttämismenettely tuli toteuttaa. Se määräsi menettelyn piiriin neljä aluetta seuraavasti: 

alue I: Mietoinen, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa; 

alue II: Lohtaja, Himanka, Kannus ja Toholampi; 

alue III: Temmes, Lumijoki, Liminka, Tyrnävä ja Rantsila; 

alue IV: Oulunsalo, Oulu, Muhos, Kempele ja Ylikiiminki. 

Valtioneuvoston määräyksen saatuaan kunkin alueen kuntien tuli asettaa yhteinen kuntajaon 

eheyttämistoimikunta, jonka oli laadittava aluetta koskeva kuntajaon eheyttämissuunnitelma 

ja saatettava se asianomaisten kuntien valtuustojen käsiteltäväksi. Mikäli valtuustot 

hyväksyivät suunnitelman, se tuli toimittaa sisäasiainministeriölle ja tarvittava kuntajaon 

muutos oli tehtävä sen mukaisesti. Jos suunnitelmaa ei syntynyt tai se jäi kuntien valtuustoissa 

hyväksymättä, ministeriön oli määrättävä alueella toimitettavaksi kuntajakolaissa tarkoitettu 

erityinen kuntajakoselvitys. 

Eheyttämissuunnitelma syntyi ja hyväksyttiin alueella III ja valtioneuvosto antoi sen 

mukaisen kuntajaon muutospäätöksen. Muilla kolmella alueella toimineet 

eheyttämistoimikunnat ja asianomaiset kunnat ilmoittivat, että eheyttämissuunnitelmia ei oltu 

saatu laadituksi. Sisäasiainministeriön oli niin ollen käynnistettävä alueilla I, II ja IV erityinen 

kuntajakoselvitys ja asetettava sitä toimittamaan kuntajakoselvittäjä tai selvittäjiä. 

Ministeriö päätti 28.12.2000 antaa määräyksen kuntajaon eheyttämismenettelyyn liittyvän 

erityisen selvityksen toimittamisesta 

Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan; 

Lohtajan, Himangan, Kannuksen ja Toholammin; 

Oulunsalon, Oulun, Muhoksen, Kempeleen ja Ylikiimingin 

(Ks. karttaliitteet I.1., I.2. ja I.3.) 

alueilla sekä asettaa selvitykset toimittaviksi kuntajakoselvittäjiksi (selvitysmiehiksi) 

neuvotteleva virkamies Toivo Pihlajaniemen ja lakiasiain päällikkö Kari Prättälän. 

Tehtävämme tultua suoritetuksi luovutamme selvityksen ehdotuksineen 

sisäasiainministeriölle. 

Toimeksiantoon sisältyvä ehdollinen lisätehtävä, ehdotus hallinnon ja palvelujen 

järjestämissopimukseksi (Ks. luku I 2.2. s. 11.) voi tulla kysymykseen edellä ensimmäisenä 

mainitulla alueella. 

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001. 

Toivo Pihlajaniemi 

Kari Prättälä

4 

SISÄLLYSLUETTELO 

I SELVITYSTEHTÄVÄ 

1. Tehtävän tausta 

1.1. Eheyttämismenettely 

1.2. Kuntien asettamien eheyttämistoimikuntien työ 

2. Tehtävä 

2.1. Sisäasiainministeriön määräys 

2.2. Tehtäväksiannon keskeiset osat 

3. Tehtävän toteuttaminen 

3.1. Käynnistämiskokoukset 

3.2. Kuntien 1. kuulemiskierros 

3.3. Ratkaisuvaihtoehtojen alustava kartoitus 

3.4. Asukkaiden kuuleminen 


3.6. Varsinaisten ehdotusten laadinta 

II EHDOTUKSET 

1. Ehdotusten perusteet

5 

1.1. Tavoitteena enklaavien poistaminen 

1.2. Kuntajaon kehittämisen yleiset edellytykset ja eheyttämisratkaisu 

1.3. Enklaavit luovuttavan kunnan toimintakyvyn turvaaminen 

1.4. Korvausalueiden määrittelyn periaatteet 

1.5. Kuntien yhdistyminen ratkaisuvaihtoehtona 

1.6. Selvitysmiesten ehdotusten käsittely 

2. Kuntajaon eheyttämisehdotukset 

2.1. Ehdotuksia koskevia yleisiä näkökohtia 

2.2. Kuntajaon eheyttäminen Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnat 

käsittävällä alueella 

2.2.1. Lähtökohdat 

2.2.2. Alustavat ratkaisuvaihtoehdot 

2.2.3. Ratkaisuvaihtoehdot ja ehdotuksemme 

2.3. Kuntajaon eheyttäminen Lohtajan, Himangan ja Toholammin kunnat sekä 

Kannuksen kaupungin käsittävällä alueella 




2.4. Kuntajaon eheyttäminen Oulunsalon, Kempeleen, Muhoksen ja Ylikiimingin 

kuntien sekä Oulun kaupungin käsittävällä alueella 




LIITTEET 

I.1. 

I.2. 

I.3. 

Karttakuva Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnat käsittävän 

alueen nykyisestä kuntajaotuksesta 

Karttakuva Lohtajan, Himangan ja Toholammin kunnat sekä Kannuksen 

kaupungin käsittävän alueen nykyisestä kuntajaotuksesta 

Karttakuva Oulunsalon, Kempeleen, Muhoksen ja Ylikiimingin kuntien sekä 

Oulun kaupungin käsittävän alueen nykyisestä kuntajaotuksesta 

II.1.1. 

II.1.2.a 

II.1.2.b 

II.1.3.a 

Luonnos valtioneuvoston päätökseksi kuntajaon eheyttämisestä Mietoisten, 

Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnat käsittävällä alueella (vaihtoehto 1) 


Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnat käsittävällä alueella (vaihtoehto 2) 

- edellistä vastaava karttakuva 


Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnat käsittävällä alueella (vaihtoehto 3)

6 

II.1.3.b 


II.2.1.a 

II.2.1.b 

II.2.2.a 

II.2.2.b 

Luonnos valtioneuvoston päätökseksi kuntajaon eheyttämisestä Lohtajan, 

Himangan ja Toholammin kunnat sekä Kannuksen kaupungin käsittävällä 

alueella (vaihtoehto 1) 


Luonnos valtioneuvoston päätökseksi kuntajaon eheyttämisestä Lohtajan, 

Himangan ja Toholammin kunnat sekä Kannuksen kaupungin käsittävällä 

alueella (vaihtoehto 2) 


II.3.a 

II.3.b 

Luonnos valtioneuvoston päätökseksi kuntajaon eheyttämisestä Oulunsalon, 

Kempeleen, Muhoksen ja Ylikiimingin kuntien sekä Oulun kaupungin 



I SELVITYSTEHTÄVÄ 

1. Tehtävän tausta 

1.1. Eheyttämismenettely 

Suomessa oli 1990 –luvun alussa n. 3000 kunnan pääalueesta irrallaan, toisen kunnan sisällä 

tai toisten kuntien ympäröimänä olevaa erillisaluetta, enklaavia. Enklaavien synty johtuu 

keskeisiltä osiltaan isojakojen yhteydessä toteutetuista tilajärjestelyistä ja niiden jälkeen 

tapahtuneista kuntajaotuksen muutoksista. Isojaoissa saatettiin liittää tiloihin niiden omistajille 

ennestään kuuluneita maita kuntarajoista riippumatta ja isojaon jälkeen tehdyissä kuntien 

perustamispäätöksissä noudatettiin usein kyläjaotusta, vaikka niiden alueet sijaitsivatkin 

hajallaan. 

Kuntajaotuksen hajanaisuudesta on katsottu olevan haittaa kunnallisten palvelujen tehokkaalle 

ja kunnan eri osissa asuvien kannalta yhdenvertaiselle järjestämiselle. Enklaaveilla asuvat tai

7 

maita omistavat ovat kokeneet tilanteesta aiheutuvan myös ylimääräistä vaivaa kaksinkertaisina 

papereina eräissä lupa- ym. asioimismenettelyissä. Niinikään huomiota on kiinnitetty 

siihen, että kuntajaotukseltaan rikkonaisilla alueella toimivan tai liikkuvan voi olla vaikeata 

tietää, minkä kunnan alueella hän milloinkin on. Se taas saattaa olla merkityksellistä hänen 

velvollisuuksiensa ja oikeuksiensa sekä mahdollisesti akuutistikin tarvitsemiensa palvelujen 

kannalta. Merkitystä vailla ei ole myöskään se, että poikkeuksellinen hajanaisuus on ollut 

omiaan estämään sekä yhdyskuntasuunnittelua että kuntajaotuksen normaalia kehittämistä ko. 

alueilla. 

Mainituista syistä enklaaveja on yhdistetty ympäröiviin kuntiin. Vuodesta 1992 lähtien 

siirtoja on voitu tehdä kuntajakolaissa säädetyn menettelyn ohella myös asiaa varten annetun 

erityislain nojalla. Tämä ns. enklaavilaki teki mahdolliseksi siirtää Oulun ja Lapin lääneissä 

alle 20 ha:n ja muualla maassa alle 10 ha:n asumattomat enklaavit muita kuntajaon muutoksia 

yksinkertaisemmin - sisäasiainministeriön määräyksiin perustuvilla maanmittaustoimistojen 

päätöksillä - niitä ympäröiviin kuntiin. Kaikkiaan enklaaveja poistettiin vuoden 1998 alkuun 

mennessä noin 2000, joista lähes 1700 mainitun erityislain nojalla. Jäljelle jääneet noin 900 

enklaavia olivat keskimääräisesti siihen mennessä poistettuja suurempia ja/tai keskittyivät 

voimakkaasti tietyille alueille. 

Vuoden 1998 alussa voimaantullut kuntajakolainsäädännön kokonaisuudistus sisälsi useita 

elementtejä, joiden tarkoituksena on helpottaa enklaavien poistamista edelleen ja päästä niistä 

eroon kokonaankin. 

Uusi pienten erillisalueiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annettu laki mahdollisti 

enintään 50 ha:n laajuisten ja vakituisesti asumattomien enklaavien siirtämisen ympäröiviin 

kuntiin ilman erityisiä määräyksiä suoraan maanmittaustoimistojen päätöksillä. Uusi 

kuntajakolaki sisälsi tavoitesäännöksen, joka mm. edellytti, että kuntajakoa on kehitettävä 

kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla. Kuntien 

osa-alueiden siirtoja merkitsevien kuntajaon muutoksien edellytyksiä koskevat säännökset 

lisäsivät mahdollisuuksia poistaa suuremmatkin yksittäiset enklaavit, jotka eivät ole oleellisia 

kuntien elinkelpoisuuden kannalta. 

Maassamme kuitenkin oli ja on yhä eräitä alueita, joilla enklaavit muodostavat oleellisen osan 

jonkun tai joidenkin kuntien alueista ja rikkovat merkittävästi niitä ympäröivien kuntien 

alueita. Tällaisissa tapauksissa enklaavien kaavamaisen siirtämisen ympäristökuntiinsa oli 

katsottu voivan merkitä kuntajaotuksen oleellista epätasapainoistumista ja saattavan vaikuttaa 

jonkin tai joidenkin kuntien elinkelpoisuuteen. Sen vuoksi noilla alueilla ei ollut voitu edetä 

asiassa merkittävästi aiemmilla menettelyillä, eikä olisi voitu saada riittäviä tuloksia niiden 

uudistetuilla sovellutuksillakaan. Noista syistä kuntajakolakiin sisällytettiin erityismenettely, 

jonka tarkoitus oli tehdä mahdolliseksi ratkaiseva eteneminen myös noilla alueilla. 

Lain 47 §:ssä säädettiin, että alueilla, joiden kuntajaotus on kunnan alueesta erillään olevien 

alueiden (enklaavien) johdosta huomattavan rikkonainen, suoritetaan erityinen kuntajaon 

eheyttämismenettely. Siinä edellytettiin, että valtioneuvoston on, lain tultua voimaan, 

määrättävä alueet ja kunnat, joilla eheyttämismenettely toteutetaan. Määräyksen saatuaan 

kunkin alueen kuntien on asetettava yhteinen kuntajaon eheyttämistoimikunta. Toimikunnan 

tulee laatia aluetta koskeva kuntajaon eheyttämissuunnitelma ja saattaa se asianomaisten 

kuntien valtuustojen käsiteltäväksi. Jos valtuustot hyväksyvät suunnitelman, se toimitetaan 

sisäasiainministeriölle ja tarvittava kuntajaon muutos tehdään suunnitelman mukaisesti. Jos

8 

toimikunta ei saa suunnitelmaa aikaan tai se ei tule valtuustoissa hyväksytyksi, menettelyssä 

on aloitettava toinen vaihe. Sisäasiainministeriön on silloin määrättävä alueella 

toimitettavaksi laissa säädetty erityinen kuntajakoselvitys. 

Eheyttämismenettelyä koskevissa kuntajakolain perusteluissa todettiin, että 

kuntajaotukseltaan huomattavan rikkonaiseksi alueeksi voitaisiin katsoa "alue, johon kuuluu 

kunta, jonka alueesta vähintään kolmasosa on toisen kunnan tai toisten kuntien ympäröimänä 

yhtenä tai useampana enklaavina ja kunta tai kunnat, joiden ympäröimänä edellä tarkoitettu 

enklaavi tai enklaavit ovat. Lisäksi näihin alueisiin kuuluviksi olisi ehkä joissakin tapauksissa 

luettava myös joku muu jälkimmäiseen kuntaryhmään rajoittuva kunta." Viimeisenä 

mainitulla tapauksella tarkoitettiin kuntaa, joka myös liittyy ko. alueeseen muiden kuntien 

sisällä olevien enklaaviensa, oman alueensa sisällä olevien muiden kuntien enklaavien tai 

mutkikkaiden rajojen välityksellä, taikka jonka lukeminen mukaan on muusta sellaisesta 

syystä tasapainoisen eheyttämisratkaisun aikaansaamiseksi tarpeen. Lain perustelujen mukaan 

alueita voitiin arvioida olevan sillä hetkellä 4, ja niihin kuuluvan noin 12 - 18 kuntaa. 

Valtioneuvoston määräyksen valmisteluajankohtaan mennessä tuota tilannearviota oli voitu 

tarkentaa ottaen huomioon tapahtuneet ja jo voimaantulleet enklaavien siirrot ja muut 

kuntajaon muutokset sekä sen mukaisesti ajan tasalle saatettu karttamateriaali. Kaikilla 

neljällä alueella oli järjestetty myös neuvottelukokoukset, joihin olivat osallistuneet 

sisäasiainministeriön ja asianomaisella alueella toimivaltaisten maanmittaustoimistojen sekä 

alueeseen mahdollisesti määrättäviksi katsottujen kuntien edustajat. Neuvottelukokouksissa 

oli pyritty toteamaan toisaalta ne kunnat, jotka kullakin alueella oli joka tapauksessa tarpeen 

määrätä menettelyn piiriin ja toisaalta ne kunnat, joiden mukana oloa ei katsottu ratkaisun 

löytämisen kannalta välttämättömäksi. Tilannetarkistusten perusteella voitiin päätellä, että 

alueet, joilla eheyttämismenettely olisi suoritettava, tulisi määrätä niin; että niistä yhteen 

kuuluisivat Mietoinen, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa; toiseen Lohtaja, Himanka, Kannus 

ja Toholampi; kolmanteen Temmes, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä ja Rantsila; sekä neljänteen 

Oulunsalo, Oulu, Muhos, Kempele ja Ylikiiminki. 

Valtioneuvoston tuli määrätessään menettelyn piiriin tulevista alueista ja niihin kuuluvista 

kunnista samalla asettaa määräaika, jonka kuluessa kunkin alueen kuntien asettaman 

kuntajaon eheyttämistoimikunnan on laadittava aluetta koskeva kuntajaotuksen 

eheyttämissuunnitelma ja asianomaisten kuntien valtuustojen käsiteltävä ko. suunnitelma. 

Valtioneuvoston 28.5.1998 antaman määräyksen keskeiset osat kuuluivat: 

”Valtioneuvosto on tänään päättänyt määrätä seuraavaa: 

1. Kuntajakolain 47 §:ssä tarkoitettu erityinen kuntajaon eheyttämismenettely 

suoritetaan neljällä alueella, joihin kuuluvat 

seuraavat kunnat: 

alue I: Mietoinen, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa; 

alue II: Lohtaja, Himanka, Kannus ja Toholampi; 

alue III: Temmes, Lumijoki, Liminka, Tyrnävä ja Rantsila; 

alue IV: Oulunsalo, Oulu, Muhos, Kempele ja Ylikiiminki.

9 

2. Asianomaisten kuntien on välittömästi määräyksen saatuaan asetettava 

mainitun 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu kuntajaon 

eheyttämistoimikunta laatimaan ko. pykälän 3 momentissa 

tarkoitettua alueensa kuntajaotuksen eheyttämissuunnitelmaa. 

Määräaika suunnitelman laatimiselle ja sen käsittelemiselle kuntien 

valtuustoissa päättyy 30.3.2000.” 

1.2. Kuntien asettamien eheyttämistoimikuntien työ 

Kaikkien neljän alueen kunnat asettivat valtioneuvoston annettua määräyksensä siinä 

edellytetyt eheyttämistoimikunnat. Toimikuntien työn onnistumisedellytykset osoittautuivat 

eri alueilla hyvin erilaisiksi. 

Alueen I eheyttämistoimikunta piti 4 kokousta ja sai aikaan joitakin enklaaveilla asuvia 

asukkaita koskevia selvityksiä sekä asianomaisten kuntien kannanottoja, joiden perusteella se 

joutui toteamaan, että sen oli mahdoton saada vaadittu suunnitelma aikaan. 

Alueen II toimikunta tuli jo ensimmäisessä kokouksessaan siihen tulokseen, että ko. alueella 

on syytä siirtyä erityiseen kuntajakoselvitykseen perustuvaan seuraavaan vaiheeseen. 

Alueella III toiminut eheyttämistoimikunta laati suunnitelman, joka merkitsi Temmeksen 

kunnan osalta sekä sen pääalueen että enklaavien siirtämistä ympäröiviin kuntiin, muiden 

kuntien enklaavien yhdistämistä ympärillä oleviin kuntiin, ja eräitä muitakin rajamuutoksia. 

Alueen kaikki viisi kuntaa hyväksyivät suunnitelman. Valtioneuvosto antoi sen mukaisen 

kuntajaon muutospäätöksen ja se tuli voimaan 1.1.2001. 

Alueen IV toimikunta piti 3 kokousta. Toimikunnalle esiteltiin Oulunsalon kunnan ja 

toimikunnan puheenjohtajan valmistelemat ehdotukset alueella suoritettaviksi kuntien 

välisiksi aluesiirroiksi sekä alueen kuntien niistä antamat lausunnot. Kumpikaan ehdotus ei 

saanut kaikkien kuntien kannatusta, joten toimikunta katsoi, ettei sillä ollut edellytyksiä 

työnsä jatkamiseen 

2. Tehtävä 

2.1. Sisäasiainministeriön määräys 

Kun eheyttämistoimikuntien työ oli johtanut ratkaisuun vain yhdellä alueella, 

sisäasiainministeriön oli käynnistettävä muilla kolmella alueella erityinen kuntajakoselvitys ja 

asetettava sitä toimittamaan kuntajakoselvittäjiä tai selvittäjä.

10 

Ministeriö piti alueiden kuntien edustajien kanssa asiaa koskevat neuvotteluja 

kuulemistilaisuudet 27.11.2000, 28.11.2000 ja 18.12.2000 sekä päätti 28.12.2000 antaa 

asiasta keskeisiltä osiltaan seuraavasti kuuluvan määräyksen: 

”Sisäasiainministeriö on…päättänyt määrätä toimitettavaksi erityisen 

selvityksen kuntajaon muuttamisesta seuraavilla kolmella alueella: 

Mietoinen, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa; 

Lohtaja, Himanka, Kannus ja Toholampi; 

Oulunsalo, Oulu, Muhos, Kempele ja Ylikiiminki. 

Samalla ministeriö on, asianomaisia kuntia kuultuaan, asettanut selvitykset 

toimittaviksi kuntajakoselvittäjiksi (selvitysmiehiksi) neuvotteleva virkamies 

Toivo Pihlajaniemen ja lakiasiain päällikkö Kari Prättälän.” 

”Selvitysmiesten on suoritettava kullakin edellä mainitulla alueella 

kuntajakolain asianomaisissa säännöksissä tarkoitettu erityinen selvitys. 

Selvitykseen on sisällytettävä kuntajaotuksen eheyttämissuunnitelma, sekä 

ehdotus sen mukaiseksi kuntajaon muutokseksi sen johdosta tarvittavine 

määräyksineen ja päätöksineen. 

Mikäli selvityksessä päädytään ratkaisuehdotukseen, jonka toteuttaminen 

asianomaisten kuntien mielestä vaatisi kuntajakolain 9 §:ssä tarkoitettua 

hallinnon ja palvelujen järjestämissopimusta, selvitysmiesten on laadittava 

ehdotus myös sellaiseksi. 

Selvitysmiesten on tarpeen mukaan ehdotettava myös kuntalain (365/1995) 30 

§:ssä tarkoitetun kunnallisen kansanäänestyksen toimittamista kuntajaon 

muuttamista koskevasta ehdotuksestaan. Selvitysmiesten ehdotuksen perusteella 

sisäasiainministeriö voi määrätä kansanäänestyksen järjestettäväksi, ja siinä 

sovelletaan, mitä asiasta on säädetty kuntajakolain sekä kuntalain ja neuvoaantavissa 

kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä 

annetun lain säännöksissä. 

Selvitysmiehet laativat kaikkia alueita koskevat selvitykset yhdessä ja 

selvityksiin perustuvien ehdotusten tulee olla molempien hyväksymiä. 

Selvitysmiesten ehdotusten käsittelyssä sovelletaan, mitä kuntajaon 

muutosesityksen käsittelystä on kuntajakolaissa säädetty.” 

”Selvitysmiesten työ alkaa 1.1.2001 ja selvitysten tulee valmistua vuoden 2001 

loppuun mennessä. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimusta varten 

mahdollisesti laadittavan ehdotuksen laadinta voi kestää 31.10.2002 saakka.” 

”Selvitysmiehet toimivat virkavastuulla, ja heillä on salassapitoa koskevien 

säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten 

tarpeelliset tiedot ja muuta apua.”

11 

2.2. Tehtäväksiannon keskeiset osat 

Selvitysmiehille annetun tehtävämääräyksen syynä oli, että kuntajakolain 1 §:n 2 momentissa 

asetetun kuntajaon eheyttämistavoitteen edistämiseksi 47 §:ssä säädetty erityinen 

eheyttämismenettely oli ajautunut eräillä alueilla tilanteeseen, jossa suunnitelmaa ei oltu 

laadittu valtioneuvoston asettaman määräajan kuluessa. Sisäasiainministeriöllä oli näin ollen 

pykälän 4 momentin perusteella velvoite kuntajakolain 8 §:ssä tarkoitetun selvityksen 

käynnistämiseen. 

Kun selvitys oli käynnistettävä siitä syystä, että kuntien asettama eheyttämistoimikunta ei 

ollut saanut aikaan suunnitelmaa kuntajaon eheyttämisestä, oli luonnollista, että 

selvitysmiehiä ei enää kuntajakolain 8 §:n 3 momentin mukaisesti pyydetty selvittämään, 

tarvitaanko kuntajaon muutosta, vaan selvityksen tavoitteena oli nimenomaan tehdä ehdotus 

siitä, millaisilla muutoksilla kuntajaon eheytyminen saadaan aikaan. Sanotusta syystä 

määräykseen on kirjoitettu: ”Selvitykseen on sisällytettävä kuntajaotuksen 

eheyttämissuunnitelma, sekä ehdotus sen mukaiseksi kuntajaon muutokseksi sen johdosta 

tarvittavine määräyksineen ja päätöksineen.” Keskeisesti tehtävän suorittamista on ohjannut 

kuntajakolain 47 §, joka eheyttämismenettelyä koskevana erityissäännöksenä on ollut 

ensisijaisesti sovellettava ja se on ohjannut muidenkin eheyttämismenettelyssä sovellettavien 

säännösten tulkintaa. 

Saamamme tehtäväkokonaisuuden ehdottomiksi osaelementeinä on ollut näin ollen laatia 

sekä kaikkien kolmen alueen kuntajaotusta koskevat selvitykset että selvityksiin 

perustuvat ehdotukset niiden kuntajaon eheyttämiseksi. 

Kuntajaotusta voidaan muuttaa joko niin, että muutos merkitsee kuntien määrän lisääntymistä 

tai vähentymistä tai, että alueella toimivat muutoksen jälkeen rajoiltaan muuttuneina samat 

kunnat kuin sitä ennenkin. Tällaiset vaihtoehdot liittyvät eheyttämismenettelyynkin. 

Erityisesti kokonaisia kuntia koskevia, mutta myös muita merkitykseltään suurempia 

muutoksia varten kuntajakolain 9 §:ssä on säännös hallinnon ja palvelujen 

järjestämissopimuksesta. Sopimuksen tekeminen riippuu asianomaisten kuntien tahdosta, 

mutta sopimus sitoo myös kuntajaon muutoksen jälkeen asianomaisia kuntia, vaikka joku 

sopimusosapuolista muutoksessa lakkaisikin. Selvitysmiehille annetussa määräyksessä on 

varauduttu siihen, että selvitysmiesten ehdotukset voivat edellyttää sopimusmenettelyä. 

Tehtäväämme on kuulunut ehdollinen osa, joka on edellyttänyt laadittavaksi, jos 

eheyttämisehdotuksen luonne ja asianomaiset kunnat sitä vaativat, myös ehdotuksen 

hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseksi. 

3. Tehtävän toteuttaminen

12 

3.1. Käynnistämiskokoukset 

Tehtävän toteutus aloitettiin kullakin kolmella alueella pidetyillä käynnistämiskokouksilla, 

joihin oli kutsuttu alueen kuntien edustajat (valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat sekä 

kunnanjohtajat tai heidän edustajansa) ja ko. alueella toimivaltaisen maanmittaustoimiston 

selvitystä varten nimeämät yhdyshenkilöt (Varsinais-Suomen maanmittaustoimistosta 

maanmittausjohtaja Antti Talaskivi ja maanmittausinsinööri Juhani Suomela; Pohjanmaan 

maanmittaustoimistosta maanmittausinsinöörit Riitta Ovaska ja Leea Björkman sekä Pohjois- 

Pohjanmaan maanmittaustoimistosta rekisteri-insinööri Henna Tuuttila ja paikkatietopäällikkö 

Arhi Tervo). 

Käynnistämiskokouksissa kuntien edustajille selostettiin aloitettavan kuntajakoselvityksen 

suhdetta kuntajaon eheytysmenettelyn muodostamaan kokonaisuuteen; selvityksen 

lähtökohtia, edellytyksiä ja päämääriä; selvitysmiesten tehtävää, sitä ohjaavia säännöksiä ja 

periaatteita; selvitysmiesten ehdotuksen jatkokäsittelyä sitä ohjaavine säännöksineen sekä; 

selvitysmiesten alustavaa työsuunnitelmaa. 

Asiasta käytiin sekä menettelyä että kysymyksessä olevaa aluetta ja sillä vallitsevaa tilannetta 

koskevaa keskustelua. Keskustelut toivat esiin seikkoja, joiden vuoksi ko. alueilla ei oltu 

menettelyn aiemmassa ”kuntavetoisessa” vaiheessa päästy ratkaisuihin. Kunnat kuitenkin 

totesivat olevansa valmiita myötävaikuttamaan jatkossa ratkaisujen etsimiseen. 

Selvitysmiehinä totesimme tarkoituksenamme olevan, että sen jälkeen kun 

käynnistämiskokoukset on pidetty kaikilla aluilla, toteutetaan kuntakohtainen 

kuulemiskierros, jolla tarkennetaan kuntien ja niiden keskeisimpien poliittisten ryhmittymien 

käsityksiä asiassa. Kuntien edustajat pitivät tällaisen kierroksen käymistä tärkeänä. Sen 

toteuttamiselle hahmottui keskusteluissa malli, joka merkitsi puolen päivän mittaista 

tilaisuutta jokaisessa kunnassa. 

Paikalla olleiden maanmittaustoimistojen yhdyshenkilöiden kanssa käytiin läpi jo olemassa 

olevat selvitystä palvelevat kartat ja sovittiin niiden lisäksi vielä tarvittavien karttojen 

laatimisesta. 

Kokouksiin osallistuneille jaettua kirjallista selostusmuistiota, tilaisuuksista laadittuja 

kokousmuistioita sekä maanmittaustoimistojen toimittamaa karttamateriaalia säilytetään 

toistaiseksi sisäasiainministeriössä. 


Kuntakohtaisissa kuulemistilaisuuksissa kunnilta pyydettiin kannanottoja seuraavanlaisiin 

kysymyksin: Millaista kokonaisratkaisua kunta pitäisi suotavimpana? Millaiset muut ratkaisut 

voisivat olla mahdollisia? Onko joku tai jotkut ajateltavissa olevat ratkaisut – esimerkiksi 

oman kunnan tai ylipäänsä jonkun kunnan lakkaamista merkitsevät ratkaisut – kunnan 

mielestä kokonaan pois suljettavia? Millaisilla perusteilla tulisi suhtautua aluesiirtojen

13 

kompensointeihin? Muitakin kysymyksiä kokouksissa nousi esille. Käydyt keskustelut toivat 

esiin kuntien näkemykset ratkaisujen suhteen käytettävissä olevasta liikkumavarasta. 

Selvitysmiehinä toimme esiin alustavat arviomme käytettävissä olevista perusratkaisuista – 

kokonaisten kuntien olemassaoloon vaikuttava ratkaisu tai kuntien osia käsittäviä aluesiirtoja 

koskeva ratkaisu – ja niihin liittyvistä enklaavijärjestelyistä sekä jälkimmäiseen vaihtoehtoon 

liittyvistä mahdollisista korvausalueista. Kuntien edustajat lausuivat niistä käsityksensä. 

Joiltakin osin he pitivät niitä hyväksyttävinä ja joiltakin ilmoittivat olevansa eri mieltä. 

Joistakin seikoista he lupasivat toimittaa pyytämiämme kirjallisia lisäselvityksiä. 

Kokoukset ja saadut lisäselvitykset tuottivat aineiston, jonka perusteella oli mahdollista 

hahmotella alustavat ratkaisuehdotukset. Kokouksista laadittuja muistiinpanoja ja kuntien 

toimittamia lisäselvityksiä säilytetään toistaiseksi sisäasiainministeriössä. 

3.3. Ratkaisuvaihtoehtojen alustava kartoitus 

Käytettävissämme olleista kahdesta perusratkaisumallista – kokonaisten kuntien yhdistäminen 

niin, että enklaavit poistuvat tai enklaavien siirtäminen ympäröivin kuntiin – jälkimmäinen 

sisälsi vielä oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: enklaavien siirto ympäröiviin kuntiin sellaisenaan 

tai täydennettynä menetyksiä korvaavilla aluesiirroilla. Puhtaiden mallien lisäksi käytettävissä 

ovat olleet niiden erilaiset yhdistelmät. Tämä kaikki oli mahdollista periaatteessa. 

Käytännössä mahdollisuudet olivat monin tavoin rajoitettuja. 

Aloitimme reaalisesti käytettävissä olevien vaihtoehtojen alustavan kartoittamisen sellaisten 

ratkaisumallien hahmottelusta, jotka edellyttäisivät myös asukkaiden suoraa kuulemista. 

Tällaiset ratkaisut kuuluivat sen perusmallin piiriin, jossa enklaavit siirrettäisiin 

ympäristökuntiinsa ja enklaavien siirtoja kompensoitaisiin muilla aluesiirroilla. Asukkaiden 

kuulemisia tarvittiin potentiaalisilla korvausalueilla. Hahmottelu perustui 

maanmittaustoimistoilta saatuihin karttapohjiin ja asukastietoihin sekä kuntakohtaisen 

kuulemiskierroksen ja sen pohjalta saamiemme lisäselvitysten perusteella muodostamiimme 

tilannearvioihin. 

Käytössämme ollut tosiasia-aineisto ja sen analysointi osoittivat, että jatkotestaamiseen 

soveltuvat korvausalueet rajautuivat kohtalaisen harvoiksi ja rajatuiksi vaihtoehdoiksi. Tämä 

johtui pääasiassa kolmesta seikasta: alueiden tuli sijaita kuntien raja-alueilla; niiden 

siirtämisen tuli täyttää kuntajaon muuttamiselle säädetyt yleiset edellytykset; ja niillä ei saanut 

– ollaksensa reaalisesti kysymykseen tulevia korvausalueita – sijaita taajamamaista asutusta 

tai kuntien toimintakyvyn kannalta oleellista yritystoimintaa. 

Tilannearviointimme tulos oli, että sikäli kuin varsinaiset ehdotukset tulisivat perustumaan 

aluekompensaatioita edellyttävään vaihtoehtoon, korvaavia alueita saatettaisiin löytää 

seuraavilta alueilta: 

- Rautatien ja Mietoisten kunnan rajan välisen alueen sekä Korvensuun kylän siirto 

Mynämäen kunnasta Mietoisten kuntaan,

14 

- Lestijoen eteläpuolella olevan Lohtajan kuntaan rajoittuvan metsäalueen ja eräiden 

aluevesillä olevien Lohtajan alueen saariryhmään rajoittuvien saarten siirto Himangan 

kunnasta sekä Jokisalon kylän ja Lestijoen eteläpuolisen Välikannuksen alueen siirto 

Kannuksen kaupungista Lohtajan kuntaan, 

- Ns. Leton alueen (mukaan luettuna Isoniityn lohkokunnan alue) siirto Kempeleen 

kunnasta sekä Kempeleen rajan ja Myllyojan välisen Kempeleen lahden ranta-alueen 

ja Kraaselin saarten siirto Oulun kaupungista Oulunsalon kuntaan. 

Osalla mainituista alueista on asukkaita. Ehdotuksiin sisältyvät mahdolliset korvausalueet 

voitiin määritellä vasta alueilla asuvien ja maata omistavien kuulemisen jälkeen. Kuulemista 

selostetaan jäljempänä. 

Aluekompensaatioihin perustuvien ratkaisujen ohella mukana olivat tässä vaiheessa kaikki 

edellä mainitut muutkin vaihtoehtoiset ratkaisumallit. 

3.4. Asukkaiden kuuleminen 

Alustavan tilannearviointimme perusteella mahdollisiksi katsomistamme alueista niillä, joilla 

on asukkaita, pidettiin kaikille henkilökohtaisesti osoitetuilla kutsuilla kokoonkutsutut 

kuulemistilaisuudet. Tilaisuudet pidettiin seuraavasti: 

- Rautatien ja Mietoisten kunnan rajan välisen alueen asukkaat Mynämäen Aseman 

koululla 30.5.01 kello 16.00-18.00; paikalla 42 asukasta ja maanomistajaa, 

- Korvensuun kylän asukkaat Voimalaitos- ja Konepajamuseolla 30.5.01 kello 18.30- 

20.30; paikalla 30 asukasta ja maanomistajaa, 

- Lestijoen eteläpuolisen Välikannuksen alueen asukkaat Välikannuksen koululla 4.6.01 

kello 12.00-14.30; paikalla 8 asukasta ja maanomistajaa, 

- Jokisalon kylän asukkaat Kunkaan kylätalolla 4.6.01 kello 15.30-18.00; paikalla 7 

asukasta ja maanomistajaa, 

- Ns. Leton alueen ja Kempeleen lahden ranta-alueen asukkaat (7+3) kuultiin 

kodeissaan 14.6.01 kello 10.00-16.00. 

Kuulemistilaisuuksiin osallistuneiden asukkaiden ja maanomistajien mielipiteitä ja niiden 

perusteluja samoin kuin sitä, millä tavalla ne on otettu huomioon ja vaikuttaneet ehdotuksiin, 

selostetaan jäljempänä. Tilaisuuksista laadittuja muistioita säilytetään toistaiseksi 

sisäasiainministeriössä. 

3. 5. kuntien 2. kuulemiskierros 

Kuntien toinen kuulemiskierros toteutettiin koskien niitä kuntia, joiden enklaavien 

siirtämisestä selvitystehtävässä oli pääasiassa kysymys (Mietoinen, Lohtaja ja Oulunsalo) 

sekä niitä kuntia, joiden alueita selvitysmiesten alustavien ratkaisuvaihtoehtojen mukaan

15 

tultaisiin mahdollisesti siirtämään ns. korvausalueina em. kuntiin (Mynämäki, Himanka, 

Kannus, Kempele ja Oulu). 

Kuntien edustajille selostettiin selvitystehtävän senhetkinen vaihe ja jäljellä olevien vaiheiden 

toteutusaikataulu; esiteltiin tähänastisessa työssä selvityksen kohteina olleet kuntajaotuksen 

eheyttämisen ratkaisuvaihtoehdot ja niiden muodostamisessa ja arvioimisessa noudatetut 

periaatteet ja kriteerit; todettiin ensimmäisen kuntakierroksen ja mahdollisten 

”korvausalueiden” asukkaiden kuulemisen ja selvitysmiesten niiden jälkeen tekemien 

analyysien perusteella kysymykseen tulevat ratkaisuvaihtoehdot; sekä pyydettiin kunnan 

edustajia arvioimaan alueelleen näin muotoutunutta ratkaisuvaihtoehtojen asetelmaa. 

Kuntien edustajat lausuivat asiasta käsityksiänsä. Jotkut ilmoittivat haluavansa esittää 

kannanottojansa vielä myöhemminkin ja jotkut niistä myös kirjallisesti. Sen todettiin olevan 

vielä mahdollista. Tilaisuuksista laadittuja muistioita ja niihin liittyen myöhemmin 

toimitettuja kannanottoja säilytetään toistaiseksi sisäasiainministeriössä. 

3.6. Varsinaisten ehdotusten laadinta 

Edellä selostetuissa kuntien ja asukkaiden kuulemistilaisuuksissa selostettiin selvityksen 

toteuttamistavan lisäksi myös ehdotusten laadinnassa noudatettavia periaatteita ja 

sovellettavia oikeussääntöjä sekä huomioon otettavia tosiasia- ja tilannetietoja. Ehdotusten 

laadinta tapahtui tiiviissä kytkennässä kuulemismenettelyn eri vaiheisiin. 

Kuntien ja asukkaiden esittämät tiedot ja kannanotot ovat olleet ehdoton edellytys sille, että 

selvitystehtävä on olut ylipäätään mahdollista tehdä. Ne ovat vaikuttaneet huomattavasti myös 

siihen, millaisiin ratkaisuehdotuksiin olemme päätyneet. Silti ehdotuksemme eivät – juuri 

miltään osin – ole sellaisia, että kaikki kuulemamme tahot olisivat niihin tyytyväisiä. Se 

johtuu suurimmalta osaltaan asian luonteesta. Kuntien väliset intressit ovat siinä eri suuntaisia 

ja osittain toisillensa vastakkaisia. Olemme etsineet vaikeissa – joiltakin osin jopa 

mahdottomilta tuntuvissa – tilanteissa mahdollisimman oikeita ja kohtuullisia ratkaisuja. 

Maanmittaustoimistojen avuksemme osoittamat yhdyshenkilöt ovat huolehtineet työssämme 

tarvitsemistamme tila- ja kiinteistökohtaisista tiedoista ja karttamateriaalista. Myös se on ollut 

välttämätön ehto sille, että tehtävä on voitu suorittaa. 

Myös omilla toimipaikoillamme olemme saaneet kaiken sen avun, minkä tämä 

”erityistehtävä” on vaatinut. 

Syntyneistä ehdotuksista vastuu kuuluu vain meille. Keskenämme olemme niistä kaikilta osin 

yhtä mieltä.

16 

II EHDOTUKSET 

1. Ehdotusten perusteet 

1.1. Tavoitteena enklaavien poistaminen 

Kuntajakolain 1.1 §:n mukaan Suomi on jaettuna kuntiin toisaalta asukkaiden itsehallintoa ja 

toisaalta yleistä hallintoa varten. Lain 1.2 §:ssä on puolestaan kuntajaotuksen kehittämisen 

tavoitteiksi asetettu kuntien alueellinen eheys ja yhdyskuntarakenteen toimivuus. 

Molemmissa momenteissa mainitut tekijät ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. 

Mitä ehyempiä kuntien alueet ovat, sitä paremmin ne palvelevat asukkaiden itsehallinnon 

toteuttamista ja yleisen hallinnon selkeää järjestämistä, ja sitä toimivamman 

yhdyskuntarakenteen – työssäkäyntialueet, liikenneyhteydet ja muun yhteiskunnallisen 

perusrakenteen – ne tekevät mahdolliseksi. 

Lain 47 §:ssä säädetty eheyttämismenettely on erityinen keino alueellisen eheyden 

edistämisessä sellaisilla alueilla, jotka ovat kuntajaotukseltaan enklaavien johdosta 

huomattavan rikkonaisia. Enklaavi rikkoo hallinnollisten aluejakojen eheyttä ja vaikeuttaa

17 

sijaintialueensa yhdyskuntarakenteellista suunnittelua. Sillä mahdollisesti asuvat joutuvat 

yleensä hakemaan palvelunsa enklaavia ympäröivästä kunnasta, jonka päätöksentekoon he 

eivät voi vaikuttaa. Näin ollen enklaavin liittäminen sitä ympäröivään kuntaan parantaa 

poikkeuksetta 1.2 §:ssä säädettyjen kuntajaon kehittämistavoitteiden toteutumista. 

Meidät on selvitysmiehinä asetettu tekemään kuntajakolain 47 §:n 4 momentin nojalla lain ”8 

§:ssä tarkoitettu selvitys”. Lain 8.3 §:ssä säädetään: ”Jos selvitys osoittaa., että kuntajakoa 

olisi muutettava, selvittäjän on tehtävä ehdotus kuntajaon muutoksesta…” 

Olemme lähteneet siitä, että kuntajaon muuttamisen tarve eheyttämismenettelyn piiriin 

kuuluvissa kunnissa on todettu jo kuntajakolain 47 §:ssä ja valtioneuvoston sen nojalla 

tekemässä menettelyn käynnistämispäätöksessä. Myös päätöksestä, jolla meidät on asetettu 

selvitysmiehiksi, ilmenee, että meidän tulee sisällyttää selvitykseemme kutakin aluetta 

koskevat eheyttämissuunnitelmat ja niiden mukaiset ehdotukset kuntajaon muutoksiksi. 

Olemme selvitystyömme aloittamisesta lähtien ilmoittaneet kunnille, että tehtävämme on 

tehdä nämä ehdotukset riippumatta siitä, onko yksimielisyyttä kuntien välille löydettävissä. 

Vaikka joistakin enklaaveista on joskus esitetty, ettei niiden säilyttäminen haittaa palvelujen 

järjestämistä tai kuntien toimintakykyä taikka jotain muuta tiettyä asiaa, enklaavien 

poistamisesta on aina joitakin edellä kohdassa I.1.1. selostettuja kuntajakolain perusteluissa 

mainittuja haittoja. Enklaavien säilyttämistä on vaikea perustella niillä sisällöllisillä 

edellytyksillä, jotka kuntajaon muutosehdotuksia tehtäessä on otettava huomioon. 

Olemme pitäneet lähtökohtana sitä, että ehdotuksiimme sisältyy menettelyn piirissä olevien 

alueiden kaikkien enklaavien poistaminen. 

1.2. Kuntajaon kehittämisen yleiset edellytykset ja eheyttämisratkaisu 

Kuntajakolain 3 §:ssä on säädetty kuntajaon muuttamisen yleisistä edellytyksistä. Nämä 

edellytykset jokaisen yksittäisen kuntajaon muutoksen on täytettävä. Säännöksen mukaan 

kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, 

parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen 

toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. 

Käsitettä alue on käytetty laissa monitasoista tarkastelua edellyttävässä merkityksessä. 

Muutoksella voidaan pyrkiä edistämään kunnanosa-alueen, kunnan tai kuntaryhmän 

käsittävän alueen palvelujen järjestämisedellytyksiä, asukkaiden elinolosuhteita tai 

elinkeinojen toimintamahdollisuuksia. Se vaatii muutoksen aluemaantieteellisen merkityksen 

arvioimista. On selvitettävä, millä tavoin muutos vaikuttaa sen kohteena olevien kunnanosien, 

kuntien ja kuntaryhmien muodostamiin alueisiin suhteessa toisiinsa ja ympäristöönsä. 

Parantaako muutos jonkun, joidenkin tai kaikkien näiden aluekokonaisuuksien palvelujen 

järjestämismahdollisuuksia, elinolosuhteita ja elinkeinotoimintojen toimintamahdollisuuksia, 

ja, onko jossakin mahdollisesti tapahtuvien parannusten ja jossakin muualla mahdollisesti 

tapahtuvien heikennysten summa positiivinen vai negatiivinen? Tietyn kunnan kannalta 

aluejaotuksen muutokset vaikuttavat pinta-alaan, asukaslukuun, alueen muotoon ja eri osien

18 

saavutettavuuteen. Kaikki nämä tekijät voivat vaikuttaa sekä kunnan omiin edellytyksiin 

selviytyä tehtävistään että muuttaa sen toimintakykyisyyttä suhteessa muihin kuntiin. Tämän 

selvityksen kohteena olevissa tapauksissa aluemaantieteellisten tekijöiden vaikutus on, 

tapausten erityisluonteesta johtuen, tavanomaista merkittävämpi. Sen vuoksi niitä on ollut 

arvioitava erityisellä painolla ja otettava huomioon kaikissa järjestelyissä. 

Kuntajaotuksen muutosten seurauksena muuttuvat yhdyskuntarakenteelliset tekijät voivat 

vaikuttaa kuntien toimintaedellytyksiin sekä suoraan että välillisesti. Kuntajaon muutoksen 

koskiessa yhdyskuntarakenteeltaan erilaisia alueita muutos vaikuttaa suoraan kunnan yleisiin 

toimintaedellytyksiin, mutta se voi vaikuttaa välittömästi tai välillisesti myös kunnan 

taloudellisiin toimintaedellytyksiin. Yhdyskuntarakenteiden toimivuus on yksi kuntajaotuksen 

kehittämiselle laissa säädetty tavoite ja se on otettava huomioon kaikissa kuntajaon 

muutostilanteissa. 

Silloin kun kuntajaon muutos vaikuttaa muutosalueella olevien kuntien omistamien 

kiinteistöjen tms. omaisuuden vuoksi suoraan kuntien keskinäisiin varallisuussuhteisiin, 

muutos vaatii laissa säädetyn kuntien välisen ”pesänselvityksen”, jos vaikutukset eivät ole 

vähäiset (KuntajakoL 6 luku). Vastaavanlaista selvitystä ei sen sijaan tehdä silloin kun 

esimerkiksi yksityinen yritys siirtyy kuntajaon muutoksen johdosta kunnasta toiseen tai kunta 

saa etua tai kärsii haittaa yksityissektorin työpaikkojen verotulojen lisääntymisen tai 

vähenemisen vuoksi. Näillä tekijöillä on kuitenkin välillistä vaikutusta kuntien 

toimintaedellytyksiin ja sitä kautta ne ovat muutoksissa tosiasiallisesti huomioonotettavia 

tekijöitä. Tässä selvityksessä yhdyskuntarakenteellisten tekijöiden suora vaikutus kuntien 

toimintaedellytyksiin on otettu huomioon kaikissa tapauksissa ja välillinen vaikutus silloin 

kun sitä on ollut pidettävä oleellisena. 

Kuntajaotus ja sen mahdolliset muutokset vaikuttavat aina jollakin tavalla kunnallisten 

palvelujen järjestämisedellytyksiin ja voivat vaikuttaa myös olemassa olevien 

palvelujärjestelyjen toimintaa edistävästi tai haittaavasti. Kun tässä selvityksessä kysymys on 

erityisistä olosuhteista, joissa palvelut on ollut järjestettävä usein tavanomaisesta poikkeavalla 

tavalla, niitä on ollut arvioitava omassa ympäristössään ja pyrittävä painottamaan 

erityisluonteensa mukaisesti. 

Kuntajakolain 3 §:n sanamuoto osoittaa, että kuntajaon muutos voidaan tehdä, jos se parantaa 

jotakin säännöksessä mainittua asiantilaa. Muuttamisen edellytykset täyttyvät silloinkin, kun 

muutoksella on haittavaikutuksia muihin säännöksessä mainittuihin asioihin, jos 

kokonaisvaikutus on kuitenkin positiivinen. 

Enklaavin siirtäminen ympäröivään kuntaan täyttää aina vähintäänkin jonkin 3 §:ssä 

tarkoitetun edellytyksen. On kuitenkin aiheellista kysyä, voisiko 3 §:ssä tarkoitettuihin 

asioihin kohdistuva jokin haitta muodostua enklaavien siirtotapauksissa sellaiseksi, että se 

estäisi jonkin enklaavin siirtämisen. 

Enklaaveilla asuvien kannalta tällaisia haittavaikutuksia ei näyttäisi voivan tulla edes 

periaatteessa. 

Silloin kun enklaaveihin kuuluvan maan omistajat eivät asu enklaaveilla, nämä pitävät ainakin 

joissakin tapauksissa parempana sitä, että heidän maansa kuuluvat oman kunnan enklaaveihin 

kuin sitä, että ne ovat naapurikunnan alueella. Maan omistaminen toisen kunnan alueella on

19 

kuitenkin yleistä, eikä siitä maanomistajalle aiheutuva haitta ole yhtä laajavaikutteinen 

enklaavin poistamisesta yleisesti koituva hyöty. Pitemmällä aikavälillä tuota haittaa 

oleellisempi hyöty seuraa siitä, että enklaavista tulee ympäristöönsä ja kuntarakenteeseen 

normaalisti niveltyvä alue, jota kehitetään ja käytetään samojen periaatteiden mukaan kuin 

kuntien muitakin alueita. 

Edellä sanotun perusteella ”pääsääntönä” voidaan pitää sitä, enklaavin poistaminen täyttää 

aina kuntajaon muuttamiselle 3 §:ssä säädetyt yleiset edellytykset. 

1.3. Enklaavit luovuttavan kunnan toimintakyvyn turvaaminen 

Mainitusta pääsäännöstä on yksi poikkeus: enklaavin tai enklaavien poistaminen voi olla 

3§:ssä säädettyjen yleisten edellytysten vastaista, jos jonkin kunnan kaikkien enklaavien 

siirtäminen ympäristökuntiinsa heikentäisi olennaisesti tuon kunnan toimintakelpoisuutta. 

Eheyttämismenettely on säädetty juuri sitä silmälläpitäen, että enklaavien poistamisen 

yhteydessä voitaisiin tehdä kokonaisarvio kuntajaon muutostarpeista. Tehtäväämme 

kuuluukin arvioida, heikentäisikö enklaavien siirtäminen enklaavit menettävän kunnan 

toimintakykyä niin, että sillä on merkitystä kunnan kykyyn hoitaa tehtävänsä. Samoin 

arvioimme, voiko luovutettavien enklaavien taloudellinen tai muu – vaikka vain 

symbolinenkin - merkitys olla sellainen, että sillä olisi välillisesti samat seuraukset. 

Enklaaveilla ei yleensä ole sellaisia kunnan laitoksia tai sellaista elinkeinotoimintaa, joiden 

merkitys enklaavit luovuttavan kunnan toimintakyvylle olisi ratkaiseva. Olemme kuitenkin 

pitäneet mahdollisena, että suurilla aluemenetyksillä voi tästä huolimatta olla vaikutusta 

kuntien toimintakykyyn. Kun tehtävämme on etsiä niihinkin ratkaisut, olemme hakeneet niitä 

toisaalta kokonaisten kuntien yhdistämistä merkitsevistä kuntajaotuksen uudelleen 

järjestelyistä ja toisaalta enklaavimenetyksiä korvaavista aluesiirroista. 

1.4. Korvausalueiden määrittelyn periaatteet 

Eräät eheyttämismenettelyn piiriin kuuluvat kunnat ovat esittäneet, että enklaavien siirroista 

aiheutuvat taloudelliset ym. menetykset korvattaisiin yhdistymisavustuksen tyyppisellä rahaavustuksella. 

Olemme kuitenkin tehneet selvitystyön aikana menettelyn piirissä oleville kunnille selväksi, 

että ratkaisuissa, jotka eivät vähennä kuntien lukumäärää, ei ole taloudellisten 

kompensaatioiden mahdollisuutta. 

Laki ei edellytä enklaavimenetysten korvaamista muullakaan tavoin, mutta menetysten 

korvaamista voidaan puoltaa sekä oikeudenmukaisuustekijöillä (luovutettavien kuntien

20 

aluemenetykset ovat huomattavia suhteessa kunnan kokonaispinta-alaan) että menettelyyn 

liittyvillä tekijöillä (on pyrittävä löytämään ratkaisu, joka on mahdollisimman pitkälle 

kaikkien kuntien hyväksyttävissä). 

Enklaavien siirron kompensoimisesta menetykset korvaavilla alueilla (jäljempänä käytämme 

tällaisesta alueesta nimitystä korvausalue) ei ole säännöksiä. Kun ehdotusten laadinnassa on 

pyritty etsimään mahdollisimman pitkälle menevää yhteisymmärrystä, kysymys 

korvausalueista on noussut varsin keskeiseen asemaan. Enklaavit luovuttava kunta ei hyväksy 

ratkaisua, jossa se on pelkästään menettävänä osapuolena. 

Olemme päätyneet pitämään enklaavien siirtoja (osittain) kompensoivia aluesiirtoja tietyissä 

tilanteissa tarpeellisina ja katsoneet niiden edistävän kuntajaon muuttamiselle asetettujen 

sisällöllisten edellytysten saavuttamista. Korvaavat aluesiirrot ovat perusteltuja silloin, kun 

enklaavisiirrot olisivat suuren määränsä vuoksi kohtuuttomia kuntien yhdenvertaisuuden 

kannalta. Välttämättömiä ne ovat, jos ilman niitä suoritettavat enklaavisiirrot voisivat uhata 

alueita luovuttavan kunnan nykyistä tai tulevaa toimintakykyä. 

Korvausalueiden määrittelyssä olemme noudattaneet seuraavia periaatteita: 

- Korvausalueeksi on ehdotettu vain sellaisia alueita, joiden on katsottu 

täyttävän ne edellytykset, joita laki asettaa kuntajaotuksen kehittämiselle ja 

kuntajaotuksen muutoksille. Kunnille ehdotettavilla korvausalueilla on tavoiteltu 

ratkaisujen oikeudenmukaisuutta ja kohtuullisuutta. 

- Korvausalueiksi on pyritty löytämään luovutettavia enklaaveja 

”käyttöarvoltaan” vastaavat alueet. Ne eivät vastaa pinta-alaltaan välttämättä 

luovutettavia enklaaveja. 

- Asukkaiden siirtäminen kunnasta toiseen on pyritty pitämään mahdollisimman 

vähäisenä. Kuntien tai asukkaiden vastustamia aluesiirtoja ehdotamme vain, jos 

ne eivät muuta oleellisesti asukkaiden elinolosuhteita, ja jos välttämättömiksi 

katsomiamme korvaussiirtoja ei ole voitu löytää muualta. 

1.5. Kuntien yhdistyminen ratkaisuvaihtoehtona 

Olemme ottaneet huomioon mahdollisuudet myös kuntien yhdistämistä tai muutoin kuntien 

lukumäärän vähentymistä merkitseviin ratkaisuihin ja selostaneet samalla niihin liittyvien 

yhdistymisavustusten perusteet. Tällaista ehdotusta olemme pitäneet perusteltuna silloin, kun 

kaikkien nykyisten kuntien säilymiseen perustuva vaihtoehto on kuntajaon muuttamiselle 

säädettyjen edellytysten valossa vaikeasti perusteltavissa tai yhdistämistä selkeästi huonompi 

ja kun olemme pitäneet mahdollisena, että ehdotus saattaa saada asianomaisten kuntien 

kannatuksen taikka tulla kansanäänestyksessä kyseisten kuntien asukkaiden enemmistöjen 

kannattamaksi.

21 

1.6. Selvitysmiesten ehdotuksen käsittely 

Kuntajakoselvitystä koskevassa kuntajakolain 8 §:n 3 momentissa on säädetty, että selvittäjän 

ehdotuksesta on voimassa, mitä kuntajaon muutosehdotuksesta säädetään. 

Ehdotusten käsittelyssä sovellettavat säännökset riippuvat eräiltä osin siitä, 

- onko kysymys vain kunnan alueen supistumisesta tai laajentumisesta kuntaa lakkauttamatta 

tai uutta kuntaa perustamatta, vai 

- onko kysymys myös kunnan lakkaamisesta tai uuden kunnan perustamisesta. 

Molemmissa tilanteissa noudatetaan kuntajakolain 7 ja 10 §:n säännöksiä. Ensiksi mainitun 

pykälän 1 momentti edellyttää, että asianomaisten kuntien asukkaille ja muille, jotka katsovat 

asian koskevan itseään on varattava tilaisuus tehdä siitä huomautuksensa. Pykälän 2 

momentin mukaan asianomaisten kuntien on annettava ehdotuksesta lausuntonsa. 

Jälkimmäinen pykälä velvoittaa lääninhallituksen antamaan lausuntonsa asian vaikutuksista 

valtion alue- ja paikallishallintoon ja Euroopan unionin toiminnassa noudatettaviin 

aluejakoihin. 

Ehdotusten, jotka sisältävät vain enklaavien siirtoja ja mahdollisia korvausalueiden siirtoja, 

on täytettävä lain 5 §:ssä säädetyt päätöksentekoa koskevat erityiset edellytykset. Niitä 

koskevassa päätöksenteossa on noudatetaan, tapauksesta riippuen, lain 11 §:n 1 tai 2 

momenttia. 

- Jos valtuustot ovat yksimielisesti ehdotuksen kannalla, muutos voidaan tehdä 

ehdotuksen mukaisena sisäasiainministeriön päätöksellä (5.1 §:n 1 kohta ja 11.1 

§). 

- Muutokset, jotka eivät vaikuta kunnan asukasmäärään yli 5 %:lla tai pintaalaan 

yli 10 %:lla, voidaan tehdä valtioneuvoston päätöksellä, vaikka joku 

valtuustoista vastustaisikin (5.1 §:n 2 kohta ja 11§). 

- Valtioneuvosto voi päättää kuntajaon muutoksesta, vaikka muutokset 

asukasmäärään tai pinta-alaan olisivat edellä mainittuja suurempiakin, jos 

kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset ovat olemassa erityisen painavina 

(5.3 § ja 11 §). 

Olemme katsoneet, että silloin kun eheyttämisratkaisut täyttävät kuntajakolain 3 §:ssä 

säädetyt kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset, edellytykset täyttyvät myös 5 §:n 3 

momentin mukaisesti erityisen painavina. Tämä perustuu siihen, että lainsäätäjä on katsonut 

enklaavit jo kuntajakolakia säätäessään sellaiseksi haitaksi, että niiden poistamiseksi on ollut 

tarpeen säätää nyt sovellettava erityismenettely. Valtioneuvostolla on näin ollen toimivalta 

aluesiirtoihin perustuvan eheytysratkaisun tekemiseen sellaisessakin tilanteessa, jossa ao. 

kunnat tai jotkut niistä sitä vastustavat.

22 

Ehdotusten, jotka merkitsevät uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän 

vähenemistä, on täytettävä lain 4 §:ssä säädetyt päätöksenteon erityiset edellytykset. Tällainen 

ehdotus on toteutettavissa vain, jos minkään asianomaisen kunnan valtuusto ei sitä vastusta, 

tai jos se on ehdotuksestamme ollut sisäasiainministeriön määräämässä kunnallisessa 

kansanäänestyksessä ja saanut siinä enemmistön kannatuksen kaikissa asianomaisissa 

kunnissa (4.2 §). Päätöksenteko kuuluu näissä tapauksissa aina valtioneuvostolle (11 §). 

Eräänlaista poikkeusta kaikkeen edellä sanottuun merkitsee vielä sellainen kuntajakolain 

tuntema tilanne, jossa valtioneuvostolla ei olisi – jonkin edellä mainitun edellytyksen 

puuttuessa – toimivaltaa ehdotuksen hyväksymiseen, mutta se pitäisi kuntajaon muutosta 

kuitenkin perusteltuna. Tällöin se voi saattaa sen lakiehdotuksena eduskunnan ratkaistavaksi 

(1.1 §). 

2. Kuntajaon eheyttämisehdotukset 

2.1. Ehdotuksia koskevia yleisiä näkökohtia 

Edellä raporttimme I osassa olemme selostaneet menettelyn, jonka mukaisesti olemme 

selvitystehtävämme suorittaneet. Selvityksen kulun olemme selvitysmiehinä itse määritelleet. 

Siihen on kuulunut sekä kuntien että asukkaiden kuulemisia. Sen lisäksi selvityksen piirissä 

olevat kunnat ovat käyneet keskusteluja sekä keskuudessaan että keskenään. Samoin 

erityisesti mahdollisten korvausalueiden asukkaat ovat kokoontuneet ja ottaneet kantaa 

alustaviin kaavailuihimme. Kaikkiin näihin kannanottoihin olemme tutustuneet ja arvioineet 

niiden vaikutuksen ehdotuksiimme. 

Kuten edellä luvussa II.1.6 Selvitysmiesten ehdotusten käsittely olemme todenneet, kuntien 

asukkaat saavat esittää huomautuksensa ja kuntien on annettava ”viralliset” lausuntonsa 

ehdotuksistamme siinä vaiheessa, kun niiden varsinainen käsittely on aloitettu. Kuntien 

lausunnot vaikuttavat myös ehdotustemme käsittelyjärjestykseen. Näistäkin syistä olemme 

pyrkineet etenemään asiassa mahdollisimman avoimesti, joten kunnilla on ollut käsitys siitä, 

mitä tulemme mahdollisesti ehdottamaan. Monet kunnat ovat jo tässä valmisteluvaiheessa 

pyrkineet määrittelemään kantansa ehdotuksiimme. 

Selvitysmiesten kannalta olisi ollut toivottavaa, että kunnat olisivat tuoneet esille 

vaihtoehtoja, jotka olisi ollut mahdollista omaksua selvitysmiesten ehdotuksiksi. Vaihtoehdon 

olisi tällöin tullut sisältää ehdotus siitä, millä tavoin enklaavien poistaminen voisi tapahtua. 

Toisaalta sen olisi tullut olla mahdollisimman monen kunnan hyväksymä. Useamman kunnan 

yhteisissä ehdotuksissa on esitetty kuitenkin joko menettelystä luopumista tai enklaavien 

luovutuksen korvaamista rahalla. Nämä vaihtoehdot eivät ole toimeksiantomme eivätkä 

voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. Aluekorvauksiin perustuvia ratkaisuja ovat 

esittäneet vain enklaaveja luovuttamaan joutuvat yksittäiset kunnat. Enklaaveja 

vastaanottavien kuntien mielestä niihin sisältyvät korvausaluevaatimukset ovat mahdottomia 

hyväksyttäviksi.

23 

Vaikka olemme katsoneet voivamme esittää vain pienehköjä korvausalueita ja vain sellaisissa 

tapauksissa, joissa niille on myös kuntajaotuksen muuttamiselta yleensäkin edellytettävät 

perusteet, nämäkin ovat kohdanneet usein sekä ”alueita luovuttavien kuntien” että 

luovutettavien alueiden asukkaiden - joissakin tapauksissa täysin yksimielisen - vastustuksen. 

Myös tämä seikka on supistanut mahdollisuuksiamme optimaalisten tai edes omia 

toivomuksiamme vastaavien ratkaisujen löytämistä. 

Kuntien intressit ovat asiassa siinä määrin ristikkäisiä, että yksimielisesti hyväksyttävien 

ehdotusten löytymistä ei voinut pitää alun alkaenkaan kovin todennäköisenä. Työmme 

lähtökohtaisena tavoitteena on kuitenkin ollut ehdottaa ratkaisuja, jotka olisivat 

laajapohjaisesti hyväksyttävissä. Edellä selostetusta johtuen olemme joutuneet toteamaan, että 

sellaiseen pääseminen ei ollut kaikilla alueilla ja kaikilta osin mahdollista. 

Kun enklaavien poistaminen on kuitenkin laajemmasta näkökulmasta katsottuna ja 

yleisemmän edun kannalta perusteltua sekä laissa säädettyjen tavoitteiden ja 

toimeksiantomme mukaista, olemme pyrkineet laatimaan ehdotukset, jotka ovat alueiden 

asukkaiden kannalta mahdollisimman oikeudenmukaisia ja voisivat kohdata kuntien taholta 

mahdollisimman vähäisen vastustuksen. 

2.2. Kuntajaon eheyttäminen Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnat 



Selvityksen kohteena olevan alueen rikkonaisuuden aiheuttavat pääasiassa Mynämäen kunnan 

sisällä olevat Mietoisten kunnan enklaavit. Nousiaisten ja Vehmaan kuntien enklaavien ja 

Nousiaisten ja Vehmaan sisällä olevien muiden kuntien enklaavien merkitys on vähäinen. 

Näiden kuntien mukanaolo selvityksessä johtuu siitä, että eheytysmenettelyä koskevissa 

säännöksissä ja määräyksissä on pyritty saamaan menettelyn piiriin laajuudeltaan sellainen 

alue, jonka antaa mahdollisuuden ongelman ratkaisemiseen. (Ks. karttaliite I.1.) 

Mynämäen kunnan sisällä olevilla enklaaveilla asuu saamiemme selvitysten mukaan 25 

henkilöä. 


Edellä selostetuissa kuntien kuulemisissa ja niiden jälkeisissä kuntakohtaisissa arvioissamme 

(ks. kohdat I. 3.2. ja 3.3.) selvitimme mahdollisuuksia toisaalta kokonaisten kuntien

24 

yhdistelemiseen ja toisaalta enklaavien siirtoihin niitä ympäröiviin kuntiin. Enklaavien siirrot 

voisivat tapahtua joko korvaavin aluesiirroin tai ilman niitä. 

Kaikki kunnat esittivät käsityksinään, että niitä kaikkia neljää koskeva kuntien yhdisteleminen 

ei tulisi kysymykseen ensinnäkään sen vuoksi, että kunnat suuntautuvat yhteistyössään eri 

suuntiin. Nousiainen ja Vehmaa katsoivat lisäksi, että ongelma on Mietoisten ja Mynämäen 

keskeinen ja pitäisi sellaisena ratkaistakin. 

Mynämäen kunnan edustajat totesivat Mynämäen ja Mietoisten olleen aikoinaan yhtä pitäjää 

ja pitivät suotavimpana ratkaisuna Mietoisten ja Mynämäen kuntien yhdistämistä. Mietoisten 

kunnan edustajien mielestä kuntien yhdistämisestä ei olisi hyötyä ja ratkaisua olisi etsittävä 

aluesiirroista. 

Mahdollisina korvausalueina selvitettiin 

- Mynämäellä kulkevan rautatien ja Mietoisten rajan välisen alueen siirtoa Mietoisten 

kuntaan; 

- Nousiaisten kunnan läntisimmän, Mietoisten ja Lemun kunnan välisen ulokkeen siirtoa 

Mietoisten kuntaan ja vastavuoroista korvaamista siirtämällä Mynämäen aluetta Nousiaisiin 

viimeksi mainitun itäisellä raja-alueella; sekä 

- Mietoisten ja Vehmaan kunnan välisessä maarajassa olevan mutkan oikaisevaa Vehmaan 

alueen siirtoa Mietoisten kuntaan ja vastavuoroista korvaamista Mynämäen ja Vehmaan 

välisellä raja-alueella olevilla Mietoisten ja/tai Mynämäen alueilla. 

Mahdollisten korvausalueiden kunnallisia palvelurakenteita ja palvelujen saatavuuden 

edellytyksiä koskevat lisäselvityksemme osoittivat, että Nousiaisten ja Vehmaan kuntien 

alueiden siirtäminen Mietoisten kuntaan ei olisi perusteltua. Sen vuoksi - ja ottaen huomioon 

kuntien suhtautuminen kokonaisten kuntien yhdistelyyn perustuvaan ratkaisuun - totesimme, 

että pääongelma, Mietoisten ja Mynämäen alueiden rikkonaisuus, olisi ratkaistava näiden 

kuntien alueisiin rajoittuvin järjestelyin. Näin päädyimme siihen, että korvausalueina voisivat 

tulla kysymykseen lähinnä Mynämäen ns. asemanseudun ja Korvensuun alueet. 

Mynämäen Aseman koululla oli kuulemistilaisuus rautatien ja Mietoisten kunnan välisellä 

alueella asuville tai maata omistaville. Tilaisuudessa esitetyt asiat ja mielipiteet voidaan 

pelkistää seuraavaan: 

Jos alueen asukkaat velvoitettaisiin hakemaan palvelunsa Mietoisista, ne heikentyisivät 

huomattavasti. Mietoisista nyt puuttuvia palveluita ei tulisi olemaan siellä jatkossakaan. 

Yhteydet alueelta Mietoisiin ovat huonommat kuin Mynämäelle. Mietoisista ei tule 

elinkelpoista, vaikka sinne siirrettäisiinkin hiukan mynämäkeläisiä veronmaksajia. Uusi raja 

pirstoisi tiloja ja useissa tapauksissa pellot tai asunto ja metsät joutuisivat eri kuntiin. 

Sekä Mynämäki että Mietoinen ovat yhtä kaukana Turusta ja tälle alueelle tarvitaan oma 

vahva palvelukeskus. Selkeintä olisi yhdistää Mietoinen Mynämäkeen. Kuntaliitos ei ole 

Mietoisissakaan tavallisten kuntalaisten keskuudessa kirosana. Kuntalaisten kannalta ei ole 

muuta hyvää vaihtoehtoa kuin se, että otetaan raja kuntien väliltä pois. Silloin kaikkien 

kuntalaisten palvelut paranevat. 

Keskustelun lopuksi kaikki 42 kuultua ilmoittivat vastustavansa alueen siirtoa Mietoisten 

kunnan osaksi.

25 

Kuulemistilaisuudessa esille tulleet seikat osoittivat, että rautatien ja Mietoisten kunnan 

välinen alue olisi sinänsä aluemaantieteellisesti kohtalaisen ja yhdyskuntarakenteellisestikin 

jollakin tavalla soveltuva alue Mietoisten osaksi. Maanomistusolot ja kiinteistörakenteet ovat 

– ilmeisesti historiallisista syistä – kuitenkin Mynämäki-Mietoinen -alueella sillä tavoin 

erikoiset, että alueelle vedettävä uusi kuntaraja pilkkoisi, vedettäisiinpä se mihin tahansa, 

runsaasti tiloja kahteen kuntaan kuuluviksi. Palvelujen järjestämismahdollisuuksia siirto ei 

näyttäisi parantavan. Mynämäen kunnalta sen asukkaina nykyisin saamansa kunnalliset 

palvelut alueen asukkaat tulisivat ilmeisesti saamaan jatkossakin suurelta osaltaan Mynämäen 

kunnalta, mutta Mietoisten kunnan ”välittämänä”. 

Mynämäessä Korvensuun Voimalaitos- ja konepajamuseolla pidettiin kuulemistilaisuus 

Korvensuun kylässä asuville tai maata omistaville. Tilaisuudessa esitettiin pääkohdiltaan 

seuraavaa: 

Kylästä ei ole liikenneyhteyksiä Mietoisten suuntaan. Sen sijaan Mynämäelle on hyvät linjaauto- 

ja muutkin yhteydet. Kaikki palvelut haetaan nyt Mynämäeltä. Mietoinen tuskin pystyisi 

palveluja tänne järjestämään ja siinä ei olisi järkeä, että Mynämäen nyt suoraan tarjoamat 

palvelut ostettaisiin kyläläisille jatkossa Mietoisten kunnan asukkaina. Ainoa oikea ratkaisu 

on, että Mietoinen liitetään Mynämäkeen. Kukaan ei vapaaehtoisesti mene huonompaan 

kuntaan kuin missä nyt asuu. Eikö Mietoisissa voitaisi järjestää asiasta kuntalaisäänestys? 

Keskusteluissa mietoislaisten kanssa on käynyt ilmi, että heidän mielestään Mietoinen 

voitaisiin liittää Mynämäkeen. Keskustelun lopuksi 29 kuultua ilmoitti vastustavansa alueen 

siirtoa Mietoisten kunnan osaksi ja yksi ilmoitti katsovansa asian ”yhdentekeväksi”. 

Kuulemistilaisuudessa esitetyn perusteella Korvensuun kylän liittämistä ei voisi pitää 

enempää aluemaantieteelliseltä kuin yhdyskuntarakenteelliselta kannaltakaan Mietoisten 

kunnan nykyiseen alueeseen luontevasti niveltyvänä. Se jäisi mahdollisen siirron jälkeen 

ilmaisesti suurimmalta osaltaan Mynämäen kunnalta Mietoisten kunnan välityksellä saamien 

palvelujen varaan. 

Asukkaille järjestettyjen kuulemisten jälkeen käytettävissämme oli seuraavat 

ratkaisuvaihtoehdot: 

- Mietoisten ja Mynämäen kuntien yhdistäminen sekä eheytysmenettelyalueen 

muiden kuntien enklaavien siirto ympäristökuntiinsa, 

- eheytysmenettelyalueen kaikkien kuntien enklaavien siirto ympäristökuntiinsa 

ilman korvausalueita, 


sekä Mynämäen kunnan sisällä olevien Mietoisten kunnan enklaavien siirron 

korvaaminen siirtämällä rautatien ja Mietoisten kunnan rajan välinen alue ja 

Korvenkylä taikka ensiksi mainittu alue tai sen osa Mynämäestä Mietoisten 

kuntaan. 

Esitimme vaihtoehdot kuntien toisella kuulemiskierroksella Mynämäen ja Mietoisten kuntien 

edustajien arvioitaviksi. Luovuttuamme etsimästä korvausalueita Nousiaisten ja Vehmaan 

kuntien alueilta emme katsoneet niiden kuulemista enää tässä vaiheessa tarpeelliseksi.

26 

Mynämäen kunnan edustajat katsoivat, että esillä olevista vaihtoehdoista paras olisi se, jonka 

mukaan Mietoisten ja Mynämäen kunnat yhdistettäisiin. Toiseksi parhaaksi vaihtoehdoksi 

katsottiin se, jonka mukaan eheytysmenettelyalueen enklaavit yhdistettäisiin 

ympäristökuntiinsa ilman korvausaluesiirtoja. Kolmatta vaihtoehtoa he pitivät kokonaan 

torjuttavana. 

Mietoisten kunnan edustajat pitivät vaihtoehtoasetelmaa kuntansa kannalta niin hankalana, 

etteivät katsoneet voivansa vielä silloin ottaa kantaa vaihtoehtojen keskinäiseen järjestykseen. 

Saatuansa pyytämänsä miettimisajan, he kävivät sittemmin jättämässä kirjallisen 

kannanottonsa. Tuossa – valtuuston käsittelyyn perustuvassa – kannanotossa torjuttiin kaikki 

em. esillä olleet ratkaisuvaihtoehdot. 


Edeltä esille käyvän jälkeen täsmensimme ja rajasimme käytettävissä olevat 

ratkaisuvaihtoehdot seuraavasti: 

- Mietoisten ja Mynämäen kuntien yhdistäminen sekä eheytysmenettelyalueen 

muiden kuntien enklaavien siirto ympäristökuntiinsa, 


ilman korvausalueita, 


sekä Mynämäen kunnan sisällä olevien Mietoisten kunnan enklaavien siirron 

korvaaminen siirtämällä rautatien, Mynäjoen ja Mietoisten kunnan rajan 

välinen alue Mynämäen kunnasta Mietoisten kuntaan. 

Seuraavassa tarkastellaan näitä vaihtoehtoja edellä luvussa II.1. esittämiemme perusteiden 

pohjalta. 

Mietoisten ja Mynämäen kuntien yhdistäminen sekä eheytysmenettelyalueen 

muiden kuntien enklaavien siirto ympäristökuntiinsa. 

Ratkaisu olisi kuntajaotuksellisessa mielessä selkeä ja perusteltu. Alueella olisi sen tuloksena 

yhtenäinen kuntajaotus sekä alueidensa muodon ja keskustaajamiensa sijainnin kannalta 

sopusuhtaiset kunnat. 

Alueen kunnat, erityisesti Mietoinen (kuluvan vuoden alussa 1730 as.), ovat siinä määrin 

pieniä, että niiden oma kapasiteetti ei riitä kaikkien perustehtävienkään suorittamiseen. 

Mietoisten ja Mynämäen (kuluvan vuoden alussa 6109 as.) yhdistäminen parantaisi siten 

osaltaan seudun aluemaantieteellistä rakennetta. Uusi kunta olisi toimintakykyisempi kuin 

ovat nykyiset Mietoinen ja Mynämäki ja niistä erityisesti ensiksi mainittu. 

Mietoisten ja Mynämäen alueet ovat historiallisista syistä maanomistus- ja 

kiinteistörakenteiltaan erityislaatuisessa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Alueen tilat 

muodostuvat usein toisistaan erillään ja varsin kaukanakin olevista asuinpaikoista ja pelto- tai 

metsäpalstoista. Alueelle on vaikea vetää kuntarajaa, joka ei jakaisi suurta määrää tiloja eri

27 

kuntien alueille. Kuntien yhdistäminen poistaisi tämän ongelman ja olisi siten perusteltu myös 

yhdyskuntarakenteelliselta kannalta. 

Mietoisten kunta pystyy toteuttamaan suuren osan kuntalaisten tarvitsemista palveluista vain 

Mynämäen kanssa yhteistyössä ja myös Mynämäen asukkaat saavat osan palveluistaan 

kuntien välisenä yhteistyönä. Yhdistymisen kautta muodostuva kunta pystyisi hoitamaan 

kaikki nämä tehtävät nykyistä yksinkertaisemmalla ja joustavammalla organisaatiolla ja 

selviytyisi kaiken kaikkiaankin suurimmasta osasta tehtäviään omin voimin. Osa nykyisestä 

kapasiteetista vapautuisi myös palvelujen parantamiseen. 

Asiaan vaikuttavana seikkana on tässä syydä todeta myös se, että valtio tukee kuntarakenteen 

vahvistumista merkitseviä kuntajaotuksen muutoksia lakisääteisillä yhdistymisavustuksilla. 

Tämä ratkaisu täyttäisi myös niiden saamisen edellytykset. Kuntajakolain vuoden 2002 alussa 

voimaantulevien uusien säännöksien mukaan Mietoisten ja Mynämäen kuntien yhdistymisen 

kautta muodostuva uusi kunta saisi viiden vuoden aikana ns. laskennallisena 

yhdistymisavustuksena yhteensä n. 27.7 milj. markkaa vastaavan euromääräisen avustuksen, 

ja jos se toteutettaisiin niin, että uusi kuntajaotus tulisi voimaan viimeistään 1.1.2005, voisi 

sen lisäksi saada 10 milj. markkaa vastaavan investointi- ja kehittämishanketuen. 

Mynämäen kunta on lähettänyt kuntien yhdistämiseen tähtäävän esityksen 

sisäasiainministeriölle ja ilmoittanut saman kannan meidän pitämissä kuulemistilaisuuksissa. 

Mietoisten kanta asiassa on vastakkainen. Mikäli Mietoisten kunta vastustaisi kuntien 

yhdistämiseen perustuvaa ratkaisua myös sitä aikanaan ”virallisesti” käsiteltäessä, 

yhdistäminen edellyttäisi, että – kuten luvussa II.1.6. on kuntajakolain 8 §:ään ja 4 §:n 2 

momenttiin perustuen todettu – tämä vaihtoehto saisi selvitysmiesten ehdotukseen 

perustuvassa kunnallisessa kansanäänestyksessä äänestäneiden enemmistön kannatuksen sekä 

Mynämäen että Mietoisten kunnissa. Jos enemmistön kannatusta ei olisi molemmissa 

kunnissa, yhdistäminen voitaisiin toteuttaa vain erillisellä lailla (ks. luvun II.1.6. viimeinen 

kappale). 

Eheytysmenettelyalueen kaikkien kuntien enklaavien siirto ympäristökuntiinsa 

ilman korvausalueita. 




Kuntien sisäisten aluerakenteiden selkeytymisen lisäksi ratkaisu ei vaikuttaisi muutoin seudun 

aluemaantieteelliseen rakenteeseen. 

Ratkaisu jättäisi Mynämäen ja Mietoisten alueen erityislaatuisista maanomistus- ja 

kiinteistörakenteista aiheutuvat yhdyskuntarakenteelliset haittatekijät ennalleen. 

Ratkaisu lisäisi noin 25 asukkaan verran Mynämäen ja vähentäisi saman verran Mietoisten 

kunnan väestöä ja vaikuttaisi siten sekä palvelujen järjestämistarpeisiin että tuloperusteisiin. 

Se ei kuitenkaan muuttaisi kuntien palvelujen järjestämisedellytyksiä oleellisesti 

nykyisestään.

28 

Mietoisten kunnan todennäköisestä vastustuksesta huolimatta – ottaen huomioon mitä luvussa 

II.1.6. on sanottu kuntajakolain 5 §:n ja erityisesti sen 3 momentin soveltamisesta erityiseen 

eheytysmenettelyyn – ratkaisu voitaisiin tehdä. 

Eheytysmenettelyalueen kaikkien kuntien enklaavien siirto ympäristökuntiinsa ja 

Mynämäen kunnan sisällä olevien Mietoisten kunnan enklaavien siirron 

korvaaminen siirtämällä rautatien, Mynäjoen ja Mietoisten kunnan rajan 

välinen alue Mynämäen kunnasta Mietoisten kuntaan. 





aluemaantieteelliseen rakenteeseen. 

Ratkaisu jättäisi Mynämäen ja Mietoisten alueen erityislaatuisista maanomistus- ja 

kiinteistörakenteista aiheutuvat yhdyskuntarakenteelliset haittatekijät ennalleen. 

Ratkaisu lisäisi noin 25 asukkaan verran Mietoisten ja vähentäisi saman verran Mynämäen 

kunnan väestöä ja vaikuttaisi siten sekä palvelujen järjestämistarpeisiin että tuloperusteisiin. 

Se voisi parantaa Mietoisten omatoimisen palvelujen järjestämisen edellytyksiä, mutta ei 

kuntien palvelujen järjestämisedellytyksiä kokonaisuudessaan. 

Mynämäeltä Mietoisiin siirrettävän korvausalueen asukkaiden ja Mynämäen kunnan 

todennäköisestä vastustuksesta huolimatta – ottaen huomioon mitä luvussa II.1.6. on sanottu 

kuntajakolain 7 §:n sekä 5 §:n ja erityisesti sen 3 momentin soveltamisesta erityiseen 

eheytysmenettelyyn – ratkaisu voitaisiin tehdä. 

Edellä sanotun perusteella ehdotamme seuraavaa: 

Eheytysmenettelyn piirissä olevan alueen kuntajaotuksen 

pääasiallinen eheytys toteutetaan lakkauttamalla Mietoisten ja 

Mynämäen kunnat ja perustamalla tilalle uusi kunta, jonka 

nimestä päättävät kuntajakolain 28 §:n mukaisesti Mietoisten ja 

Mynämäen kuntien valtuustot. 

Lisäksi ehdotamme, että jos asianomaisten kuntien valtuustot tai 

niistä jompikumpi vastustaa lausunnossaan asiaa, siitä 

järjestetään kuntajakolain 8 §:ssä tarkoitettu kansanäänestys. 

Tästä päätöksestä erillään siirretään alueen muiden kuntien 

enklaavit ympäristökuntiinsa. 

(päätösluonnos liitteenä II.1.1.) 

Mikäli eheytys ei voi toteutua päätöksentekojärjestykseen 

liittyvistä tai muista seikoista johtuen edellä sanotun vaihtoehdon 

mukaan, se toteutetaan siirtämällä eheytysmenettelyalueen 

kaikkien kuntien enklaavit ympäristökuntiinsa ilman 

korvausalueita.

29 

(päätösluonnos liitteenä II.1.2.a ja vastaava karttakuva liitteenä 

II.1.2.b) 

Kolmas säädetyt edellytykset täyttävä, mutta muutoin muita 

heikommin perusteltavissa oleva vaihtoehto on 

eheytysmenettelyalueen kaikkien kuntien enklaavien siirto 

ympäristökuntiinsa ja Mynämäen kunnan sisällä olevien 

Mietoisten kunnan enklaavien siirron korvaaminen siirtämällä 

rautatien, Mynäjoen ja Mietoisten kunnan rajan välinen alue 

Mynämäen kunnasta Mietoisten kuntaan. 


II.1.3.b) 

2.3. Kuntajaon eheyttäminen Lohtajan, Himangan ja Toholammin kunnat sekä 

Kannuksen kaupungin käsittävällä alueella 


Alue on rikkonainen pääasiassa Lohtajan kunnan enklaavien johdosta. Enklaaveja on 

runsaasti sekä Himangan kunnan että Kannuksen kaupungin sisällä ja yksi laaja enklaavi on 

myös Kannuksen kaupungin ja Toholammin kunnan välissä ja pääosaltaan jälkimmäisen 

”kainalossa”. (Ks. karttaliite I.2.) 

Enklaavit ovat pääsääntöisesti asumattomia. Saamiemme selvitysten mukaan enklaaveilla 

asuu vakinaisesti alle kymmenen asukasta. 


Myös tällä alueella kuulimme kuntia ja arvioimme sen jälkeen mahdollisuuksia toisaalta 

kokonaisten kuntien yhdistelemiseen ja toisaalta enklaavien siirtoihin. Erityisesti 

jälkimmäisiin voisi liittyä niin sanottuja korvaavia aluesiirtoja. 

Kaikki kunnat esittivät käsityksinään, että alueen kuntien yhdistelemiseen perustuva ratkaisu 

ei voisi tulla kysymykseen. Kuntien katsottiin suuntautuvan siinä määrin eri suuntiin, että jos 

alueen kuntia yhdistyy lähivuosina, tämä tapahtuu todennäköisimmin alueen ulkopuolisten 

kuntien kanssa. 

Lohtajan kunta edellytti mahdollisten enklaavisiirtojen ”täysimääräistä” korvaamista, mikä 

edellyttäisi sitä, että kunta saisi enklaavimenetyksiään vastaavat korvausalueet. Himangan 

kunta katsoi, että enklaavit tulisi siirtää sellaisinaan ympäristökuntiinsa, mutta totesi, että, jos 

ratkaisussa tarvitaan välttämättä korvausalueita, niitä voidaan etsiä selvitysmiesten 

kaavailemalta (Lestijoen eteläpuoliselta) alueelta. Kannuksen kunnan taholta ilmoitettiin, että 

he ovat tietoisia siitä, mitä menettely merkitsee, mutta katsovat, että enklaavisiirtojen

30 

korvaukset eivät voi olla laajuudeltaan niitä vastaavia, ja että he eivät pidä mahdollisena 

sellaisten alueiden siirtoa, joilla asuu ”vanhoja kannuslaisia”. Toholammin kunnan edustajat 

pitivät mahdollisena sellaista järjestelyä, jossa kunta osallistuu enklaavisiirtojen korvaamiseen 

sellaisella järjestelyllä, että Toholammin kunnan luoteiskulmassa olevaa Kannuksen kunnan 

enklaavia ei siirretä Toholammin kuntaan vaan sen ja Kannuksen kunnan pääalueen välissä 

oleva Toholammin kunnan kaistale liitetään Kannuksen kuntaan. 

Mahdollisina korvausalueina (Tässä ei oteta lukuun em. Toholammin luoteiskulmassa olevaa 

em. kaistaletta.) selvitettiin 

- Lestijoen eteläpuolella olevan Lohtajan kuntaan rajoittuvan metsäalueen ja eräiden 

aluevesillä olevien Lohtajan alueen saariryhmään rajoittuvien saarten siirtämistä Himangan 

kunnasta Lohtajan kuntaan, sekä 

-Lestijoen eteläpuolisen Välikannuksen alueen ja Jokisalon kylän siirtoa Kannuksen 

kaupungista Lohtajan kuntaan. 

Mainituista alueista vain Välikannuksessa ja Jokisalon kylässä on asutusta, ensiksi mainitussa 

neljä ja jälkimmäisessä kuusi perhettä. 

Välikannuksen koululla Välikannuksen alueella asuville tai maata omistaville pidetyssä 

kuulemistilaisuudessa esitetyt asiat ja käsitykset voidaan tiivistää seuraavasti: 

Liikenneyhteydet Välikannuksen alueelta Lohtajan taajamaan ovat huomattavasti pidemmät 

kuin Kannuksen keskustaan. Lohtajalle pääsee vain yksityisesti kunnossa pidettävää 

metsäautotietä tai sitten kiertäen Himangan tai Kannuksen keskuksen kautta. Lohtajan 

nykyiset palvelut ovat tältä alueelta vaikeasti saavutettavissa ja sen olisi vaikea niitä tälle 

muutaman talon käsittävälle alueelle järjestääkin. Myös muiden kuin kunnan palvelujen 

edellyttämät asiointimatkat vaikeutuisivat. Lohtajan yhteistyösuuntakin on tämän alueen 

kannalta vastakkainen. 

Kuulemistilaisuus ja siinä esille tulleet seikat osoittivat, että Välikannuksen alueen 

siirtäminen Kannuksen kaupungista Lohtajan kuntaan ei olisi huonojen ja huomattavan 

pitkien liikenneyhteyksien vuoksi kuntajaotuksellisesti eikä aluemaantieteellisesti eikä niin 

ollen myöskään yhdyskuntarakenteellisesti perusteltua. Samoista syistä se pikemminkin 

heikentäisi kuin parantaisi kunnallisten palvelujen järjestämismahdollisuuksia alueella. Ne 

palvelut, jotka alueen asukkaat saavat nykyisin Kannuksen kaupungilta sen asukkaina, 

tulisivat he ilmeisesti saamaan suurelta osaltaan jatkossakin Kannuksen kaupungilta, mutta 

Lohtajan kunnan ”välittämänä”. Tässä sanotun sekä asukkaiden mielipiteen todettuamme, ja 

kun vielä kävi ilmi, että Lohtajan kuntakaan ei ilmeisesti pidä Välikannuksen siirtoa 

perusteltuna, katsoimme, että aluetta ei ole syytä pitää enää myöhempien tarkastelujen 

piirissä. 

Kunkaan kylätalolla Jokisalon kylässä asuville tai maata omistaville pidetyssä tilaisuudessa 

esitettiin keskeisiltä osiltaan seuraavaa: 

Kylästä asioidaan tällä hetkellä Kannuksessa päin. Asioiden hoito tulee hankalammaksi, jos 

kylä liitetään Lohtajaan. Palveluita haettaisin Lohtajalta ja osa niistä olisi haettava Kokkolasta 

saakka. Matkat tulisivat nykyistä pidemmiksi. Kylän asukkaat ovat vanhoja kannuslaisia, 

josta syystä muutos olisi henkiselläkin puolella niin suuri, että monet muuttaisivat siirron 

jälkeen Kannukseen. Parempi ratkaisu olisi panna kunnat yhteen.

31 

Kuulemistilaisuuden jälkeen tekemämme kokonaisarvioinnissa totesimme, että Jokisalon 

kylän alue työntyy Lohtajan kunnan sisälle ja sen siirtäminen Lohtajan kuntaan olisi siten 

kuntajaotuksellisesti ja aluemaantieteellisesti perusteltua. Kylällä olisi edellytykset niveltyä 

siirron jälkeen yhdyskuntarakenteellisesti ympäristöönsä. Lohtaja pystyisi tarjoamaan 

Jokisalon kylän asukkaille samoin perusratkaisuin tuotetut palvelut kuin se tarjoaa muillekin 

Lohtajan asukkaille. Jokisalon kylältä on suhteellisen hyvät liikenneyhteydet sekä nykyisen 

kuntansa, Kannuksen että Lohtajan kunnan keskustaajamiin. Nykyiseen tilanteeseensa 

verrattuna Jokisalon kyläläisten kunnalliset palvelut etääntyisivät joiltakin osin ja jossain 

määrin, mutta ei niin, että he joutuisivat lähialueidensa lohtajalaisiin ja kannuslaisiin 

verrattuna huonompaan tai kohtuuttomaan asemaan. 

Käytettävissämme oli edellä sanotun jälkeen seuraavanlainen vaihtoehtojen asetelma: 

- Toholammin kunnan luoteiskulmassa olevaa Kannuksen kunnan enklaavia 

lukuun ottamatta eheytysmenettelyalueen kaikkien kuntien enklaavien siirto 

ympäristökuntiin, Lestijoen eteläpuolella olevan Lohtajan kuntaan rajoittuvan 

metsäalueen ja aluevesillä Lohtajan alueen saariryhmään rajoittuvien saarten 

siirtäminen Himangan kunnasta Lohtajan kuntaan, Jokisalon kylän siirto 

Kannuksen kaupungista Lohtajan kuntaan sekä Toholamin kunnan 

luoteiskulmassa olevan kannuksen kunnan enklaavin ja Kannuksen kunnan 

pääalueen välissä olevan Toholammin kunnan alueen liittäminen Kannuksen 

kuntaan 



Esitimme vaihtoehdot kuntien toisella kuulemiskierroksella Lohtajan ja Himangan kuntien 

sekä Kannuksen kaupungin edustajien arvioitaviksi. Toholammin kunnan taholta oli 

ilmoitettu aiemmin, että kun siltä ei ollut alustavissakaan kaavailuissa edellytetty ”varsinaisia 

korvausaluesiirtoja”, kunnan suhde asiaan on ongelmaton. 

Lohtajan kunnan edustajat esittivät kunnan kantana, että esillä olevien vaihtoehtojen sijasta 

olisi päädyttävä jättämään tilanne nykyiselleen. He ilmoittivat aloittaneensa asiasta 

neuvottelut muiden asianomaisten kuntien kanssa ja käyvänsä niitä edelleen eivätkä halunneet 

ottaa kantaa esitettyihin vaihtoehtoihin. 

Himangan kunnan edustajat katsoivat esillä olevista vaihtoehdoista paremmaksi sen, jonka 

mukaan enklaavit siirrettäisiin ympäristökuntiinsa ilman korvausalueita; ja pitivät myös 

korvausalueita edellyttävää vaihtoehtoa siedettävänä, mutta ”varasivat” mahdollisuuden olla 

toista mieltä sen sisältämästä Himangan kunnan eräiden saarten siirtämisestä. Niinikään he 

kertoivat kunnan olleen neuvottelemassa vaihtoehdosta, jonka mukaan tilanne olisi jätettävä 

ennalleen, mutta totesivat siihen liittyen, että kunnanvaltuuston voimassaolevat 

kannanilmaisut edellyttävät enklaavien poistoa, ja että selvitysmiesten esittämät vaihtoehdot 

eivät olleet ko. tilaisuudessa tiedossa. 

Kannuksen kaupungin edustajat ilmoittivat käyvänsä muiden asianomaisten kuntien kanssa 

neuvotteluja vaihtoehdosta, jonka mukaan tilanne olisi jätettävä nykyiselleen. He katsoivat, 

että jos esitettyihin vaihtoehtoihin on otettava kantaa, Kannuksen kaupungin kannalta parempi 

vaihtoehto on se, jonka mukaan enklaavit siirretään ilman korvausalueita.

32 

Kaikki alueen kunnat jättivät toimittivat asiassa sittemmin yhteisen kirjallisen kannanoton, 

jossa päädyttiin esittämään, että tilanne olisi jätettävä nykyiselleen. 


Edellä selostettu kuntien toinen kuulemiskierros ei tuonut asiaan aineksia, jotka olisivat 

edellyttäneet aiemmin hahmottuneiden ratkaisuvaihtoehtojen täsmentämistä. Käytännössä 

toteutettavissa olevat vaihtoehdot olivat siten edelleenkin seuraavat: 

- Toholammin kunnan luoteiskulmassa olevaa Kannuksen kunnan enklaavia 

lukuun ottamatta eheytysmenettelyalueen kaikkien kuntien enklaavien siirto 

ympäristökuntiin, Lestijoen eteläpuolella olevan Lohtajan kuntaan rajoittuvan 

metsäalueen ja aluevesillä Lohtajan alueen saariryhmään rajoittuvien saarten 

siirtäminen Himangan kunnasta Lohtajan kuntaan, Jokisalon kylän siirto 

Kannuksen kaupungista Lohtajan kuntaan sekä Toholamin kunnan 

luoteiskulmassa olevan kannuksen kunnan enklaavin ja Kannuksen kunnan 

pääalueen välissä olevan Toholammin kunnan alueen liittäminen Kannuksen 

kuntaan 



Seuraavassa näitä vaihtoehtoja arvioidaan edellä luvussa II.1. esittämiemme perusteiden 

pohjalta. 

Toholammin kunnan luoteiskulmassa olevaa Kannuksen kunnan enklaavia 

lukuun ottamatta kaikkien kuntien enklaavien siirto ympäristökuntiin, Lestijoen 

eteläpuolella olevan Lohtajan kuntaan rajoittuvan metsäalueen ja aluevesillä 

Lohtajan alueen saariryhmään rajoittuvien saarten siirtäminen Himangan 

kunnasta Lohtajan kuntaan, Jokisalon kylän siirto Kannuksen kaupungista 

Lohtajan kuntaan sekä Toholamin kunnan luoteiskulmassa olevan kannuksen 

kunnan enklaavin ja Kannuksen kunnan pääalueen välissä olevan Toholammin 

kunnan alueen liittäminen Kannuksen kuntaan. 




Alueen kunnat ovat kohtalaisen pieniä ja ne tarvitsevat yhteistyötä tehtäviensä 

suorittamisessa, mutta ne ovat – moniin muihin alueisiin verrattuna - suhteellisen tasavahvoja. 

Lohtaja menettäisi runsaasti alueitaan mutta saisi jonkin verran korvausalueita. Sen väkimäärä 

lisääntyisi noin kymmenellä hengellä. Kaikkien muiden kuntien alueet kasvaisivat. 

Runsaimmin lisäalueita saisi Kannus, joka menettäisi toistakymmentä asukasta.

33 

Muutokset parantaisivat alueen aluemaantieteellistä rakennetta ja yhdyskuntarakenteellisia 

kehittämisedellytyksiä, mutta olisivat määrällisesti niin pieniä, että eivät vaikuttaisi 

oleellisesti alueen kuntien toimintaan tai palvelujen tuottamisedellytyksiin. 

Lohtajan ja Kannuksen (ja jos kunnat käyttäytyvät esityksiä virallisesti käsiteltäessä em. 

kirjallisen kannanottonsa mukaisesti) myös Himangan ja Toholammin kuntien mahdollisesta 

ja Jokisalon kyläläisten todennäköisestä vastustuksesta huolimatta – ottaen huomioon mitä 

luvussa II.1.6. on sanottu kuntajakolain 7 §:n sekä 5 §:n ja erityisesti sen 3 momentin 

soveltamisesta erityiseen eheytysmenettelyyn –ratkaisu voitaisiin tehdä. 

Eheytysmenettelyalueen kaikkien kuntien enklaavien siirto ympäristökuntiinsa 






aluemaantieteelliseen rakenteeseen. Alueen yhdyskuntarakenteellisen kehittämisen 

edellytykset paranisivat. Ratkaisu merkitsisi määrällisesti suuria aluesiirtoja Lohtajan 

kunnasta muihin kuntiin, mutta aiheuttaisi vain muutaman asukkaan siirtymisen niiden 

mukana. Sillä ei olisi oleellista vaikutusta kuntien palvelujen järjestämistarpeisiin ja 

tuloperusteisiin, eikä se muuttaisi ratkaisevasti kuntien palvelujen järjestämisedellytyksiä 

nykyisestään. 

Lohtajan kunnan todennäköisestä ja (jos kunnat käyttäytyvät esityksiä virallisesti käsiteltäessä 

em. kirjallisen kannanottonsa mukaisesti) muidenkin kuntien mahdollisesta vastustuksesta 

huolimatta – ottaen huomioon mitä luvussa luvussa II.1.6. on sanottu kuntajakolain 7 §:n sekä 

5 §:n ja erityisesti sen 3 momentin soveltamisesta erityiseen eheytysmenettelyyn – ratkaisu 

voitaisiin tehdä. 


Alueen kuntajaotus eheytetään siirtämällä Toholammin kunnan 

luoteiskulmassa olevaa Kannuksen kunnan enklaavia lukuun 

ottamatta eheytysmenettelyalueen kaikkien kuntien enklaavit 

ympäristökuntiin, Lestijoen eteläpuolella oleva Lohtajan 

kuntaan rajoittuva metsäalue ja aluevesillä Lohtajan alueen 

saariryhmään rajoittuvat saaret Himangan kunnasta Lohtajan 

kuntaan, Jokisalon kylä Kannuksen kaupungista Lohtajan 

kuntaan sekä Toholamin kunnan luoteiskulmassa olevan 

kannuksen kunnan enklaavin ja Kannuksen kunnan pääalueen 

välissä oleva Toholammin kunnan alue Kannuksen kuntaan. 

(Päätösluonnos liitteenä II.2.1.a ja vastaava karttakuva liitteenä 

II.1.b) 

Mikäli eheytys ei voi toteutua edellä sanotun vaihtoehdon 

mukaan, se toteutetaan siirtämällä eheytysmenettelyalueen

34 

kaikkien kuntien enklaavit ympäristökuntiinsa ilman 

korvausalueita. 


II.2.2.b) 

2.4 Kuntajaon eheyttäminen Kempeleen, Muhoksen, Oulun ja Oulunsalon kunnat 



Selvitettävällä alueella pinta-alaltaan suurimmat enklaavit kuuluvat Oulunsalon kunnalle. 

Nämä enklaavit sijaitsevat pääosin kaukana kunnan varsinaisesta alueesta sellaisten kuntien 

alueella, joilla ei ole yhteistä maarajaa Oulunsalon kunnan kanssa. Oulunsalon enklaavien 

lisäksi muilla kunnilla on enklaaveja toisten kuntien alueella, mutta ne ovat lukumäärältään ja 

pinta-alaltaan vähäisempiä. (Ks. karttaliite I.3.) 

Pääosa enklaaveista on asumattomia. Asukkaita Oulunsalon enklaaveilla on yhteensä noin 20. 

Suurin osa niistä asuu Ylikiimingin ja Muhoksen kuntien välissä olevilla enklaaveilla. 


Selvityksen kohteena olevista kolmesta alueesta tällä alueella oli päästy eheytysmenettelyn 

ensimmäisessä vaiheessa pisimmälle. Sen vuoksi tuossa vaiheessa laaditut alustavat 

selvitykset vaikuttivat sekä omaan työskentelyymme että kuntien kannanottoihin. 

Oulun kaupungin ja Kempeleen kunnan edustajat esittivät kyllä aluksi periaatteellisena 

kantanaan, että paras ratkaisu olisi enklaavien siirtäminen niitä ympäröiviin kuntiin ilman 

muita toimenpiteitä ja Oulunsalon kunnan edustajat puolestaan, että sen tuli saada 

enklaaveista heidän aiemmin esittämänsä ehdotuksen mukaiset korvausalueet. Selvitystyö 

kuitenkin voitiin ja oli tarkoituksenmukaista keskittää pääosiltaan eheytysmenettelyn I 

vaiheen eheyttämistoimikunnassa esillä olleiden kahden ratkaisumallin väliltä hahmoteltavaan 

kompromissiin. Kaiken varalta päätettiin selvittää muun ohella myös sellaista 

”epäonnistumiseksi” katsottavaa ratkaisua, jossa suurin yksittäinen, eli ns. Sanginjoen 

enklaavi jouduttaisiin jättämään siirtämättä. Selvitysmiehinä ilmoitimme kuitenkin 

pyrkivämme ”onnistuneeseen” ratkaisuun. 

Kunnat olivat lähteneet aikanaan etsimään ratkaisuja aluesiirtoihin perustuvan mallin pohjalta 

ja olivat edelleen samoilla linjoilla. Edellä todetun kompromissiajatuksen pohjalta liikkeelle 

lähtien mahdollisina korvausalueina selvitettiin ns. Vihiluodon alueen lentokentälle menevän 

tien ja meren rannan välisen osan sekä Leton alueen (jälkimmäiseen mukaan luettuna 

Isoniityn lohkokunnan alue) siirtämistä Kempeleen kunnasta Oulunsalon kuntaan, Kempeleen

35 

kunnan rajan ja Myllyojan välisen Kempeleenlahden ranta-alueen sekä Kraaselin ja Pikku- 

Kraaselin saaret käsittävien vesialueiden siirtämistä Oulun kaupungista Oulunsalon kuntaan 

sekä ns. Kaakkurin alueen siirtämistä Kempeleen kunnasta Oulun kaupunkiin. 

Alueiden yhdyskunta- ja palvelurakenteita koskevat lisäselvityksemme osoittivat, että 

Vihiluodon alue on siinä määrin tiheästi asuttua ja elinkeinopoliittisesti Kempeleelle niin 

tärkeä, että sen siirtäminen olisi sen vuoksi kyseenalaista ja voisi vaatia myös – tässä 

tapauksessa vaikeasti toteutettavan – kuntajakolain 20 §:n mukaisen taloudellisen 

”pesänselvityksen”. Kaakkurin alueen siirtoon nähden taas Oulun kaupunki ja Kempeleen 

kunta totesivat, että ne ovat suunnitelleet yhdessä alueen tulevaa käyttöä, eivätkä pidä 

kumpikaan alueen siirtämistä kunnasta toiseen perusteltuna. Näistä syistä ko. alueet 

rajautuivat pois niistä alueista, joilla selvitimme myös mahdollisia aluesiirtoja koskevat 

asukkaiden käsitykset. Kun Kraaselin saarilla ei ole asutusta, asukkaiden kuulemista 

edellyttäviksi alueiksi jäivät Leton alue (mukaan luettuna Isoniityn lohkokunnan alue) sekä 

Kempeleen kunnan rajan ja Myllyojan välinen Kempeleen lahden ranta-alue. Edellisellä 

alueella kuulemiseen osallistui 7 ja jälkimmäisellä 2 asukasta. 

Leton alueen asukkaiden kuulemisessa pääosa asukkaista suhtautui joko myönteisesti alueen 

siirtämiseen Oulunsaloon tai piti asiaa jossain määrin yhdentekevänä. Eräät pitivät Kempeleen 

kuntaa palveluiltaan parempana. 

Kempeleen lahden ranta-alueella asuu vain kaksi taloutta, joista toisessa suhtautuminen 

aluesiirtoon oli jyrkän kielteinen, ja toisessa ”ei periaatteellisesti vastustava” ellei jokin 

myöhemmin esille tuleva asia osoittaisi muuta. 

Käytettävissämme oli tässä vaiheessa seuraavanlainen vaihtoehtojen asetelma: 

- eheytysmenettelyalueen kaikkien kuntien enklaavien siirto ympäristökuntiin, 

Leton alueen (mukaan luettuna Isoniityn lohkokunnan alue) siirtäminen 

Kempeleen kunnasta Oulunsalon kuntaan sekä Kempeleen rajan ja Myllyojan 

välisen Kempeleenlahden ranta-alueen ja Kraaselin ja Pikku-Kraaselin saaret 

käsittävien vesialueiden siirtäminen Oulun kaupungista Oulunsalon kuntaan, 

- muutoin sama kuin edellä, mutta Sanginjoen alueen enklaavi jätettäisiin 

siirtämättä eikä Oulun kaupungista ei siirrettäisi alueita Oulunsalon kuntaan. 

(Vaihtoehtoihin liittyi vielä keskustelun alaisena olevia pienehköjen enklaavien 

siirtosuuntien täsmentämistarpeita) 

Esitimme vaihtoehdot kuntien toisella kuulemiskierroksella Oulunsalon ja Kempeleen kuntien 

sekä Oulun kaupungin edustajien arvioitaviksi. Muhoksen ja Ylikiimingin kuntien taholta oli 

ilmoitettu, kun niiltä ei edellytetty alustavissakaan kaavailuissa korvausalueiden siirtoa, että 

niillä ei ole asiaan nähden erityistä lausuttavaa. 

Oulunsalon kunnan edustajat pitivät vaihtoehtoasetelmaa kuntansa kannalta hankalana eivätkä 

pitäneet vaihtoehtoja sellaisinaan hyväksyttävinä sekä totesivat, että harkittuaan vielä asiaa 

heillä voi olla tarvetta esittää siihen nähden vielä käsityksiänsä. 

Kempeleen kunnan edustajat katsoivat Leton alueen luovutuksen sellaiseksi, että se tuskin 

tulee saamaan valtuuston hyväksyntää, mutta pitivät sen siirtoa Oulunsaloon pienempänä

36 

menetyksenä kuin Oulunsalon haluamaa Vihiluodon alueen siirtoa. 

Oulun kaupungin edustajat pitivät Kempeleen lahden ranta-alueen luovutusta Oulun kannalta 

vaikeana ja arvioivat, että se ei ehkä tule sen vuoksi saamaan valtuuston hyväksyntää. Oulun 

kannalta jälkimmäinenkään vaihtoehto ei olisi heidän mielestään poissuljettu. 


Kuntien toinen kuulemiskierros ei tuonut esille seikkoja, jotka olisivat tuoneet 

ratkaisuvaihtoehtoihin oleellisia muutoksia. Katsoimme sen jälkeen kuitenkin aiheelliseksi 

täsmentää vaihtoehdot seuraavaan: 

- eheytysmenettelyalueen kaikkien kuntien enklaavien siirto ympäristökuntiin 

(Kempeleen kunnan sisällä oleva Sipolankylän enklaavi Kempeleen kuntaan, 

Oulun kaupunkiin ja Muhoksen sekä Ylikiimingin kuntiin rajoittuvat Sanginjoen 

ja Isokankaan enklaavit Oulun kaupunkiin, Muhoksen ja Ylikiimingin kuntien 

välisellä alueella olevat Laajin kylän ja Räkäsuon enklaavit Ylikiimingin 

kuntaan sekä Muhoksen ja Tyrnävän kunnan välisellä alueella oleva 

Haisunkankaan - Kivisuon enklaavi Muhoksen kuntaan), Leton alueen (mukaan 

luettuna Isoniityn lohkokunnan alue) siirtäminen Kempeleen kunnasta 

Oulunsalon kuntaan sekä Kempeleen rajan ja Myllyojan välisen 

Kempeleenlahden ranta-alueen ja Kraaselin ja Pikku-Kraaselin saaret 

käsittävien vesialueiden siirtäminen Oulun kaupungista Oulunsalon kuntaan, 

- muutoin sama kuin edellä, mutta Sanginjoen alueen enklaavi jätettäisiin 

siirtämättä ja Oulun kaupungista ei siirrettäisi alueita Oulunsalon kuntaan. 

Seuraavassa vaihtoehtoja tarkastellaan edellä luvussa II.1. esittämiemme perusteiden valossa. 

Eheytysmenettelyalueen kaikkien kuntien enklaavien siirto ympäristökuntiin 

(Kempeleen kunnan sisällä oleva Sipolankylän enklaavi Kempeleen kuntaan, 

Oulun kaupunkiin ja Muhoksen sekä Ylikiimingin kuntiin rajoittuvat Sanginjoen 

ja Isokankaan enklaavit Oulun kaupunkiin, Muhoksen ja Ylikiimingin kuntien 

välisellä alueella olevat enklaavit Laajin kylän ja Räkäsuon enklaavit 

Ylikiimingin kuntaan sekä Muhoksen ja Tyrnävän kunnan välisellä alueella 

oleva Haisunkankaan – Kivisuon enklaavi Muhoksen kuntaan), Leton alueen 

(mukaan luettuna Isoniityn lohkokunnan alue) siirtäminen Kempeleen kunnasta 

Oulunsalon kuntaan sekä Kempeleen rajan ja Myllyojan välisen 

Kempeleenlahden ranta-alueen ja Kraaselin ja Pikku-Kraaselin saaret 

käsittävien vesialueiden siirtäminen Oulun kaupungista Oulunsalon kuntaan 

Enklaavien liittäminen ympäröiviin kuntiin on perusteltavissa useilla tekijöillä, jotka ovat 

kuntajaon muuttamisen edellytyksenä. 

Enklaavien poistaminen merkitsee ensinnäkin kuntien alueellista eheytymistä. Tämä on 

kuntajakolaissa säädetyn eheyttämismenettelyn keskeisiä tavoitteita.

37 

Kaukana oman kuntansa keskustaajamasta sijaitsevan enklaavin asukkaiden kunnallisten 

palvelujen järjestäminen joudutaan yleensä hoitamaan kuntien välisin sopimuksin. Yleensä 

sopimusjärjestely saadaan aikaan, mutta luontevampaa on tietysti se, että oma kunta järjestää 

palvelut. Erilaiset luvat ym. viranomaisasiat joudutaan joka tapauksessa hoitamaan omassa 

kunnassa. 

Ns. Laajin kylän enklaavilla Ylikiiminki on jo nykyisin järjestänyt osan enklaavilla asuvien 

kunnallisista palveluista. Enklaavien asukkaita ei tässä vaiheessa ole kuultu, mutta on 

ilmeistä, että eheyttäminen parantaisi ainakin edellytyksiä palvelujen järjestämiseen. 

Ylikiimingin kunta totesi alustavissa neuvotteluissa, että se on valmis ottamaan enklaavit 

vastaan, mutta suhtautuu kielteisesti mahdollisiin korvauksiin. 

Kuntien kanssa käydyissä keskusteluissa ei ole esitetty, että eheyttäminen jollakin alueella 

heikentäisi asukkaiden mahdollisuuksia saada kunnallisia palveluja. 

Ko. enklaavit sijaitsevat pääosin suhteellisen syrjässä kuntakeskuksista, joten niillä ei ole 

välitöntä maankäytöllistä merkitystä esim. kaavoitettavana asuinalueena tai liike- tai 

teollisuustoiminnassa. Poikkeuksena voidaan pitää Eurooppa 4 - tien varressa sijaitsevaa 

Sipolankylän aluetta, joka osana Kempeleen kuntaa ilmeisesti olisi tällaisiin tarkoituksiin 

hyödynnettävissä. 

Oulun kaupungin selvityksessä 4.4.2001 on katsottu, että Sanginjoen alueella ei ole 

rakentamisen kannalta merkitystä. Kaupunki katsoo, että alueen liittäminen kaupunkiin ei 

merkitse kompensoitavaa etua. Isokankaan alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla 

on ympäristöarvoja. Oulun kaupungin käsityksen mukaan tämä alue on ”piikki” Oulun 

alueen sisällä ja se tulisi liittää Oulun kaupungin hallinnolliseen alueeseen. 

Kempeleen kunta ei ole nähnyt esteitä Haisunkankaan – Kivisuon enklaavin liittämisessä 

Muhoksen kuntaan. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että kunnat eivät ole nimenomaan vaatineet enklaavien 

liittämistä alueisiinsa. Toisaalta kuntien kanssa käydyissä keskusteluissa ei ole esitetty, että 

eheyttäminen jollakin alueella heikentäisi alueen maankäytöllistä kehittämistä tai asukkaiden 

palveluiden järjestämistä. Pitkällä aikavälillä enklaavien liittäminen ympäröiviin kuntiin 

merkitsee, että ne otetaan huomioon kunnan alueen kehittämisessä ja niiden merkitys 

asuinalueena, elinkeinotoiminnassa ja virkistysalueena korostuu. 

Kohdassa II. 2.1. Sovelletut oikeussäännöt ja periaatteet olemme todenneet, että 

eheyttämismenettely ei sinänsä edellytä sitä, että toiseen kuntaan siirrettävät enklaavit 

korvattaisiin. Olemme mainitussa jaksossa myös selostaneet perustelumme sille, minkä 

vuoksi katsomme korvausalueiden esittämisen perustelluksi. 

Enklaavien liittäminen ympäröiviin kuntiin merkitsisi huomattavaa aluemenetystä Oulunsalon 

kunnalle. Enklaavit muodostavat 57 % Oulunsalon alueesta. Vaikka näiden enklaavien 

asukasmäärä on vähäinen ja ne ovat muutoinkin Oulunsalon kunnan alueina vaikeasti 

hyödynnettäviä, on ymmärrettävää, että Oulunsalo katsoo enklaavien menetyksen vaikuttavan 

merkittävästi kunnan toimintaedellytyksiin.

38 

Korvausalueiden löytäminen alueella on vaikeaa. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että Oululla, 

johon suurin enklaavialue liitettäisiin, ei ole varsinaisesti yhteistä maarajaa Oulunsalon 

kanssa. Näin ollen Oulun suora kompensaatio ei ole kovin laajasti mahdollista. Toiseksi 

korvausalueiden kierrättäminen johtaa yleensä uusiin kumuloituviin ongelmiin, varsinkin jos 

siirrettävillä alueilla on asukkaita tai liikeyrityksiä. Kolmanneksi Kempeleen ja Oulunsalon 

pohjoinen raja-alue, ns. lentokentäntien alue on koko seudulla tärkeänä pidetty kehittämisalue, 

jossa rajojen siirtäminen on vaikeaa. 

Oulunsalo on esittänyt kuntien eheyttämistoimikunnalle ehdotuksen korvausalueista. Niitä 

olisivat ehdotuksen 27.9.99 mukaan ns. Leton alue ja ns. Vihiluodon alue. Ehdotukseen 

sisältyi myös Sipolankylän enklaavin luovutus Kempeleen kunnalle, josta korvauksena 

Kempeleelle esitettiin aluetta Oulun kaupungin alueelta. 

Ns. Vihiluodon alue on lentokentän tien varressa, joka on taajaman ohella Kempeleen kunnan 

kehittämisen painopistealueita. Olemme todenneet kohdassa II.2.1., että korvausalueen on 

oltava ”käyttöarvoltaan” verrattavissa vastaanotettavaan enklaaviin. 

Kempeleen kuntaan liitettäisiin yllä olevan ehdotuksen mukaan Sipolankylän enklaavi, jolla ei 

ole asukkaita eikä teollisuutta. Se, että Kempeleen olisi luovutettava keskeinen 

kehittämisalueensa Oulunsalolle, olisi vaikeasti perusteltavissa, jollei se saisi kompensaatiota 

Oululta siten kuin Oulunsalo omassa ehdotuksessaan esitti. Kuntien kanssa käymissämme 

alustavissa keskusteluissa (1. kuulemiskierros) ilmeni, että Oulu ja Kempele eivät pidä 

realistisena Oulun ja Kempeleen välistä aluevaihtoa. Kempeleen kunnan edustajat totesivat 

hekin pitävänsä järkevämpänä, että Oulunsalon Kempeleen ja Oulun vaihtoalueeksi 

ehdottama Kaakkurin alue pysyy Oulussa. Kunnat ovat laatimassa alueelle yhteistä kaavaa, 

joten alueen suunnittelu tapahtuu joka tapauksessa yhdessä. 

Valitsimme kuntien alustavan kuulemisen perusteella lähemmin selvitettäviksi ns. Leton 

alueen siirtämisen Kempeleestä Oulunsaloon ja ns. Kempeleenlahden ranta-alueen. 

Leton alueen asukkaiden kuulemisessa pääosa asukkaista suhtautui joko myönteisesti alueen 

siirtämiseen Oulunsalon kuntaan tai piti asiaa jossain määrin yhdentekevänä, joskin eräät 

asukkaita pitivät Kempeleen kuntaa palveluiltaan parempana. 

Kempeleenlahden ranta-alueella asuu vain kaksi taloutta, joista toisessa suhtautuminen 

aluesiirtoon oli jyrkän kielteinen ja toisessa neutraali ainakin siihen saakka kunnes asiasta 

saadaan lisätietoa. 

Korvausalueena tässä vaihtoehdossa Oulunsaloon siirrettäisiin Kempeleestä ns. Leton alue 

mukaan luettuna Isoniityn lohkokunnan alue. Tämän alueen siirtämistä Oulunsaloon puoltavat 

monet tekijät, jotka ovat kuntajaon muuttamisen edellytyksenä. Alue liittyy 

kulkuyhteyksiltään luontevasti Oulunsalon kuntaan. Oulunsalon palvelut ovat helpommin 

saavutettavissa kuin Kempeleen palvelut. 

Edelleen selvitimme jatkokeskusteluissa mahdollisuuden siirtää Kempeleenlahden rantaaaluetta 

Oulusta Oulunsaloon. Kuntajaotuksellisesti sen siirtäminen ei olisi samalla tavoin 

perusteltavissa kuin Leton alueen siirtäminen. Kysymyksessä olisi lähinnä 

oikeudenmukaisuusajatteluun perustuva aluesiirto, Oulun symbolinen korvaus Sanginjoen 

alueesta.

39 

Tähän vaihtoehtoon sisältyy myös Oulunsalon ja Oulun rajan tarkistus siten, että Kraaselin 

saaret siirtyisivät Oulusta Oulunsaloon. 

Vaihtoehto 2: Kuten vaihtoehto 1, mutta Sanginjoen aluetta ei liitettäisi Ouluun 

eikä Kempeleenlahden ranta-aluetta siirrettäisi Oulunsaloon 

Vaihtoehdossa 1 on ongelmana se, että Oulunsalon ja Kempeleen yhteiseltä rajalta ei ole 

löydettävissä alueita, joiden voitaisiin katsoa oikeudenmukaisesti korvaavan Oulunsalon 

aluemenetykset. Myöskään korvausalueiden kierrätys ei ole luonteva ratkaisu ongelmaan. Sen 

vuoksi olemme pitäneet esillä myös vaihtoehtoa, että Sanginjoen enklaavi jätettäisiin 

liittämättä Ouluun, jolloin ei myöskään olisi syytä keskustella Oulun korvattavista alueista. 

Vaihtoehto kuitenkin merkitsisi, että lain eheyttämismenettelylle asettamat tavoitteet jäisivät 

tältä osin saavuttamatta ja toimeksiantomme vajavaisesti toteutetuksi. Sen vuoksi olemme jo 

selvitystyömme kuluessa ilmoittaneet pyrkivämme torjumaan sen viimeiseen saakka. Kun 

kunnissakaan ei ole sitä merkittävästi kannatettu, ja kun pidämme ensimmäistä vaihtoehtoa 

kuntajaon kehittämisen kannalta huomattavasti parempana ja myös toteuttamiskelpoisena, 

emme pidä sen esittämistä tarpeellisena. 


Eheytysmenettelyalueen kuntajaotus eheytetään siirtämällä sen 

kaikkien kuntien enklaavit ympäristökuntiin (Kempeleen kunnan 

sisällä oleva Sipolankylän enklaavi Kempeleen kuntaan, Oulun 

kaupunkiin ja Muhoksen sekä Ylikiimingin kuntiin rajoittuvat 

Sanginjoen ja Isokankaan enklaavit Oulun kaupunkiin, 

Muhoksen ja Ylikiimingin kuntien välisellä alueella olevat 

Laajin kylän ja Räkäsuon enklaavit Ylikiimingin kuntaan sekä 

Muhoksen ja Tyrnävän kunnan välisellä alueella oleva 

Haisunkankaan - Kivisuon enklaavi Muhoksen kuntaan), Leton 

alue (mukaan luettuna Isoniityn lohkokunnan alue) Kempeleen 

kunnasta Oulunsalon kuntaan sekä Kempeleen rajan ja 

Myllyojan välisen Kempeleenlahden ranta-alue ja Kraaselin ja 

Pikku-Kraaselin saaret käsittävä vesialue Oulun kaupungista 

Oulunsalon kuntaan 

(päätösluonnos liitteenä II.3.a ja vastaava karttakuva liitteenä 

II.3.b)

luonnos 

Liite II. 1.1. 

Valtioneuvoston päätös 

Kuntajaon eheyttämisestä Mietoisten ja Mynämäen kunnat käsittävällä alueella 

Annettu Helsingissä päivänä kuuta 200 

_________ 

Valtioneuvosto on 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 1, 3 - 4, 

7 - 12, 38 - 40, 45 ja 47 §:ssä säädettyjen kuntajaon muuttamisen edellytyksiä ja 

toimivaltuuksia koskevien määräysten mukaan sekä ottaen huomioon, mitä on säädetty 1 

päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain (148/1922) 2 §:ssä sellaisena kuin se on laissa 

10/1975, päättänyt: 

Kuntajaon muutos 

Mietoisten ja Mynämäen kunnat lakkautetaan ja tilalle perustetaan niiden molempien nykyiset 

alueet käsittävä uusi kunta. 

Vaikutukset oikeudelliseen ja hallinnolliseen jaotukseen 

Uusi kunta kuuluu niihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin, joihin kuuluu nykyinen 

Mynämäen kunta. 

Vaikutukset kielelliseen jaotukseen 

Kuntajaon muutokset eivät aiheuta muutoksia kuntien kielelliseen jaotukseen. 

Voimaantulo 

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 200 . 

Päätöksen tiedoksi saattaminen 

Päätös on ilmoitettava asianomaisissa kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa 

julkaistaan. Päätös ja sen perustelut tulee pitää kunnan ilmoitustaululla, kunnes päätös on 

saanut lainvoiman. 

Päätöksen tiedoksisaattamisesta muutoin vastaa sisäasiainministeriö.

2 

Valitusosoitus 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla asianomainen kunta ja sen jäsen. 

Muutosta haetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoitettavalla ja toimitettavalla 

valituskirjelmällä. 

Valituskirjelmän on oltava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu 16, 

00130 Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. 

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä valituksen 

kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet.

luonnos 

Liite II. 1.2.a 


Kuntajaon eheyttämisestä Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnat 



_________ 

Valtioneuvosto on 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 1, 3, 5, 

7 - 8, 11-12, ja 47 §:ssä säädettyjen kuntajaon muuttamisen edellytyksiä ja toimivaltuuksia 

koskevien määräysten mukaan sekä ottaen huomioon, mitä on säädetty 1 päivänä kesäkuuta 

1922 annetun kielilain (148/1922) 2 §:ssä sellaisena kuin se on laissa 10/1975, päättänyt: 

Kuntajaon muutokset 

Mietoisten kunnanalueita siirretään Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan 

kuntiin seuraavasti: 

M y n ä m ä e n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut 

kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt ja rekisteriyksiköiden osat: 

1) Aarlahden kylästä (401) kokonaan kiinteistöt Lehtimäki 1:13, Hirvimaa 1:14, Hirvimäki 

1:48, Ylistalon Korpimetsä 1:55, Moromäki 1:60, Peuruunkulma 1:63 ja Ylistalon sora-alue 

1:64 sekä 

kiinteistöstä Alistalo 1:66 kolme pohjoisinta palstaa. 

2) Antikkalan kylästä (402) kokonaan kiinteistöt Korpela 1:10, Teersaari II 2:23, Hallanaho I 

2:37 ja Hallanaho 2:38 sekä 

kiinteistöistä Lehtimäki 1:5 Korpipalsta, Hajala 2:34 kaksi pohjoisinta palstaa ja Antintalo 4:0 

kaksi pohjoisinta palstaa. 

3) Haijaisen kylästä (403) kokonaan kiinteistöt Viiro 2:4, Rautsuo I 2:10 ja Viironmetsä 6:0 

sekä 

kiinteistöistä Junnila 1:6 kaksi pohjoisinta palstaa, Jaakkola 3:5 kaksi pohjoisinta palstaa ja 

Juusela 4:8 Rautsuonpalsta. 

4) Haraisen kylästä (405) kokonaan kiinteistöt Heinola 1:11, Mäntylä 1:12, Pohjamäki II 

1:13, Pohjamäki 1:16, Peuru 1:18, Perämetsä 1:20, Suometsä 1:21 ja Lehtometsä 1:28. 

5) Heikkilän kylästä (406) kokonaan kiinteistöt Rantala III 1:5, Uusipelto 1:7 ja Pajasuo 1:8. 

6) Hietamäen kylästä (407) kokonaan kiinteistöt Jokiranta 2:5, Suonpää 2:7, Taimela II 2:9, 

Jokiniitty 2:12, Jokiranta I 2:13, Takaniitty 2:14, Riitala 2:15, Pekkala 2:16, Yhteislaidun 

2:17, Kanala 2:18, Kalliorinne 2:19, Perkko 3:11, Metsälassila 3:13, Koivualho 3:30 ja 

Korpimetsä 3:40 sekä rekisteriyksikkö Myllytontti 878:2 sekä 

kiinteistöstä Maijakallio 4:9 metsäpalsta. 

7) Hiipavuoren kylästä (408) kokonaan kiinteistöt Eerola 1:1, Aarnela 1:2, Ilmarila 1:3, Arvila 

1:4, Uunola 1:6, Allila 1:9 ja Ollila 1:12. 

8) Hiivolan kylästä (409) kokonaan kiinteistöt Vesiniitty 1:1 ja Seppälä 1:4 sekä

kiinteistöstä Hiivola 1:5 pohjoisin palsta. 

9) Hirmuisen kylästä (410) Metsäranta II 3:1, Mäntylä II 3:2 ja Siimes II 4:7 sekä 

kiinteistöstä Hirmuinen III 4:12 metsäpalsta. 

10) Hämäläisen kylästä (411) kokonaan kiinteistöt Mäkimetsä 3:2 ja Pyydysmäki 4:0 sekä 

kiinteistöstä Pohjatalo 3:4 pohjoisin palsta sekä rekisteriyksiköstä Vesialue 876:3 Mynäjoen 

palsta. 

11) Kaivattulan kylästä (412) kokonaan kiinteistöt Isokorpi 1:2, Saarnivuori 2:1, Suvikumpu 

5:16, Suvantola 5:17, Helmikorpi 5:19, Isokorpi I 5:20, Suvilehto 5:21, Onnela 5:23, Isokorpi 

5:24, Peräkorpi 6:7, Anttilankorpi 6:8, Jukola 6:9, Tapiola 6:10 ja Heikkilä 6:11. 

12) Karkoisen kylästä (413) kiinteistöstä Karkoinen 3:21 Metsäpalsta. 

13) Kaskisen kylästä (414) kokonaan kiinteistöt Uotila 1:2, Mäntymäki 1:20, Savela 1:21, 

Koivumäki 1:24, Isohaavanen II 1:30, Isorantala II 1:31, Nummi II 1:33, Kruunu II 1:34, 

Ritarimaa 1:39, Takaniitty 1:46, Ritarimaa 1:48, Kesäkoto 1:55, Tuiskula 1:56, Lepola 1:57, 

Hikilä 1:58, Kujanpää 1:59, Kiviranta 1:60, Kiviranta 1:62, Mäntylä 1:63, Kesäpirtti 1:64, 

Erjanranta 1:65, Keskitalo 1:68, Suvimarjo 1:71, Lepola 1:74, Lomala 1:78, Jokipelto 1:79, 

Rantalumme 1:80, Kotiranta 1:81, Lähderinne 1:82 ja Vähähaavanen II 1:83 sekä 

rekisteriyksikkö Vesialue Kivijärvessä 876:1 sekä 

kiinteistöstä Metsämäki I 1:72 Metsäpalsta. 

14) Katavaisen kylästä (415) kokonaan kiinteistöt Korpimetsä 1:8 ja Haapanen 1:15 sekä 

kiinteistöstä Pohjola 2:8 kaksi pohjoisinta palstaa. 

15) Kaukurlan kylästä (416) kokonaan kiinteistöt Mettälä 1:8, Mäntylä 2:13 ja Kuusela 2:14 

sekä 

kiinteistöstä Uotila 3:6 pohjoisin palsta. 

16) Kaulakon kylästä (417) kiinteistöistä Lassila 1:66 pohjoisin palsta ja Rieskala 3:0 kaksi 

pohjoisinta palstaa sekä rekisteriyksiköstä Vesialue Mynäjoessa 876:1 pohjoisin palsta. 

17) Kauvaisen kylästä (418) kokonaan kiinteistöt Isokaijustenniitty 1:6, Keskikaijunen 1:8, 

Korpikaijunen 1:10, Piilomäki 1:12, Kaukoranta 1:13, Vähätalo 1:16, Lehtimäki 1:17, 

Päivinmäki 1:19 ja Kaijunen 1:20 sekä rekisteriyksikkö Vesialue Laajoessa 876:1. 

18) Kivivuoren kylästä (419) kokonaan kiinteistöt Lepistö 1:3, Tyynelä 1:5, Köyhälä III 1:9, 

Kallio 1:10, Perämetsä 1:11, Perälä 1:12, Lisämaa 1:13, Vastikemetsä 1:14 ja Myrskylä 1:15. 

19) Koiviston kylästä (420) kokonaan kiinteistö Hirvisaari 1:14. 

20) Kumironan kylästä (421) kokonaan kiinteistöt Päärnävuori II 1:8, Ylikumiruona 1:9, 

Mäkisenpelto 1:99, Sora-alue 1:100 ja Päärnävuori I 1:101. 

21) Kuneisen kylästä (422) kiinteistöstä Kuneinen 1:6 pohjoisin palsta. 

22) Kurinan kylästä (423) kokonaan kiinteistöt Nummila 1:1, Vanisvuori 1:4, Kurjala 1:6, 

Vanisvuori 2:7 ja Tiittissuo 2:8 sekä 

kiinteistöstä Heikkilä 1:7 pohjoisin palsta. 

23) Kuuskorven kylästä (424) kokonaan kiinteistöt Ruoksuo II 1:15, Loukas 1:16, Tukkimäki 

1:19 ja Saha 1:20 sekä 

kiinteistöstä Kuuskorpi 1:22 pohjoisin palsta. 

24) Laukolan kylästä (425) kokonaan kiinteistöt Laaksola 1:6, Laukosaari 1:18 ja Korpimetsä 

1:19 sekä rekisteriyksikkö Vesialue 876:1. 

25) Lehtisen kylästä (426) kokonaan kiinteistöt Mäkilä I 1:24, Perkko 1:62, Lahdenperä 1:63, 

Lehtilä 1:65, Sillanpää II 1:66, Katavisto II 1:67, Suuniitty II 1:68, Vuorela 1:69, Sillankorva 

1:70, Isokartano 1:71, Männikkö 1:73, Puistola 1:74, Kruunukallio 1:75, Rotkola 1:76, 

Riihimetsä 1:77, Kannonpää 1:78, Viitala II 1:79, Tuomola II 1:80, Suokorpi 1:81 ja Hakala 

1:194 sekä 

kiinteistöistä Mäkipää I 3:0 Metsäpalsta ja Kesämäki 4:0 Metsäpalsta. 

26) Leinakkalan kylästä (427) kokonaan kiinteistö Ruoppa 1:7. 

2

27) Mannuisen kylästä (428) kokonaan kiinteistöt Kivilä II 1:6 ja Kruunu 1:7. 

28) Mietoisen kylästä (429) kokonaan kiinteistöt Takamaa 2:21, Koivula 2:78, Leinakkala 

3:46, Mäkilä 3:47, Isohaavanen I 3:49, Isorantala I 3:50, Vähähaavanen I 3:51, Nummi I 3:52, 

Kruunu 3:71, Kruunu II 3:72, Seppälä II 5:0, Nivola II 6:0 ja Vuorenpää 7:0 sekä 

kiinteistöstä Pusala 2:81 pohjoisin palsta. 

29) Nummen kylästä (430) kokonaan kiinteistö Kaskisto 1:1. 

30) Orkovakkisen kylästä (431) kokonaan kiinteistöt Korpimetsä 1:15 ja Kruunu 2:1. 

31) Palokylän kylästä (432) kokonaan kiinteistöt Kairassuo 1:6, Metsävainio 1:22, Metsämaa 

1:25 ja Ruoksuo III 1:26. 

32) Pursilan kylästä (434) kokonaan kiinteistöt Kivikallio 1:7, Reinola 1:14, Päivärinta 1:17, 

Käpylä 1:19, Metsälä 1:22, Mäntylä 1:23, Honkapirtti 1:24, Jäkälistö 1:26, Vahtera 1:27, 

Lehtola 1:28, Koivuaho 1:29, Kallipää 1:30, Lähdeniitty 2:3, Rauvola 2:14, Koivukallio 2:15, 

Haapakallio 2:16 ja Peuralampi 3:0 sekä 

kiinteistöistä Soikki 1:21 Tiittissuonpalsta ja Tölkki 2:18 Tiittissuonpalsta ja 

Vanisvuorenpalsta. 

33) Pyhärannan kylästä (435) kokonaan kiinteistöt Korpi 1:7, Korpi I 1:18, Hirvikorpi 1:19, 

Peurula 1:26, Kalliola 1:27 ja Peuru 1:28. 

34) Pyhön kylästä (436) kokonaan kiinteistöt Huvitus 1:5, Huvitus I 1:6, Peippamäki 1:40, 

Suomaa 1:42, Mäkipää 1:43, Suoniitty 2:31, Lemmintausta 2:48, Lehto 2:52 ja Perälä 2:53 

sekä 

kiinteistöistä Ylishaakari 1:32 kaksi pohjoisinta palstaa ja Punta 2:51 kaksi Soittenmaapalstaa. 

35) Rantavakkisen kylästä (437) kokonaan kiinteistöt Korpikallio 1:3, Korpimaa 1:4, 

Hirvivuori 1:5, Korpi 2:24, Vuorimetsä 3:12, Hirvisaari 3:13, Ritavuori 3:25, Ritavuori II 

3:26, Keskitalon korpi 3:27, Vakkila 3:42, Metsävakkila 3:43, Lampivakkila 3:51 ja 

Hirvijärvi 3:52 sekä rekisteriyksikkö Hirvijärvi 876:1. 

36) Raukan kylästä (438) kokonaan kiinteistö Raukkaanmetsä 1:5. 

37) Rauvolan kylästä (439) kokonaan kiinteistöt Sudenalho 3:4 ja Kaukometsä 3:6 sekä 

kiinteistöstä Rauvola 3:7 Kallan palsta. 

38) Ravean kylästä (440) kokonaan kiinteistö Raivikko 2:13. 

39) Runoisen kylästä (441) kiinteistöstä Runoinen 1:6 kaksi pohjoisinta palstaa. 

40) Ruonkallion kylästä (442) kokonaan kiinteistöt Vuorela 1:3, Salonen 1:5, Haka 1:10, 

Taimisto 2:5, Koivula 2:24, Koivikko 2:33 ja Peräniitty 3:14 sekä 

kiinteistöistä Keskitalo 1:7 kolme pohjoisinta palstaa, Pönkkälä 2:16 pohjoisin palsta ja 

Präiskälä 3:10 pohjoisin palsta. 

41) Saaristen kylästä (443) kokonaan rekisteriyksikkö Tarveaineen ottopaikka 878:5. 

42) Soukon kylästä (444) kokonaan kiinteistöt Ruoksuo IV 1:21, Suolahti 1:22, Soukon Soraalue 

1:25, Rajamäki 1:27 ja Soukon Korpimetsä 1:28. 

43) Telkinmäen kylästä (448) kokonaan kiinteistöt Vesiniitty 1:1, Huolintausta 1:10 ja 

Kertunmäki 1:18. 

44) Tervoisen kylästä (449) kokonaan kiinteistöt Kulmala 1:1, Kulmala I 1:5 ja Suvituuli 1:7 

sekä 

kiinteistöstä Tervoinen 1:8 pohjoisin palsta sekä rekisteriyksiköstä Vesialue Mynäjoessa 

pohjoisin palsta. 

45) Tiirolan kylästä (450) kokonaan kiinteistö Hirvijärvi 1:6. 

46) Tuokilan kylästä (451) kokonaan kiinteistöt Rahkola 1:1, Uuskartano 1:8, Tapiola 1:16, 

Rauhalinna I 1:18, Maunula 1:20, Lähteenmäki 1:21, Ellinmäki 1:22, Aittolankallanmaa 1:24, 

Ympyrkäinen 1:26 ja Ympyrkäistenkallio 1:27 sekä 

kiinteistöstä Tuokila 1:28 neljä pohjoisinta palstaa. 

3

4 

47) Uhlun kylästä (452) kokonaan kiinteistöt Hirvikallio 1:22, Metsäkallio 1:23, Kalliokumpu 

1:24, Saarnavuori 1:25, Koivikko 1:33, Männikkö 1:37, Lepikkö 1:38, Mäkipää 1:42, Rantala 

2:4, Mattila 2:20, Satumaa 2:28, Tikankolo 2:30, Koivulampi 2:32, Metsola 2:34, 

Metsämökki 2:36, Kuusikko 2:39, Mäntylä 2:41, Nurmisto 2:43, Mäkitupa 2:45 ja Riste 2:46 

sekä rekisteriyksikkö Vesialue Mynäjoessa 876:1. 

48) Valaskallion kylästä (453) kokonaan kiinteistöt Vesiniitty 1:8, Metsämäki I 1:12, 

Kivimäki 1:18, Taunola 1:46, Ibbala 1:47, Tuomola 1:48, Luppokulma 2:32, Hurme 3:1, 

Vannas 3:16, Metsämäki II 3:37, Metsämäki 3:42, Anttila 3:44, Vesiniitty 4:1, Ruoksuo 4:9, 

Vesiniitty 5:1, Kuusikko 5:24, Niemelä 6:8, Vesiniitty 6:9, Tapanila 7:3, Mäkilä 7:4, Kyrö 7:5 

ja Auerkorpi 7:6 sekä 

kiinteistöistä Peräniitty 1:24 Ruoksuon palsta, Toijola 2:9 kaksi pohjoisinta palstaa, Vuola 

2:33 pohjoisin palsta ja Nikula 11:2 kaksi pohjoisinta palstaa sekä rekisteriyksiköstä Vesialue 

Laajoessa 876:1 pohjoisin palsta. 

49) Vähäkylän kylästä (454) kokonaan kiinteistöt Siivu 1:12 ja Kontio 1:13. 

50) Kaskisten kartanon kylästä (455) kokonaan kiinteistö Arvola 1:3. 

51) Ravean kartanon kylästä (456) kokonaan kiinteistö Vaarinkorpi 1:1. 

52) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kokonaan rekisteriyksiköt Mynäjoen yhteismetsä 874:1:0, 

Leijakorven yhteismetsä 874:2:0, Turku-Oulu valtatie 08 895:0:8, Leinainen-Kukola maantie 

895:0:2015, Mynämäki-Yläne mt 02020 895:0:2020, Tarvainen-Hinnerjoki maantie 

895:0:2021, Halson pt 12385 895:1:2385, Karjalan pt 12519 895:1:2519, Krouvinummen pt 

12523 895:1:2523, Lemmin pt 12525 895:1:2525, Jokelan pt 12526 895:1:2526, Sairisten pt 

12535 895:1:2535 ja Tienpitoaineen ottamispaikka 896:1:1. 

N o u s i a i s t e n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat: 

1) Hiipavuoren kylästä (408) kiinteistöstä Hiippavuori 1:11 Peltopalsta. 

2) Lehtisen kylästä (426) kokonaan kiinteistö Isonaurismaa 1:4. 

3) Mietoisen kylästä (429) kokonaan kiinteistöt Mahala 1:5 ja Kurkola 1:6. 

4) Runoisen kylästä (441) kokonaan kiinteistö Leinola III 1:3. 

V e h m a a n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut 

kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköiden osat: 

1) Kaukurlan kylästä (416) kokonaan kiinteistö Kirkkomäki 3:3. 

2) Kumironan kylästä (421) kokonaan kiinteistö Ruoppa 1:27. 

3) Kuuskorven kylästä (424) kiinteistöstä Kuuskorpi 1:22 kaksi läntisintä palstaa. 

4) Kyläjaotuksen ulkopuolelta rekisteriyksiköstä Raisio-Kustavi mt 0192 895:0:192 läntisin 

palsta. 

Mynämäen kunnanalueita siirretään Mietoisten ja Nousiaisten kuntiin 

seuraavasti: 

M i e t o i s t e n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat: 

1) Pappilan kylästä (452) kiinteistöstä Pappila 1:7 kaksi Sisarluodon palstaa. 

2) Tiuvaisen kylästä (468) kokonaan kiinteistö Liu 5:5. 

N o u s i a i s t e n k u n t a a n siirretään Jokilan kylästä (411) kokonaan kiinteistö 

Kaivattulanalusta 1:18. 

Vehmaan kunnanalueita siirretään Mietoisten ja Mynämäen kuntiin seuraavasti: 

M i e t o i s t e n k u n t a a n siirretään Kiiman kylästä (435) kiinteistöstä Kiima 1:11 

Ristiperän palsta. 

M y n ä m ä e n k u n t a a n siirretään Kivijärven kylästä (439) kiinteistöstä Puisto 1:1 

Antinperkon palsta. 

Vaikutukset kielelliseen jaotukseen

5 


Voimaantulo 

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. 





Päätöksen tiedoksisaattamisesta muutoin vastaa sisäasiainministeriö. 









luonnos 

Liite II.1.3.a 


Kuntajaon eheyttämisestä Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnat 



_________ 






Mietoisten kunnanalueita siirretään Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan 

kuntiin seuraavasti: 

M y n ä m ä e n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut 

kiinteistörekisteriin merkityt 

rekisteriyksiköt ja rekisteriyksiköiden osat: 

1) Aarlahden kylästä (401) kokonaan kiinteistöt Lehtimäki 1:13, Hirvimaa 1:14, Hirvimäki 

1:48, Ylistalon Korpimetsä 1:55, Moromäki 1:60, Peuruunkulma 1:63 ja Ylistalon sora-alue 

1:64 sekä 

kiinteistöstä Alistalo 1:66 kolme pohjoisinta palstaa. 

2) Antikkalan kylästä (402) kokonaan kiinteistöt Korpela 1:10, Teersaari II 2:23, Hallanaho I 

2:37 ja Hallanaho 2:38 sekä 

kiinteistöistä Lehtimäki 1:5 Korpipalsta, Hajala 2:34 kaksi pohjoisinta palstaa ja Antintalo 4:0 

kaksi pohjoisinta palstaa. 

3) Haijaisen kylästä (403) kokonaan kiinteistöt Viiro 2:4, Rautsuo I 2:10 ja Viironmetsä 6:0 

sekä 

kiinteistöistä Junnila 1:6 kaksi pohjoisinta palstaa, Jaakkola 3:5 kaksi pohjoisinta palstaa ja 

Juusela 4:8 Rautsuonpalsta. 

4) Haraisen kylästä (405) kokonaan kiinteistöt Heinola 1:11, Mäntylä 1:12, Pohjamäki II 

1:13, Pohjamäki 1:16, Peuru 1:18, Perämetsä 1:20, Suometsä 1:21 ja Lehtometsä 1:28. 

5) Heikkilän kylästä (406) kokonaan kiinteistöt Rantala III 1:5, Uusipelto 1:7 ja Pajasuo 1:8. 

6) Hietamäen kylästä (407) kokonaan kiinteistöt Jokiranta 2:5, Suonpää 2:7, Taimela II 2:9, 

Jokiniitty 2:12, Jokiranta I 2:13, Takaniitty 2:14, Riitala 2:15, Pekkala 2:16, Yhteislaidun 

2:17, Kanala 2:18, Kalliorinne 2:19, Perkko 3:11, Metsälassila 3:13, Koivualho 3:30 ja 

Korpimetsä 3:40 sekä rekisteriyksikkö Myllytontti 878:2 sekä 

kiinteistöstä Maijakallio 4:9 metsäpalsta. 

7) Hiipavuoren kylästä (408) kokonaan kiinteistöt Eerola 1:1, Aarnela 1:2, Ilmarila 1:3, Arvila 

1:4, Uunola 1:6, Allila 1:9 ja Ollila 1:12.

8) Hiivolan kylästä (409) kokonaan kiinteistöt Vesiniitty 1:1 ja Seppälä 1:4 sekä 

kiinteistöstä Hiivola 1:5 pohjoisin palsta. 

9) Hirmuisen kylästä (410) Metsäranta II 3:1, Mäntylä II 3:2 ja Siimes II 4:7 sekä 

kiinteistöstä Hirmuinen III 4:12 metsäpalsta. 

10) Hämäläisen kylästä (411) kokonaan kiinteistöt Mäkimetsä 3:2 ja Pyydysmäki 4:0 sekä 

kiinteistöstä Pohjatalo 3:4 pohjoisin palsta sekä rekisteriyksiköstä Vesialue 876:3 Mynäjoen 

palsta. 

11) Kaivattulan kylästä (412) kokonaan kiinteistöt Isokorpi 1:2, Saarnivuori 2:1, Suvikumpu 

5:16, Suvantola 5:17, Helmikorpi 5:19, Isokorpi I 5:20, Suvilehto 5:21, Onnela 5:23, Isokorpi 

5:24, Peräkorpi 6:7, Anttilankorpi 6:8, Jukola 6:9, Tapiola 6:10 ja Heikkilä 6:11. 

12) Karkoisen kylästä (413) kiinteistöstä Karkoinen 3:21 Metsäpalsta. 

13) Kaskisen kylästä (414) kokonaan kiinteistöt Uotila 1:2, Mäntymäki 1:20, Savela 1:21, 

Koivumäki 1:24, Isohaavanen II 1:30, Isorantala II 1:31, Nummi II 1:33, Kruunu II 1:34, 

Ritarimaa 1:39, Takaniitty 1:46, Ritarimaa 1:48, Kesäkoto 1:55, Tuiskula 1:56, Lepola 1:57, 

Hikilä 1:58, Kujanpää 1:59, Kiviranta 1:60, Kiviranta 1:62, Mäntylä 1:63, Kesäpirtti 1:64, 

Erjanranta 1:65, Keskitalo 1:68, Suvimarjo 1:71, Lepola 1:74, Lomala 1:78, Jokipelto 1:79, 

Rantalumme 1:80, Kotiranta 1:81, Lähderinne 1:82 ja Vähähaavanen II 1:83 sekä 

rekisteriyksikkö Vesialue Kivijärvessä 876:1 sekä 

kiinteistöstä Metsämäki I 1:72 Metsäpalsta. 

14) Katavaisen kylästä (415) kokonaan kiinteistöt Korpimetsä 1:8 ja Haapanen 1:15 sekä 

kiinteistöstä Pohjola 2:8 kaksi pohjoisinta palstaa. 

15) Kaukurlan kylästä (416) kokonaan kiinteistöt Mettälä 1:8, Mäntylä 2:13 ja Kuusela 2:14 

sekä 

kiinteistöstä Uotila 3:6 pohjoisin palsta. 

16) Kaulakon kylästä (417) kiinteistöistä Lassila 1:66 pohjoisin palsta ja Rieskala 3:0 kaksi 

pohjoisinta palstaa sekä rekisteriyksiköstä Vesialue Mynäjoessa 876:1 pohjoisin palsta. 

17) Kauvaisen kylästä (418) kokonaan kiinteistöt Isokaijustenniitty 1:6, Keskikaijunen 1:8, 

Korpikaijunen 1:10, Piilomäki 1:12, Kaukoranta 1:13, Vähätalo 1:16, Lehtimäki 1:17, 

Päivinmäki 1:19 ja Kaijunen 1:20 sekä rekisteriyksikkö Vesialue Laajoessa 876:1. 

18) Kivivuoren kylästä (419) kokonaan kiinteistöt Lepistö 1:3, Tyynelä 1:5, Köyhälä III 1:9, 

Kallio 1:10, Perämetsä 1:11, Perälä 1:12, Lisämaa 1:13, Vastikemetsä 1:14 ja Myrskylä 1:15. 

19) Koiviston kylästä (420) kokonaan kiinteistö Hirvisaari 1:14. 

20) Kumironan kylästä (421) kokonaan kiinteistöt Päärnävuori II 1:8, Ylikumiruona 1:9, 

Mäkisenpelto 1:99, Sora-alue 1:100 ja Päärnävuori I 1:101. 

21) Kuneisen kylästä (422) kiinteistöstä Kuneinen 1:6 pohjoisin palsta. 

22) Kurinan kylästä (423) kokonaan kiinteistöt Nummila 1:1, Vanisvuori 1:4, Kurjala 1:6, 

Vanisvuori 2:7 ja Tiittissuo 2:8 sekä 

kiinteistöstä Heikkilä 1:7 pohjoisin palsta. 

23) Kuuskorven kylästä (424) kokonaan kiinteistöt Ruoksuo II 1:15, Loukas 1:16, Tukkimäki 

1:19 ja Saha 1:20 sekä 

kiinteistöstä Kuuskorpi 1:22 pohjoisin palsta. 

24) Laukolan kylästä (425) kokonaan kiinteistöt Laaksola 1:6, Laukosaari 1:18 ja Korpimetsä 

1:19 sekä rekisteriyksikkö Vesialue 876:1. 

25) Lehtisen kylästä (426) kokonaan kiinteistöt Mäkilä I 1:24, Perkko 1:62, Lahdenperä 1:63, 

Lehtilä 1:65, Sillanpää II 1:66, Katavisto II 1:67, Suuniitty II 1:68, Vuorela 1:69, Sillankorva 

1:70, Isokartano 1:71, Männikkö 1:73, Puistola 1:74, Kruunukallio 1:75, Rotkola 1:76, 

Riihimetsä 1:77, Kannonpää 1:78, Viitala II 1:79, Tuomola II 1:80, Suokorpi 1:81 ja Hakala 

1:194 sekä 

kiinteistöistä Mäkipää I 3:0 Metsäpalsta ja Kesämäki 4:0 Metsäpalsta. 

2

26) Leinakkalan kylästä (427) kokonaan kiinteistö Ruoppa 1:7. 

27) Mannuisen kylästä (428) kokonaan kiinteistöt Kivilä II 1:6 ja Kruunu 1:7. 

28) Mietoisen kylästä (429) kokonaan kiinteistöt Takamaa 2:21, Koivula 2:78, Leinakkala 

3:46, Mäkilä 3:47, Isohaavanen I 3:49, Isorantala I 3:50, Vähähaavanen I 3:51, Nummi I 3:52, 

Kruunu 3:71, Kruunu II 3:72, Seppälä II 5:0, Nivola II 6:0 ja Vuorenpää 7:0 sekä 

kiinteistöstä Pusala 2:81 pohjoisin palsta. 

29) Nummen kylästä (430) kokonaan kiinteistö Kaskisto 1:1. 

30) Orkovakkisen kylästä (431) kokonaan kiinteistöt Korpimetsä 1:15 ja Kruunu 2:1. 

31) Palokylän kylästä (432) kokonaan kiinteistöt Kairassuo 1:6, Metsävainio 1:22, Metsämaa 

1:25 ja Ruoksuo III 1:26. 

32) Pursilan kylästä (434) kokonaan kiinteistöt Kivikallio 1:7, Reinola 1:14, Päivärinta 1:17, 

Käpylä 1:19, Metsälä 1:22, Mäntylä 1:23, Honkapirtti 1:24, Jäkälistö 1:26, Vahtera 1:27, 

Lehtola 1:28, Koivuaho 1:29, Kallipää 1:30, Lähdeniitty 2:3, Rauvola 2:14, Koivukallio 2:15, 

Haapakallio 2:16 ja Peuralampi 3:0 sekä 

kiinteistöistä Soikki 1:21 Tiittissuonpalsta ja Tölkki 2:18 Tiittissuonpalsta ja 

Vanisvuorenpalsta. 

33) Pyhärannan kylästä (435) kokonaan kiinteistöt Korpi 1:7, Korpi I 1:18, Hirvikorpi 1:19, 

Peurula 1:26, Kalliola 1:27 ja Peuru 1:28. 

34) Pyhön kylästä (436) kokonaan kiinteistöt Huvitus 1:5, Huvitus I 1:6, Peippamäki 1:40, 

Suomaa 1:42, Mäkipää 1:43, Suoniitty 2:31, Lemmintausta 2:48, Lehto 2:52 ja Perälä 2:53 

sekä 

kiinteistöistä Ylishaakari 1:32 kaksi pohjoisinta palstaa ja Punta 2:51 kaksi Soittenmaapalstaa. 

35) Rantavakkisen kylästä (437) kokonaan kiinteistöt Korpikallio 1:3, Korpimaa 1:4, 

Hirvivuori 1:5, Korpi 2:24, Vuorimetsä 3:12, Hirvisaari 3:13, Ritavuori 3:25, Ritavuori II 

3:26, Keskitalon korpi 3:27, Vakkila 3:42, Metsävakkila 3:43, Lampivakkila 3:51 ja 

Hirvijärvi 3:52 sekä rekisteriyksikkö Hirvijärvi 876:1. 

36) Raukan kylästä (438) kokonaan kiinteistö Raukkaanmetsä 1:5. 

37) Rauvolan kylästä (439) kokonaan kiinteistöt Sudenalho 3:4 ja Kaukometsä 3:6 sekä 

kiinteistöstä Rauvola 3:7 Kallan palsta. 

38) Ravean kylästä (440) kokonaan kiinteistö Raivikko 2:13. 

39) Runoisen kylästä (441) kiinteistöstä Runoinen 1:6 kaksi pohjoisinta palstaa. 

40) Ruonkallion kylästä (442) kokonaan kiinteistöt Vuorela 1:3, Salonen 1:5, Haka 1:10, 

Taimisto 2:5, Koivula 2:24, Koivikko 2:33 ja Peräniitty 3:14 sekä 

kiinteistöistä Keskitalo 1:7 kolme pohjoisinta palstaa, Pönkkälä 2:16 pohjoisin palsta ja 

Präiskälä 3:10 pohjoisin palsta. 

41) Saaristen kylästä (443) kokonaan rekisteriyksikkö Tarveaineen ottopaikka 878:5. 

42) Soukon kylästä (444) kokonaan kiinteistöt Ruoksuo IV 1:21, Suolahti 1:22, Soukon Soraalue 

1:25, Rajamäki 1:27 ja Soukon Korpimetsä 1:28. 

43) Telkinmäen kylästä (448) kokonaan kiinteistöt Vesiniitty 1:1, Huolintausta 1:10 ja 

Kertunmäki 1:18. 

44) Tervoisen kylästä (449) kokonaan kiinteistöt Kulmala 1:1, Kulmala I 1:5 ja Suvituuli 1:7 

sekä 

kiinteistöstä Tervoinen 1:8 pohjoisin palsta sekä rekisteriyksiköstä Vesialue Mynäjoessa 

pohjoisin palsta. 

45) Tiirolan kylästä (450) kokonaan kiinteistö Hirvijärvi 1:6. 

46) Tuokilan kylästä (451) kokonaan kiinteistöt Rahkola 1:1, Uuskartano 1:8, Tapiola 1:16, 

Rauhalinna I 1:18, Maunula 1:20, Lähteenmäki 1:21, Ellinmäki 1:22, Aittolankallanmaa 1:24, 

Ympyrkäinen 1:26 ja Ympyrkäistenkallio 1:27 sekä 

kiinteistöstä Tuokila 1:28 neljä pohjoisinta palstaa. 

3

47) Uhlun kylästä (452) kokonaan kiinteistöt Hirvikallio 1:22, Metsäkallio 1:23, Kalliokumpu 

1:24, Saarnavuori 1:25, Koivikko 1:33, Männikkö 1:37, Lepikkö 1:38, Mäkipää 1:42, Rantala 

2:4, Mattila 2:20, Satumaa 2:28, Tikankolo 2:30, Koivulampi 2:32, Metsola 2:34, 

Metsämökki 2:36, Kuusikko 2:39, Mäntylä 2:41, Nurmisto 2:43, Mäkitupa 2:45 ja Riste 2:46 

sekä rekisteriyksikkö Vesialue Mynäjoessa 876:1. 

48) Valaskallion kylästä (453) kokonaan kiinteistöt Vesiniitty 1:8, Metsämäki I 1:12, 

Kivimäki 1:18, Taunola 1:46, Ibbala 1:47, Tuomola 1:48, Luppokulma 2:32, Hurme 3:1, 

Vannas 3:16, Metsämäki II 3:37, Metsämäki 3:42, Anttila 3:44, Vesiniitty 4:1, Ruoksuo 4:9, 

Vesiniitty 5:1, Kuusikko 5:24, Niemelä 6:8, Vesiniitty 6:9, Tapanila 7:3, Mäkilä 7:4, Kyrö 7:5 

ja Auerkorpi 7:6 sekä 

kiinteistöistä Peräniitty 1:24 Ruoksuon palsta, Toijola 2:9 kaksi pohjoisinta palstaa, Vuola 

2:33 pohjoisin palsta ja Nikula 11:2 kaksi pohjoisinta palstaa sekä rekisteriyksiköstä Vesialue 

Laajoessa 876:1 pohjoisin palsta. 

49) Vähäkylän kylästä (454) kokonaan kiinteistöt Siivu 1:12 ja Kontio 1:13. 

50) Kaskisten kartanon kylästä (455) kokonaan kiinteistö Arvola 1:3. 

51) Ravean kartanon kylästä (456) kokonaan kiinteistö Vaarinkorpi 1:1. 

52) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kokonaan rekisteriyksiköt Mynäjoen yhteismetsä 874:1:0, 

Leijakorven yhteismetsä 874:2:0, Turku-Oulu valtatie 08 895:0:8, Leinainen-Kukola maantie 

895:0:2015, Mynämäki-Yläne mt 02020 895:0:2020, Tarvainen-Hinnerjoki maantie 

895:0:2021, Halson pt 12385 895:1:2385, Karjalan pt 12519 895:1:2519, Krouvinummen pt 

12523 895:1:2523, Lemmin pt 12525 895:1:2525, Jokelan pt 12526 895:1:2526, Sairisten pt 

12535 895:1:2535 ja Tienpitoaineen ottamispaikka 896:1:1. 

N o u s i a i s t e n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat: 

1) Hiipavuoren kylästä (408) kiinteistöstä Hiippavuori 1:11 Peltopalsta. 

2) Lehtisen kylästä (426) kokonaan kiinteistö Isonaurismaa 1:4. 

3) Mietoisen kylästä (429) kokonaan kiinteistöt Mahala 1:5 ja Kurkola 1:6. 

4) Runoisen kylästä (441) kokonaan kiinteistö Leinola III 1:3. 

V e h m a a n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut 

kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköiden osat: 

1) Kaukurlan kylästä (416) kokonaan kiinteistö Kirkkomäki 3:3. 

2) Kumironan kylästä (421) kokonaan kiinteistö Ruoppa 1:27. 

3) Kuuskorven kylästä (424) kiinteistöstä Kuuskorpi 1:22 kaksi läntisintä palstaa. 

4) Kyläjaotuksen ulkopuolelta rekisteriyksiköstä Raisio-Kustavi mt 0192 895:0:192 läntisin 

palsta. 

Mynämäen kunnanalueita siirretään Mietoisten ja Nousiaisten kuntiin 

seuraavasti: 

M i e t o i s t e n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä 

muut kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt ja rekisteriyksiköiden osat: 

1) Kaarleisen kylästä (414) kokonaan kiinteistöt Kulmaus 1:20, Härkähaka I 2:13, Härkähaka 

2:15, Härkähaka 2:19, Härkähaka I 2:20, Hakametsä 2:34, Pohjakkala 2:37, Munamäki 2:38 

ja Savikko 4:0 sekä 

kiinteistöistä Paavola 1:22 kaksi palstaa rautatien eteläpuolella, Mattila 2:41 kaksi palstaa 

rautatien eteläpuolella ja Kylä-Jaakkola 5:4 kolme palstaa rautatien eteläpuolella. 

2) Nuuskalan kylästä (449) kokonaan kiinteistöt Paavola II 2:2, Rajalinna 5:9, Linnavuori 

5:10, Lammenranta 5:13, Laurila 5:15, Eura II 5:16, Välimaa 5:17, Mäntyrinne 5:18, Eura 

5:19, Koivuharju II 5:27, Tapiola 5:29, Koivula 5:30, Oravisto 5:31, Rintelä 5:33, Kalliorinne 

5:34, Mäntykallio 5:35, Rajala 5:36, Koivuharju 6:0, Liinunharju 7:1, Tammiharju 7:3, 

Kiviharju 7:4, Koivula II 8:1, Tammela 8:2, Ukkola 8:3, Lahdenpohja 9:0, Ainola 10:1 ja 

Harjula 10:2 sekä rekisteriyksikkö Tonttialue 878:2 sekä 

4

5 

rekisteriyksiköstä Vesialue Mynäjoessa 876:1 yksi palsta kokonaan ja osa toisesta palstasta. 

3) Pappilan kylästä (452) kiinteistöstä Pappila 1:7 kaksi Sisarluodon palstaa. 

4) Tiuvaisen kylästä (468) kokonaan kiinteistö Liu 5:5. 

5) Wallaisen kylästä (471) kokonaan kiinteistöt Nieminen 5:5, Jallunpelto 8:10, Suomela 

8:11, Tuokkola 9:1 ja Illantupa 12:0 sekä 

kiinteistöistä Tuomola 3:7 kaksi palstaa rautatien eteläpuolella, Niittymaa 4:21 yksi palsta 

rautatien eteläpuolella, Marttila 5:17 kaksi palstaa rautatien eteläpuolella ja Kapuinen 14:0 

kuusi palstaa rautatien eteläpuolella sekä rekisteriyksiköstä Vesialue Mynä- ja Laajoessa 

876:1 yksi palsta rautatien eteläpuolella. 

6) Sukoisen kylästä (503) kokonaan kiinteistö Mikala 4:4. 

7) Kyläjaotuksen ulkopuolelta rekisteriyksiköstä Vallaisten paikallistie 895:1:2393 osa 

rautatien eteläpuolella olevasta palstasta. 

N o u s i a i s t e n k u n t a a n siirretään Jokilan kylästä (411) kokonaan kiinteistö 

Kaivattulanalusta 1:18. 

Vehmaan kunnanalueita siirretään Mietoisten ja Mynämäen kuntiin seuraavasti: 

M i e t o i s t e n k u n t a a n siirretään Kiiman kylästä (435) kiinteistöstä Kiima 1:11 

Ristiperän palsta. 

M y n ä m ä e n k u n t a a n siirretään Kivijärven kylästä (439) kiinteistöstä Puisto 1:1 

Antinperkon palsta. 

Mietoisten ja Mynämäen kuntien välinen uusi raja poikkeaa voimassaolevalta kuntarajalta 

Mietoisten kunnan Hiivolan kylän kiinteistön Hiivola 1:5 ja Mietoisten kunnan 

rekisteriyksikön Mietoisten rata 871:1:1 sekä Mynämäen kunnan Kaarleisen kylän kiinteistön 

Savikko 4:0 ja Mynämäen kunnan rekisteriyksikön Mynämäen rata 2 871:3:1 välisestä 

rajapyykistä 507 ja kääntyy itään rekisteriyksikön Mynämäen rata 2 871:3:1 etelärajaa 

Mynämäen kunnan Nuuskalan kylän rekisteriyksikön Vesialue Mynäjoessa 876:1 ja Ruutilan 

kylän rekisteriyksikön Vesialue Mynäjoessa 876:1 väliseen rajapisteeseen, josta raja jatkuu 

Mynäjoessa etelään ensin kahden viimeksi mainitun rekisteriyksikön välistä rajaa ja sitten 

Wallaisen kylän rekisteriyksikön Vesialue Mynä- ja Laajoessa 876:1 ja Ruutilan kylän 

rekisteriyksikön Vesialue Mynäjoessa 876:1 välistä rajaa sekä vielä Nuuskalan kylän 

rekisteriyksikön Vesialue Mynäjoessa 876:1 ja Ruutilan kylän rekisteriyksikön Vesialue 

Mynäjoessa 876:1 välistä rajaa ja lopuksi Kälälän kylän rekisteriyksikön Vesialue 

Mynäjoessa 876:1 ja Nuuskalan kylän rekisteriyksikön Vesialue Mynäjoessa 876:1 välistä 

rajaa pisteeseen, joka on Nuuskalan kylän kiinteistöjen Eura 5:19 ja Jokisivu 5:24 välisen 

rajan jatkeella Mynäjoessa. Tästä raja jatkuu länsilounaaseen Nuuskalan rekisteriyksikön 

Vesialue Mynäjoessa 876:1 yli sekä kiinteistöjen Eura 5:19 ja Jokisivu 5:24 välistä rajaa 

mainittujen kiinteistöjen ja rekisteriyksikön Vallaisten paikallistie 895:1:2393 väliseen 

rajapisteeseen, josta yli mainitun rekisteriyksikön tämän ja Nuuskalan kylän kiinteistöjen 

Lahdenpohja 9:0 ja Ainola 10:1 väliseen rajapisteeseen, josta raja jatkuu lounaaseen viimeksi 

mainittujen kiinteistöjen välistä rajaa rajapyykin 15 kautta rajapyykkiin 63 jatkuen edelleen 

Nuuskalan kylän kiinteistöjen Lahdenpohja 9:0 ja Harjula 10:2 välistä rajaa näiden ja 

Mietoisten kunnan Raukan kylän kiinteistön Ukkola 2:1 väliseen rajapyykkiin 16, josta jatkuu 

kaakkoon Mietoisten ja Mynämäen kuntien voimassaolevalla rajalla. 


Kuntajaon muutokset eivät aiheuta muutoksia kuntien kielelliseen jaotukseen.

6 

Voimaantulo 















luonnos 



Kuntajaon eheyttämisestä Lohtajan, Himangan ja Toholammin kunnat sekä Kannuksen 

kaupungin käsittävällä alueella 


_________ 






L o h t a j a n k u n n a n alueita siirretään Himangan, Kannuksen ja Toholammin kuntiin 

seuraavasti: 

H i m a n g a n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut 

kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt ja –yksiköiden osat: 

1) Alaviirteen kylästä (401 ) kokonaan kiinteistöt Alasaari 1:33, Perä 1:40, Jokivainio 2:8, 

Virranmaa 3:11, Velho 3:27, Velhonen 3:32, Pikkusaari 4:9, Klimperi 8:2, Ylikärkinen 

12:27, Lehmusto 13:34, Hevoskari 13:41, Lähde 16:31, Alasaari 16:48, Tiira 17:11, 

Kallenmaa 19:16, Veräjä 20:14, Syrjälä 20:21, Tasanko 53:1 ja Ukuri 53:2 

sekä 

kiinteistöistä Suohaka 1:16 Velhonperän palsta, Luhtala 2:51 Ukurinperän palsta, Ranta- 

Harmaala 3:35 Velhonperän palsta, Harmaala 3:36 Velhonperän palsta, Mäntykangas 4:25 

Ukurinperän palsta, Mikkola 8:19 Ukurinperän palsta, Myllymäki 13:11 Hevoskarin palsta, 

Rauhala 13:28 Hevoskarin palsta, Tuliperä 29:2 Velhonperän palsta, Pellonpää 30:9 

Kotipalsta, Puistola 31:12 Kotipalsta, Haka 32:5 Ukurinperän palsta ja rekisteriyksiköstä 

Vesialue 876:1 osa. 

2) Lohtajan kylästä (403 ) kokonaan kiinteistöt Velho 1:16 ja Rantamattila 6:66 sekä 

kiinteistöstä Velhonmetsä 190:0 osa. 

3) Marinkaisten kylästä (404) kokonaan kiinteistöt Kivikorpi 5:24, Linttiräme 5:35, Kyyänen 

6:127, Marjamaa 6:152, Petäjikkö 6:160, Kotipää 7:40, Hirvikangas 7:82, Pikku-Pohjanpää 

7:87, Riihelä 7:107, Hietala 8:6, Susikari 9:25, Riippa 9:28, Punakivi 9:29, Torppa 9:33, 

Mäkilä 9:35, Kolmoset 9:36, Mustila 9:37, Iltarusko 9:58, Käännän Palsta 12:24, Rautila 

12:35, Someronmetsä 20:36, Pernunmetsä 20:37, Nevalampi 20:40, Metsä 57:0, 

Pernunmetsäpalsta 86:2, Pernunmaa 89:1, Jannenranta 97:6, Lento-Kola 97:7, Napes 98:4, 

Ranta-Mutkala 98:5 ja rekisteriyksikkö Kivilampi 876:1 sekä 

kiinteistöistä Rantapuutio 1:11 Pöntiön palsta,Väinämö 1:12 Pöntiön palsta, Laurila I 1:13 

Pöntiön palsta, Puutio 1:22 Pöntiön palsta, Harju 2:20 Pöntiön palsta, Mäntylä I 2:21 Pöntiön 

palsta, Lehtovuori 4:41 Pöntiön palsta, Paavola 4:42 Pöntiön palsta, Peurakorpi 4:49 Pöntiön 

palsta, Rinne 4:60 Pöntiön palsta, Uusitupa 4:66 Pöntiön palsta, Trumpari 5:39 Pöntiön palsta,

Rantakari 5:40 Pöntiön palsta, Sinko 5:51 Pöntiön palsta, Koivusaari 6:46 Pöntiön palsta, 

Laurila 6:65 Pöntiön palsta, Etelävieri 6:66 Pöntiön palsta, Rinnemäki 6:126 Pöntiön palsta, 

Lintuaho 6:134 Pöntiön palsta, Poimaa 6:148 Pöntiön palsta, Koivisto 7:9 Pohjanpään 

metsäpalsta, Mäkelä 7:101 Himangan palsta, Pollari 7:108 Pohjanpään metsäpalsta, Sysimetsä 

7:112 Pohjanpään metsäpalsta, Hovila 8:14 Pöntiön palsta, Leppiniemi 8:15 Pöntiön palsta, 

Myllyniitty 9:21 Mustilan palsta, Katajamäki 10:16 Pöntiön palsta, Voittola 10:28 Rautilan 

palsta, Korteperä 10:32 Pöntiön palsta, Iso-Lento 11:24 Pakopirtin palsta, Luoto 11:25 

Pakopirtin palsta, Hautonen 12:27 Pakopirtin palsta, Myllypuro 14:9 Herralan palsta, 

Maunula 14:10 Herralan palsta, Jokipelto 14:11 Pakopirtin palsta, Metsäkippo 14:14 Herralan 

palsta, Metsälä 14:17 Rautilan palsta, Mäntysaari 14:23 Rautilan palsta, Mäki-Korvela 18:1 

Pahkalan palsta, Korvela 18:8 Pernun palsta, Yrjölä 18:13 Pernun palsta, Koskela 19:18 

Pernun palsta, Pihlajakangas 19:23 Pernun palsta, Hautala 19:28 Pernun palsta, Pihlajamäki 

19:30 Pernun palsta, Kangasherlevi 21:31 Pernun palsta, Herlevi 21:38 Pernun palsta, 

Mäntymäki 46:0 Pöntiön palsta, Vanha-Korvela 47:2 Pernun palsta, Vanha-Hyyppä 49:4 

Pöntiön palsta, Arvola I 51:4 Pöntiön palsta, Valkama II 53:2 Pöntiön palsta, Herrala 59:0 

Pöntiön palsta, Leppäranta 60:0 Pöntiön palsta, Mäkelä 62:0 Pöntiön palsta, Mosari 63:6 

Pöntiön palsta, Kiviniemi 64:0 Pöntiön palsta, Peltola 65:0 Pöntiön palsta, Koivurinne I 66:10 

Pöntiön palsta, Lepistö 67:0 Pöntiön palsta, Lapinmäki 68:4 Pöntiön palsta, Ranta 71:0 

Pakopirttikankaan palsta, Antinmäki 73:20 Pakopirtinkankaan palsta, Palo 75:3 

Pakopirtinkankaan palsta, Vapola 77:0 Pöntiön palsta, Rantapelto 81:2 Pöntiön palsta, 

Marttala 82:0 Pöntiön palsta, Mutkala 83:3 Rautilan palsta, Nevakoski 87:1 Pernun palsta, 

Riuttakoski 89:2 Pernun palsta, Ylikoski 90:2 Pernun palsta, Joki-Lento 97:1 Vatunginlahden 

ja Mustilan palstat, Matinmäki 97:2 Mustilan palsta, Penttilä 97:5 Mustilan palsta, Alijoki 

98:3 Mustilan palsta, Lento 98:9 Pakopirtinkankaan ja Mustilan palstat, Peltola 100:0 Pöntiön 

palsta, Kotiranta 102:2 Pakopirtin palsta, Mäki-Lento 103:0 Pakopirtin palsta, Lisvik 104:0 

Pöntiön palsta, Papinvainio 110:0 Pöntiön metsäpalsta, Kylänpää 111:4 Pöntiön palsta, 

Isolankila 112:0 Himangan palsta sekä rekisteriyksiköistä Vesialue 876:2 osa ja 

Varastoalueet 878:2 palstat Pöntiön varasto ja Raution varasto. 

4) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kokonaan kiinteistöt Soranottopaikka 878:8:0, Yleinen tie 

895:2:9 ja Yleinen tie 895:2:16 

sekä 

kiinteistöstä Vesialue Pohjanlahdessa 894:1:1 osa. 

K a n n u k s e n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut 


1) Karhin kylästä (402 ) kokonaan kiinteistöt Metsäkarhula 1:4, Metsäanttila 2:6, 

Ojalankangas 3:4, Ylä-Ojalankangas 3:6, Ala-Ojalankangas 3:8, Ylisarka 4:13, Metsämärsylä 

5:10, Metsähaasala 6:6, Korkeakangas 7:25, Ylimetsä 7:26, Plankkukangas 8:8, Takametsä 

8:10, Karhinsarka 8:35 ja Rekilänkangas 32:1 

sekä 

kiinteistöistä Korpijärvi 8:4 Ulkometsäpalsta, Järvenpää 8:16 Ulkometsäpalsta, Alitalo 8:25 

Ulkometsäpalsta, Kallionpää 8:27 Ulkometsäpalsta ja Keskitalo 8:32 Ulkometsäpalsta. 

2) Lohtajan kylästä (403 ) kokonaan kiinteistöt Sivumetsä 1:20, Linjavainio 3:53, Kurkiräme 

6:77, Koivuranta 6:87, Lokaniitty I 10:10, Mutkametsä 10:41, Yliarvo 10:42, Aukiopaikka 

10:85, Tuulensuu 10:95, Himanka 10:97, Typpi 10:108, Mutkala 10:113, Risuneva 10:126, 

Keski-Erkkilä 10:130, Musta-Aro I 13:7, Matinmetsä 13:56, Ahmastie 14:84, Ahmas-Lankila 

16:43, Uusitalo 16:50, Ahma 16:91, Lassinkangas 17:83, Viiriharju 17:145, Harju 17:146, 

Pikkuharju 17:147, Suistomaa 17:148, Viiri 17:149, Koivumetsä 17:171, Kuivalampi 18:16, 

Rajakallio 18:17, Lähdekangas 18:18, Soraharju 18:19, Haviniemi 22:53, Riitametsä 22:59, 

Kinnusenkangas 23:34, Mustametsä 23:43, Isosuo 24:55, Ahmasmetsä 25:23, Ahmaskangas 

25:38, Vikkenkangas 25:41, Kuusirinne 25:55, Yrjänä 25:60, Pirtti 27:35, Väliviirre 28:23, 

2

Hiirimaa 38:0, Pyykkönen 45:129, Alajärvenkangas 45:134, Rajametsä 45:137, Kotometsä 

45:139, Koivumaa 47:67, Lisä-Peltola 102:1, Uusikangas 112:0, Mutkaneva 121:0, Lajuneva 

128:0, Mutkaharju 129:0, Isonkivenneva 147:0, Mutkalamminkangas 155:0, Itämetsä 158:0, 

Lähdemaa 161:5 , Kaihilanniemi 163:1, Hiirilampi 164:1, Pihlajakangas 172:0, 

Rättyänkangas 174:1, Kalliola 177:0, Joona I 179:7, Rantatila 185:2, Sora-Riutta 200:5, 

Matoriutta 200:6, Loppo 201:3, Kivelä 213:6, Vuotinselkä 216:5, Poleräme 217:1, 

Pikkukangas 217:2, Pole 217:3, Piilo 219:49, Pikkukangas 221:0, Länsiroiko 232:14, 

Soraroiko 232:23, Oravaneva 232:26, Vesirinne 242:0, Sivupakkala 246:1, Pikku-Pakkala 

246:2, Lähdenevankangas 265:0 ja Keskiroiko 285:0 

sekä 

kiinteistöistä Ranta-Niemelä 1:12 Pikkupirtin palsta, Pajusalmi 3:33 Hiirimaan palsta, 

Jokiniemi 3:59 Kärkisen palsta, Saukko 5:111 Rättyän ja Sorakuopan palstat, Linjala 6:68 

Kärkisen palsta, Jukkola 7:65 Kärkisen palsta, Mäki-Jukkola 7:78 Kärkisen palsta, Furuluoto 

8:52 Hietakankaan ja Rättyänjärven palstat, Talonvainio 10:63 Pikkupirtin palsta, Sappari 

10:78 Mutkalammin palsta, Keski-Orjala 13:30 Kärkisen palsta, Lapinlinna 13:48 Rättyän 

palsta, Ala-Orjala 13:55 Kärkisen palsta, Mäki-Orjala 13:58 Kärkisen palsta, Ketola 14:30 

Pikkupirtin palsta, Kantola 14:78 Pikkupirtin palsta, Katajisto 15:21 Ahmasjärvenpalsta, 

Uusimetsä 16:22 Kärkisen palsta, Heikkilä 16:38 Kärkisen palsta, Pulkkiniemi 20:32 

Mutkalammin palsta, Jokiranta 20:44 Kärkisen palsta, Leppälä 22:45 Kärkisen palsta, 

Jäkälämaa 23:35 Kärkisen palsta, Hautakangas 25:64 Kärkisen palsta, Seikkula 26:28 

Kärkisenpalsta, Metsä-Seikkula 26:30 Kärkisenpalsta, Isotalo 26:48 Kärkisen palsta, 

Keronranta 29:38 Rättyän palsta, Maininki 118:0 Kärkisen palsta, Havela 125:0 Kärkisen 

palsta, Koivisto 134:5 Kärkisen palsta, Palola 135:1 Kärkisen palsta, Vene-Nissilä 136:3 

Kärkisen palsta, Ala-Nissilä 136:6 Kärkisen palsta, Metsäpirtti 137:1 Pikkupirtin palsta, 

Sapparinsaari 141:4 Mutkalammin palsta, Kraatari 141:5 Mutkalammin palsta, Irjala 148:0 

Sievin palsta, Korkio 149:0 Pikkupirtin palsta, Oivanranta 151:5 Kärkisen palsta, Lapinlinna 

152:0 Mutkalammin palsta, Annanpelto 154:1 Kärkisen palsta, Järviönmetsä 160:0 Hiirimaan 

palsta, Uusipaikka 166:2 Kärkisen palsta, Kero 170:4 Rättyän palsta, Iisakinaro 171:0 Rättyän 

palsta, Ala-Pakkala 176:0 Mutkalammin palsta, Joonaanmäki 179:8 Kärkisen palsta, 

Vanhankartanonmäki 181:5 Hiirimaan palsta, Perätalo 188:0 Kärkisen palsta, Velhonmetsä 

190:0 Hiirimaan palsta, Myllypelto 191:2 Mutkalammin palsta, Kylänmäki 197:0 

Mutkalammin palsta, Leskelä 199:1 Metsäpalsta, Hannula 202:3 Kärkisen palsta, Tuomela 

204:1 Kärkisen palsta, Suojamaa 208:0 Kärkisen palsta, Kaihila 214:0 Kärkisen palsta, 

Polehenkangas 217:4 Kärkisen palsta, Kyrölä 219:48 Ahmasjärvenpalsta, Metsola 222:2 

Mutkalammin palsta, Pelto-Säätelä 227:4 Rättyänjärven palsta, Riskanmäki 229:2 Sievin 

palsta, Päiviölä 232:39 Roikolan palsta, Tehdasmaa 239:0 Mutkalammin palsta, Pietinpelto 

241:0 Metsäpalsta, Kivimäki 244:2 Kärkisen palsta, Takala 247:2 osa, Halonvainio 248:0 

Mutkalammin palsta, Pajumäki 249:0 Mutkalammin palsta I ja Mutkalammin palsta II, 

Rantatalo 252:0 Kärkisen palsta, Ala-Jukkola 257:0 Kärkisen palsta, Puutio II 267:2 Kärkisen 

palsta, Kaukametsä 268:0 Kärkisen palsta, Kokkoharju 269:0 Kärkisen palsta, Salmirinne 

271:1 Mutkalammin palsta, Hautala 274:0 Kärkisen palsta, Pajunpää 276:0 Kärkisen palsta, 

Lukkarila 283:0 Hiirimaan palsta ja Kippo 284:0 Sievin palsta. 

3) Marinkaisten kylästä (404) kiinteistöistä Päivärinne 22:2 Ritaojan palsta ja Mäenpää 93:0 

Ritaojan palsta. 

4) Väliviirteen kylästä (405) kokonaan kiinteistö Lehtikangas 2:7 

sekä 

kiinteistöistä Isosimukka 1:5 Huukin palsta ja Haanoja 2:15 Huukin palsta. 

5) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kokonaan kiinteistöt Yleinen tie 895:2:3 ja Yleinen tie 895:2:8 

sekä kiinteistöstä Yleinen tie 895:2:11 osa. 

3

T o h o l a m m i n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut 


1) Alaviirteen kylästä (401) kokonaan kiinteistöt Ulkosarka 1:27, Saari 1:42, Pikkukangas 

2:22, Lapinmaa 2:52, Metsäluuru 6:26, Sälli 6:30, Sälli I 6:42, Mäki 7:23, Mäkelä 7:28, 

Koiraharju 8:14, Koiraharju 11:11, Kuoppakangas 11:12, Jahtisarka 13:19, Kuoppaharju 

14:21, Kuoppamäki 14:22, Lehtosaari 14:31, Koirakangas 16:28, Mäki 16:29, Tuomisaari 

16:49, Myllyneva 16:51, Takametsä 16:52, Pikkukangas 17:36, Hautakangas 17:37, Nevala 

17:38, Louhikko 17:39, Kuusikko 19:13, Lampinkangas 19:14, Lampinpalsta 19:15, 

Saarikangas 19:18, Viitasalo 24:9, Rytioja 24:10, Kivijärvi 24:11, Pahalampi 24:12, 

Kämppäkangas 24:13, Kivikangas 24:14, Alatalo 24:15, Ala-Kotila 24:16, Hautala 24:17, 

Hautaniemi 24:18, Raippo 24:19, Keski-Raippo 24:20, Lätäkkölampi 24:21, Raiponkangas 

24:22, Kulma 24:23, Lätäkkösalo 24:24, Lätäkköniemi 24:25, Lätäkkö 24:27, Lätäkkösaari 

24:28, Ylä-Haka 32:1, Keski-Haka 32:2, Pahalammenkangas 33:1, Valkiainen 33:3, 

Lehtosaari 48:1, Hermanninkangas 48:2, Kiusaus 48:3, Kartiokangas 48:4, Järvikangas 48:5, 

Saariselkä 50:4, Valkeinen 58:0 ja Juhola 73:0 

sekä 

kiinteistöistä Alavainio 1:20 Toholammin palsta, Multaketo 1:24 Toholammin palsta, Vihtari 

2:47 Toholammin palsta, Metsämaa 3:31 Toholammin palsta, Ranta-Harmaala 3:35 

Toholammin palsta, Harmaala 3:36 Toholammin palsta, Mäntykangas 4:25 Toholammin 

palsta, Ranta-Kerola 5:6 Toholammin palsta, Mäki-Kerola 5:7 Toholammin palsta, Kerola 5:9 

Toholammin palsta, Pajula 6:19 Toholammin palsta, Mäki-Luuru 6:22 Toholammin palsta, 

Haanpää 6:29 Toholammin palsta, Jokela 7:36 Toholammin palsta, Vanhakartano 8:7 

Toholammin palsta, Mikkola 8:19 Toholammin palsta, Uusihaka 8:21 Toholammin palsta, 

Kailajärvi 9:8 Toholammin palsta, Hallavaara 10:11 Toholammin palsta, Haantaus 10:18 

Toholammin palsta, Myllysuo 11:9 Toholammin palsta, Vanhakartano 11:22 Toholammin 

palsta, Hakala 12:10 Toholammin palsta, Takaneva 12:30 Toholammin palsta, Peltola 12:31 

Toholammin palsta, Siirilä 12:35 Toholammin palsta, Myllymäki 13:11 Toholammin palsta, 

Hakala 13:22 Toholammin palsta, Rauhala 13:28 Toholammin palsta, Alavainio 14:18 

Toholammin palsta, Aittala 16:32 Toholammin palsta, Haapala 16:34 Toholammin palsta, 

Uusimäki 17:24 Toholammin palsta, Laakso 17:56 Toholammin palsta, Ranta-Kauppila 19:8 

Toholammin palsta, Kauppila 19:9 Toholammin palsta, Pellonpää 30:9 Toholammin palsta, 

Puistola 31:12 Toholammin palsta, Haka 32:5 Toholammin palsta, Siltala 36:4 Toholammin 

palsta, Hautapelto 38:7 Toholammin palsta, Vainio 39:2 Toholammin palsta I ja Toholammin 

palsta II, Pajamäki 42:2 Toholammin palsta, Kivisalo 49:0 Toholammin palsta, Lohikari 51:3 

Toholammin palsta, Koti-Kauppila 52:13 Saarijärven palsta, Pikku-Kauppila 52:14 

Toholammin palsta, Rantakari 66:0 Toholammin palsta, Kettula 70:0 Toholammin palsta ja 

rekisteriyksiköstä Vesialue 876:1 osa. 

2) Lohtajan kylästä (403) kokonaan kiinteistöt Korpela 3:25, Siltasalmi 3:57, Vehkakorpi 

7:77, Torpankangas 10:83, Kylänaukio I 10:87, Uusijärvi 10:128, Korkiakankaan Sora-alue 

11:19, Tohomaa 14:32, Matinmaa 17:55, Tiukansalo 17:165, Takkukangas 22:63, Rintala 

22:64, Käkelä 23:61, Hanhela 24:14, Isokoski 24:15, Louhela 24:16, Takamaa 24:21, 

Käkisalo 25:52, Viitakangas 26:31, Niemelä 26:49, Sivulevä 45:87, Kokkokangas 113:0, 

Risuneva 126:0, Takkukangas 145:0, Sihtalankorpi 146:0, Metsäraippo 205:5, Pirttisaari 

226:4, Rinne 226:5, Haukkaharju 232:28, Kokkoharju 236:1, Sianpesänkangas 254:0 ja 

Hongisto 255:0 sekä 

kiinteistöistä Kivipelto 3:36 Toholammin palsta, Jokiniemi 3:59 Toholammin palsta, 

Haapaniemi 3:68 Toholammin palsta, Hieta-Jukkola 4:48 Toholammin palsta, Oja-Erkkilä 

10:74 Toholammin palsta, Kruunari 10:133 Toholammin palsta, Lukkarila I 12:12 

Toholammin palsta, Uusimetsä 16:22 Toholammin palsta, Koivuluoto 17:137 Toholammin 

metsäpalsta, Hanhisalo 17:152 Toholammin palsta, Somerokangas 17:180 Toholammin 

4

metsäpalsta, Metsätakkula 18:11 Toholammin palsta, Koivurinne 19:10 Toholammin palsta, 

Hekkanen 21:8 Toholammin palsta, Anttiroiko 24:46 Toholammin palsta, Välisalo 25:57 

Viitajärven palsta, Pulkkinen II 119:9 Toholammin palsta, Karhinmaa 120:0 Toholammin 

palsta, Joki-Pulkkinen 122:40 Toholammin palsta, Havela 125:0 Toholammin palsta, Liljala 

140:2 Toholammin palsta, Rantamaa 142:2 Toholammin palsta, Toivola 143:0 Toholammin 

palsta, Ohtakari 165:10 Toholammin palsta, Riuttaneva 175:3 Riuttasen palsta, Ojala 175:6 

Riuttasen palsta, Kylänmäki 197:0 Toholammin palsta, Planttooni 219:45 Arkkuniitun palsta, 

Palokangas 223:8 Kärkisen palsta, Koivuniemi 225:2 Toholammin palsta, Rantaniemi 230:0 

Toholammin palsta, Kivimäki 244:2 Toholammin palsta, Keski-Jukkola I 250:0 Toholammin 

palsta, Malmi 256:0 Toholammin palsta, Ala-Jukkola 257:0 Toholammin palsta I ja 

Toholammin palsta II, Pisilä 262:0 Toholammin palsta, Palmgård 263:0 Raipon palsta, Leppä 

266:0 Viitajärven palsta, Kaukametsä 268:0 Valkeisen ja Kokkoharjun palstat sekä 

Kokkoharju 269:0 Valkeisen ja Kokkoharjun palstat. 

3) Väliviirteen kylästä (405) kokonaan kiinteistöt Lamunen 9:15 ja Penttinen 9:16 sekä 

kiinteistöstä Pohjoisranta 20:0 Toholammin palsta. 

K a n n u k s e n k u n n a n alueita siirretään Himangan, Lohtajan ja Toholammin kuntiin 

seuraavasti: 



1) Välikannuksen kylästä (403 ) kokonaan kiinteistöt Uusipelto 1:2, Alavainio 1:6, 

Soukkavainio 1:8, Halmekorpi 1:12, Runsas 1:16 ja rekisteriyksikkö Mudanottopaikka 878:9 

sekä 

kiinteistöistä Mäntylä 1:3 Talvitienperkkiön palsta, Mannila 1:13 Kotipalsta ja Metsäpalsta, 

Koskenpää 7:3 Hollannin Mannilan palsta, Lehtola 7:12 Hollannin Mannilan palsta, Joki- 

Tokola 9:2 osa, Keskitalo 9:3 osa, Tokola 9:26 osa, Uusitalo 9:36 osa, Tuunala 10:8 Mannilan 

palsta, Mattila 10:15 Mannilan palsta, Myllylä 11:8 Mannilan palsta, Ylä-Kuusisto 11:13 

Mannilan palsta, Luostari 14:0 osa, Pajuhaka 19:2 Mannilan palsta, Petäjäkoski 20:1 

Mannilan palsta sekä Pikkupalo 20:4 Retuniityn ja Hautalan palstat. 

L o h t a j a n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä 

muut kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt ja –yksiköiden osat: 

1) Yliviirteen kylästä (405) kokonaan kiinteistöt Veikkola 3:1, Luoma 3:3, Ylitalo 3:9, 

Yläjokisalo 3:10, Veikkola II 3:11, Mäkikorpi 3:12, Jokisalo 3:13, Uusitalo 3:15, Keskitalo 

3:16, Kivelä 4:2, Vanhavainio 4:14, Taipale 4:15, Morruttaja 4:16, Ellilä 4:18, Uusipaikka 

4:19, Korteoja 4:20, Välilä 4:21, Rynkälä 4:22, Uusipaikka 4:23, Rantala 4:24, Metelikorpi 

4:25, Takamaa 4:26, Hiekkala 4:28, Antinaho 4:29, Perälä 4:30, Välitalo 4:31, Palonperä 

4:32, Korpimaa 4:33, Veikkola 4:34, Hietaperä 5:5, Laitala 5:6, Pihlajakangas 5:7, Koivula 

5:8, Kivineva 5:9, Tuulensuu 5:10, Marinkaissaari 5:11, Metsä-Junka 6:13 ja Valakorpi 10:3, 

Joutsenjärvenpalsta 14:64, Ulko-Krekilä 18:9, Wantala 23:3, Rönkkö 23:6, Jokiniitty 23:12, 

Vasakallio 23:14, Miikanmaa 23:16, Inganniemi 23:17, Jouhteenjärvi 48:0 ja rekisteriyksikkö 

Varastopaikka 878:2 sekä 

kiinteistöistä Tuoretmaa 4:17 Kotipalsta, Suopalsta ja Pirttikankaan palsta, Junka 6:9 

Marinkaisnevan ja Sahinkankaan palstat, Keski-Junka 6:10 Sahinkankaan palsta, Uusikartano 

7:33 Sahinkankaan palsta, Alakungas 7:35 Sahinkankaan palsta, Jokela 7:45 Sahinkankaan 

palsta, Kungas 7:47 Sahinkankaan palsta, Valtion Rautatiealue 10:1 osa, Eskelinen 10:61 

Joutsennevan palsta, Joki-Luomala 11:55 Joutsennevan palsta, Rautatiealue 14:1 osa, Jukkala 

14:32 Joutsenen palsta, Kivestö 14:42 Joutsenjärven palsta, Huhtakangas 45:1 Urmuanrämeen 

palsta, Ylä-Junka 59:1 Urmuanrämeen palsta, Ali-Krekilä 64:0 Jokisalon palsta ja Kerola 68:0 

osa. 

2) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kiinteistöistä Vesialue 876:7:1 osa, Yleinen tie 895:2:1 osa ja 

Yleinen tie 895:2:7 osa. 

5



1) Ylikannuksen kylästä (404) kokonaan kiinteistöt Ypyänmetsä 13:16, Rajaneva 13:38 ja 

Löytöpalsta 13:62. 

H i m a n g a n k u n n a s t a siirretään Lohtajan kuntaan seuraavat kiinteistöt ja 

kiinteistöjen osat sekä muut kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt ja –yksiköiden osat: 

1) Himangan kylästä (402) rekisteriyksiköstä Yht. Vesialue Pohjanlahdessa 876:2 osa. 

3) Kannuksen kylästä (403) kiinteistöistä Ala-Pöyhtäri 3:95 Isonnevan palsta I ja Isonnevan 

palsa II sekä rekisteriyksiköstä Yhteiset Vesialueet 876:1 osa. 

4) Tomujoen kylästä (404) kokonaan kiinteistöt Hautakangas 1:4, Ruonakallio 1:5, 

Pirttikangas 3:18, Kytömaa 5:5, Heinisuo 5:15, Mäki 5:32, Hongisto 6:1, Heinisuo 6:16, 

Kuusistonmäki 7:15, Kuustonkangas 7:18, Tuikkala 7:20, Kuusistonkangas 7:22 ja 

Kohojankallio 7:29 

sekä 

kiinteistöistä Mäkiluhtio 1:8 Järvenojan ja Isonevan palstat, Vainio 1:9 Metsäpalsta, Luhtio 

1:11 Alhonkankaan ja Isonevan palstat, Korteperä 1:12 Isonevan ja Keskisenjärven palstat, 

Peltola 1:14 Kotimetsäpalsta ja Isonevan palsta, Jokiluhtio 1:18 Alhonkankaan palsta, 

Korvenoja 1:25 Kotimetsäpalsta, Vuotila 1:26 Kotimetsäpalsta, Metsäpalsta, Järvenojan 

palsta ja Pirttiniemen palsta, Mäkitalo 2:10 Kotimetsäpalsta, Kivimäki 2:11 Suolingaisten 

palsta ja Kotimetsäpalsta, Siltala 2:12 Isonevan palsta, Jokipelto 2:14 Taarnaperän ja Isonevan 

palstat, Alanko 2:19 Järvenojan palsta, Jokitalo 2:20 Isonevan ja Järvenojan palstat, Tainio 

2:21 Konnonrämeen palsta, Pöyhtäri 2:25 Järvenojan palsta, Koskisorvari 2:29 Taarnaperän 

palsta ja Kotimetsäpalsta, Koski 2:31 Suolingaisten ja Järvenojan palstat, Tuikka 3:9 

Taarnaperän palsta, Hovila 3:11 Hautakankaan ja Järvenojan palstat, Vehkasaari 3:12 

Metsäpalsta, Myllypelto 3:17 Metsäpalsta, Riihipörkkiö 3:19 Metsäpalsta, Vilulahti 4:9 

Joutsenkankaan, Isonevan ja Järvenojan palstat, Roukala 4:10 Järvenojan ja Joutsenkankaan 

palstat, Myllykoski 4:16 Metsäpalsta, Annanollinranta 5:10 Konnonrämeen palsta, 

Kivikumpu 5:12 Metsäpalsta, Haanpää 5:14 Karjankankaan ja Lehtiniemen palstat, 

Karjaveräjä 5:22 Kytömaan palsta, Olli 5:27 Kotimetsäpalsta sekä Heinisuon ja Lehtiniemen 

palstat, Annanolli 5:31 Kytömaan ja Lehtiniemen palstat, Alaperkiö 6:8 Heinisuon palsta, 

Annala 6:10 Heinisuon palsta, Ahde 6:11 Isonevan palsta ja Metsäpalsta, Tuomiranta 6:13 

Heinisuon palsta, Mäkipelto 6:24 Heinisuon palsta, Mannertapio 6:26 Heinisuon palsta, 

Välikangas 6:28 Kotimetsäpalsta, Salo 7:8 Kuustonkankaan, Salinnevan ja Soukkarannan 

palstat sekä Hongiston peltopalsta, Saari 7:9 Hongiston ja Kuustonkankaan palstat, Alatalo 

7:17 Hanninevan ja Soukkarannan palstat, Jokisuu 7:26 Hongiston ja Salinnevan palstat, 

Pentinmikko 7:34 Hanninevan ja Hongiston palstat, Rantapelto 7:38 Kuustonkankaan palsta, 

Ylitalo 7:39 Hongiston, Kuustonkankaan, Salinnevan ja Tomujoen palstat, Rahkonen II 7:42 

Hongiston palsta, Koivula 9:2 Metsäpalsta sekä Järvenojan ja Joutsenkankaan palstat. 

5) Alaviirteen kylästä (405) kokonaan kiinteistö Haka 32:4. 

T o h o l a m m i n k u n n a s t a siirretään Kannuksen kuntaan seuraavat kiinteistöt ja 

kiinteistöjen osat sekä muut kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt ja –yksiköiden osat: 

1) Toholammin kylästä (401) kokonaan kiinteistöt Mäntymetsä 12:23, Mäntykangas 12:25, 

Mäntysaari 12:71, Mäntysaaren Torppa 13:19 ja Metsäsalo 14:17 sekä 

kiinteistöistä Uusikangas 12:60 Mäntysaaren palsta, Ylimäki 12:66 Alasarka I, Koivuranta 

12:76 Palsta II, Paloniemi 12:86 Hietaharjunnevan palsta, Ojala 12:89 osa, Jaakkola 14:25 

Mäntysaaren palsta ja Laakso 14:37 Mäntysaaren palsta. 

2) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kiinteistöstä Yleinen tie 895:2:4 osa. 

Lohtajan ja Himangan kuntien välinen uusi raja merialueella kulkee seuraavasti: 

Lohtajan ja Himangan kuntien välinen raja merellä jatkuu nykyisestä rajapisteestä nro 202 

edelleen saman suuntaisena uuteen rajapisteeseen x=7111577, y=2477323 (KKJ-koordinaatit) 

6

7 

kääntyen siinä mantereella olevaan tilojen Hakala 12:10 Lohtajan kunnan Alaviirteen kylässä 

ja Maa-Tilus 42:7 Himangan kunnan Kannuksen kylässä olevaan pyykkiin nro 373. 



Voimaantulo 















luonnos 



Kuntajaon eheyttämisestä Lohtajan, Himangan ja Toholammin kunnat sekä Kannuksen 

kaupungin käsittävällä alueella 


_________ 






L o h t a j a n k u n n a n alueita siirretään Himangan, Kannuksen ja Toholammin kuntiin 

seuraavasti: 


kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt ja -yksiköiden osat: 

1) Alaviirteen kylästä (401 ) kokonaan kiinteistöt Alasaari 1:33, Perä 1:40, Jokivainio 2:8, 

Virranmaa 3:11, Velho 3:27, Velhonen 3:32, Pikkusaari 4:9, Klimperi 8:2, Ylikärkinen 

12:27, Lehmusto 13:34, Hevoskari 13:41, Lähde 16:31, Alasaari 16:48, Tiira 17:11, 

Kallenmaa 19:16, Veräjä 20:14, Syrjälä 20:21, Tasanko 53:1, Ukuri 53:2, Jussila 72:19, 

Akola 72:20, Marttala 72:21, Eerola 72:22 ja Tuliniemi 72:23 

sekä 

kiinteistöistä Suohaka 1:16 Velhonperän palsta, Luhtala 2:51 Ukurinperän palsta, Ranta- 

Harmaala 3:35 Velhonperän palsta, Harmaala 3:36 Velhonperän palsta, Mäntykangas 4:25 

Ukurinperän palsta, Mikkola 8:19 Ukurinperän palsta, Myllymäki 13:11 Hevoskarin palsta, 

Rauhala 13:28 Hevoskarin palsta, Tuliperä 29:2 Velhonperän palsta, Pellonpää 30:9 

Kotipalsta, Puistola 31:12 Kotipalsta, Haka 32:5 Ukurinperän palsta ja rekisteriyksiköstä 

Vesialue 876:1 osa. 

2) Lohtajan kylästä (403 ) kokonaan kiinteistöt Velho 1:16, Rantamattila 6:66, Pirttiperä 

232:16, Teijonkallio 232:31, Rantaputti 232:32, Pirttiranta 232:33, Nokkala 232:34, 

Mansikkamäki 232:38 ja rekisteriyksikkö Somero Saari 878:7 sekä 

kiinteistöstä Velhonmetsä 190:0 osa. 

3) Marinkaisten kylästä (404) kokonaan kiinteistöt Kivikorpi 5:24, Linttiräme 5:35, Kyyänen 

6:127, Marjamaa 6:152, Petäjikkö 6:160, Kotipää 7:40, Hirvikangas 7:82, Pikku-Pohjanpää 

7:87, Riihelä 7:107, Hietala 8:6, Susikari 9:25, Riippa 9:28, Punakivi 9:29, Torppa 9:33, 

Mäkilä 9:35, Kolmoset 9:36, Mustila 9:37, Iltarusko 9:58, Käännän Palsta 12:24, Rautila 

12:35, Someronmetsä 20:36, Pernunmetsä 20:37, Nevalampi 20:40, Metsä 57:0, 

Pernunmetsäpalsta 86:2, Pernunmaa 89:1, Jannenranta 97:6, Lento-Kola 97:7, Napes 98:4, 

Ranta-Mutkala 98:5 ja rekisteriyksikkö Kivilampi 876:1 sekä

kiinteistöistä Rantapuutio 1:11 Pöntiön palsta,Väinämö 1:12 Pöntiön palsta, Laurila I 1:13 

Pöntiön palsta, Puutio 1:22 Pöntiön palsta, Harju 2:20 Pöntiön palsta, Mäntylä I 2:21 Pöntiön 

palsta, Lehtovuori 4:41 Pöntiön palsta, Paavola 4:42 Pöntiön palsta, Peurakorpi 4:49 Pöntiön 

palsta, Rinne 4:60 Pöntiön palsta, Uusitupa 4:66 Pöntiön palsta, Trumpari 5:39 Pöntiön palsta, 

Rantakari 5:40 Pöntiön palsta, Sinko 5:51 Pöntiön palsta, Koivusaari 6:46 Pöntiön palsta, 

Laurila 6:65 Pöntiön palsta, Etelävieri 6:66 Pöntiön palsta, Rinnemäki 6:126 Pöntiön palsta, 

Lintuaho 6:134 Pöntiön palsta, Poimaa 6:148 Pöntiön palsta, Koivisto 7:9 Pohjanpään 

metsäpalsta, Mäkelä 7:101 Himangan palsta, Pollari 7:108 Pohjanpään metsäpalsta, Sysimetsä 

7:112 Pohjanpään metsäpalsta, Hovila 8:14 Pöntiön palsta, Leppiniemi 8:15 Pöntiön palsta, 

Myllyniitty 9:21 Mustilan palsta, Katajamäki 10:16 Pöntiön palsta, Voittola 10:28 Rautilan 

palsta, Korteperä 10:32 Pöntiön palsta, Iso-Lento 11:24 Pakopirtin palsta, Luoto 11:25 

Pakopirtin palsta, Hautonen 12:27 Pakopirtin palsta, Myllypuro 14:9 Herralan palsta, 

Maunula 14:10 Herralan palsta, Jokipelto 14:11 Pakopirtin palsta, Metsäkippo 14:14 Herralan 

palsta, Metsälä 14:17 Rautilan palsta, Mäntysaari 14:23 Rautilan palsta, Mäki-Korvela 18:1 

Pahkalan palsta, Korvela 18:8 Pernun palsta, Yrjölä 18:13 Pernun palsta, Koskela 19:18 

Pernun palsta, Pihlajakangas 19:23 Pernun palsta, Hautala 19:28 Pernun palsta, Pihlajamäki 

19:30 Pernun palsta, Kangasherlevi 21:31 Pernun palsta, Herlevi 21:38 Pernun palsta, 

Mäntymäki 46:0 Pöntiön palsta, Vanha-Korvela 47:2 Pernun palsta, Vanha-Hyyppä 49:4 

Pöntiön palsta, Arvola I 51:4 Pöntiön palsta, Valkama II 53:2 Pöntiön palsta, Herrala 59:0 

Pöntiön palsta, Leppäranta 60:0 Pöntiön palsta, Mäkelä 62:0 Pöntiön palsta, Mosari 63:6 

Pöntiön palsta, Kiviniemi 64:0 Pöntiön palsta, Peltola 65:0 Pöntiön palsta, Koivurinne I 66:10 

Pöntiön palsta, Lepistö 67:0 Pöntiön palsta, Lapinmäki 68:4 Pöntiön palsta, Ranta 71:0 

Pakopirttikankaan palsta, Antinmäki 73:20 Pakopirtinkankaan palsta, Palo 75:3 

Pakopirtinkankaan palsta, Vapola 77:0 Pöntiön palsta, Rantapelto 81:2 Pöntiön palsta, 

Marttala 82:0 Pöntiön palsta, Mutkala 83:3 Rautilan palsta, Nevakoski 87:1 Pernun palsta, 

Riuttakoski 89:2 Pernun palsta, Ylikoski 90:2 Pernun palsta, Joki-Lento 97:1 Vatunginlahden 

ja Mustilan palstat, Matinmäki 97:2 Mustilan palsta, Penttilä 97:5 Mustilan palsta, Alijoki 

98:3 Mustilan palsta, Lento 98:9 Pakopirtinkankaan ja Mustilan palstat, Peltola 100:0 Pöntiön 

palsta, Kotiranta 102:2 Pakopirtin palsta, Mäki-Lento 103:0 Pakopirtin palsta, Lisvik 104:0 

Pöntiön palsta, Papinvainio 110:0 Pöntiön metsäpalsta, Kylänpää 111:4 Pöntiön palsta, 

Isolankila 112:0 Himangan palsta sekä rekisteriyksiköistä Vesialue 876:2 osa ja 

Varastoalueet 878:2 palstat Pöntiön varasto ja Raution varasto. 

4) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kokonaan kiinteistöt Soranottopaikka 878:8:0, Yleinen tie 

895:2:9 ja Yleinen tie 895:2:16 

sekä 

kiinteistöstä Vesialue Pohjanlahdessa 894:1:1 osa. 

K a n n u k s e n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut 


1) Karhin kylästä (402 ) kokonaan kiinteistöt Metsäkarhula 1:4, Metsäanttila 2:6, 

Ojalankangas 3:4, Ylä-Ojalankangas 3:6, Ala-Ojalankangas 3:8, Ylisarka 4:13, Metsämärsylä 

5:10, Metsähaasala 6:6, Korkeakangas 7:25, Ylimetsä 7:26, Plankkukangas 8:8, Takametsä 

8:10, Karhinsarka 8:35 ja Rekilänkangas 32:1 

sekä 

kiinteistöistä Korpijärvi 8:4 Ulkometsäpalsta, Järvenpää 8:16 Ulkometsäpalsta, Alitalo 8:25 

Ulkometsäpalsta, Kallionpää 8:27 Ulkometsäpalsta ja Keskitalo 8:32 Ulkometsäpalsta. 

2) Lohtajan kylästä (403 ) kokonaan kiinteistöt Sivumetsä 1:20, Linjavainio 3:53, Kurkiräme 

6:77, Koivuranta 6:87, Lokaniitty I 10:10, Mutkametsä 10:41, Yliarvo 10:42, Aukiopaikka 

10:85, Tuulensuu 10:95, Himanka 10:97, Typpi 10:108, Mutkala 10:113, Risuneva 10:126, 

Keski-Erkkilä 10:130, Musta-Aro I 13:7, Matinmetsä 13:56, Ahmastie 14:84, Ahmas-Lankila 

16:43, Uusitalo 16:50, Ahma 16:91, Lassinkangas 17:83, Viiriharju 17:145, Harju 17:146, 

2

Pikkuharju 17:147, Suistomaa 17:148, Viiri 17:149, Koivumetsä 17:171, Kuivalampi 18:16, 

Rajakallio 18:17, Lähdekangas 18:18, Soraharju 18:19, Haviniemi 22:53, Riitametsä 22:59, 

Kinnusenkangas 23:34, Mustametsä 23:43, Isosuo 24:55, Ahmasmetsä 25:23, Ahmaskangas 

25:38, Vikkenkangas 25:41, Kuusirinne 25:55, Yrjänä 25:60, Pirtti 27:35, Väliviirre 28:23, 

Hiirimaa 38:0, Pyykkönen 45:129, Alajärvenkangas 45:134, Rajametsä 45:137, Kotometsä 

45:139, Koivumaa 47:67, Lisä-Peltola 102:1, Uusikangas 112:0, Mutkaneva 121:0, Lajuneva 

128:0, Mutkaharju 129:0, Isonkivenneva 147:0, Mutkalamminkangas 155:0, Itämetsä 158:0, 

Lähdemaa 161:5 , Kaihilanniemi 163:1, Hiirilampi 164:1, Pihlajakangas 172:0, 

Rättyänkangas 174:1, Kalliola 177:0, Joona I 179:7, Rantatila 185:2, Sora-Riutta 200:5, 

Matoriutta 200:6, Loppo 201:3, Kivelä 213:6, Vuotinselkä 216:5, Poleräme 217:1, 

Pikkukangas 217:2, Pole 217:3, Piilo 219:49, Pikkukangas 221:0, Länsiroiko 232:14, 

Soraroiko 232:23, Oravaneva 232:26, Vesirinne 242:0, Sivupakkala 246:1, Pikku-Pakkala 

246:2, Lähdenevankangas 265:0 ja Keskiroiko 285:0 

sekä 

kiinteistöistä Ranta-Niemelä 1:12 Pikkupirtin palsta, Pajusalmi 3:33 Hiirimaan palsta, 

Jokiniemi 3:59 Kärkisen palsta, Saukko 5:111 Rättyän ja Sorakuopan palstat, Linjala 6:68 

Kärkisen palsta, Jukkola 7:65 Kärkisen palsta, Mäki-Jukkola 7:78 Kärkisen palsta, Furuluoto 

8:52 Hietakankaan ja Rättyänjärven palstat, Talonvainio 10:63 Pikkupirtin palsta, Sappari 

10:78 Mutkalammin palsta, Keski-Orjala 13:30 Kärkisen palsta, Lapinlinna 13:48 Rättyän 

palsta, Ala-Orjala 13:55 Kärkisen palsta, Mäki-Orjala 13:58 Kärkisen palsta, Ketola 14:30 

Pikkupirtin palsta, Kantola 14:78 Pikkupirtin palsta, Katajisto 15:21 Ahmasjärvenpalsta, 

Uusimetsä 16:22 Kärkisen palsta, Heikkilä 16:38 Kärkisen palsta, Pulkkiniemi 20:32 

Mutkalammin palsta, Jokiranta 20:44 Kärkisen palsta, Leppälä 22:45 Kärkisen palsta, 

Jäkälämaa 23:35 Kärkisen palsta, Hautakangas 25:64 Kärkisen palsta, Seikkula 26:28 

Kärkisenpalsta, Metsä-Seikkula 26:30 Kärkisenpalsta, Isotalo 26:48 Kärkisen palsta, 

Keronranta 29:38 Rättyän palsta, Maininki 118:0 Kärkisen palsta, Havela 125:0 Kärkisen 

palsta, Koivisto 134:5 Kärkisen palsta, Palola 135:1 Kärkisen palsta, Vene-Nissilä 136:3 

Kärkisen palsta, Ala-Nissilä 136:6 Kärkisen palsta, Metsäpirtti 137:1 Pikkupirtin palsta, 

Sapparinsaari 141:4 Mutkalammin palsta, Kraatari 141:5 Mutkalammin palsta, Irjala 148:0 

Sievin palsta, Korkio 149:0 Pikkupirtin palsta, Oivanranta 151:5 Kärkisen palsta, Lapinlinna 

152:0 Mutkalammin palsta, Annanpelto 154:1 Kärkisen palsta, Järviönmetsä 160:0 Hiirimaan 

palsta, Uusipaikka 166:2 Kärkisen palsta, Kero 170:4 Rättyän palsta, Iisakinaro 171:0 Rättyän 

palsta, Ala-Pakkala 176:0 Mutkalammin palsta, Joonaanmäki 179:8 Kärkisen palsta, 

Vanhankartanonmäki 181:5 Hiirimaan palsta, Perätalo 188:0 Kärkisen palsta, Velhonmetsä 

190:0 Hiirimaan palsta, Myllypelto 191:2 Mutkalammin palsta, Kylänmäki 197:0 

Mutkalammin palsta, Leskelä 199:1 Metsäpalsta, Hannula 202:3 Kärkisen palsta, Tuomela 

204:1 Kärkisen palsta, Suojamaa 208:0 Kärkisen palsta, Kaihila 214:0 Kärkisen palsta, 

Polehenkangas 217:4 Kärkisen palsta, Kyrölä 219:48 Ahmasjärvenpalsta, Metsola 222:2 

Mutkalammin palsta, Pelto-Säätelä 227:4 Rättyänjärven palsta, Riskanmäki 229:2 Sievin 

palsta, Päiviölä 232:39 Roikolan palsta, Tehdasmaa 239:0 Mutkalammin palsta, Pietinpelto 

241:0 Metsäpalsta, Kivimäki 244:2 Kärkisen palsta, Takala 247:2 osa, Halonvainio 248:0 

Mutkalammin palsta, Pajumäki 249:0 Mutkalammin palsta I ja Mutkalammin palsta II, 

Rantatalo 252:0 Kärkisen palsta, Ala-Jukkola 257:0 Kärkisen palsta, Puutio II 267:2 Kärkisen 

palsta, Kaukametsä 268:0 Kärkisen palsta, Kokkoharju 269:0 Kärkisen palsta, Salmirinne 

271:1 Mutkalammin palsta, Hautala 274:0 Kärkisen palsta, Pajunpää 276:0 Kärkisen palsta, 

Lukkarila 283:0 Hiirimaan palsta ja Kippo 284:0 Sievin palsta. 

3) Marinkaisten kylästä (404) kiinteistöistä Päivärinne 22:2 Ritaojan palsta ja Mäenpää 93:0 

Ritaojan palsta. 

4) Väliviirteen kylästä (405) kokonaan kiinteistöt Lehtikangas 2:7, Jokimaa 3:20, Sivula 5:11 

ja Yliranta 5:42 sekä 

3

kiinteistöistä Isosimukka 1:5 Huukin palsta, Haanoja 2:15 Huukin palsta, Korvensaari 5:27 I 

Jokisalon palsta ja II Jokisalon palsta sekä Koskenranta 5:44 Jokisalon palsta. 

5) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kokonaan kiinteistöt Yleinen tie 895:2:3 ja Yleinen tie 895:2:8 

sekä 

kiinteistöstä Yleinen tie 895:2:11 osa. 



1) Alaviirteen kylästä (401) kokonaan kiinteistöt Ulkosarka 1:27, Saari 1:42, Pikkukangas 

2:22, Lapinmaa 2:52, Metsäluuru 6:26, Sälli 6:30, Sälli I 6:42, Mäki 7:23, Mäkelä 7:28, 

Koiraharju 8:14, Koiraharju 11:11, Kuoppakangas 11:12, Jahtisarka 13:19, Kuoppaharju 

14:21, Kuoppamäki 14:22, Lehtosaari 14:31, Koirakangas 16:28, Mäki 16:29, Tuomisaari 

16:49, Myllyneva 16:51, Takametsä 16:52, Pikkukangas 17:36, Hautakangas 17:37, Nevala 

17:38, Louhikko 17:39, Kuusikko 19:13, Lampinkangas 19:14, Lampinpalsta 19:15, 

Saarikangas 19:18, Viitasalo 24:9, Rytioja 24:10, Kivijärvi 24:11, Pahalampi 24:12, 

Kämppäkangas 24:13, Kivikangas 24:14, Alatalo 24:15, Ala-Kotila 24:16, Hautala 24:17, 

Hautaniemi 24:18, Raippo 24:19, Keski-Raippo 24:20, Lätäkkölampi 24:21, Raiponkangas 

24:22, Kulma 24:23, Lätäkkösalo 24:24, Lätäkköniemi 24:25, Lätäkkö 24:27, Lätäkkösaari 

24:28, Ylä-Haka 32:1, Keski-Haka 32:2, Pahalammenkangas 33:1, Valkiainen 33:3, 

Lehtosaari 48:1, Hermanninkangas 48:2, Kiusaus 48:3, Kartiokangas 48:4, Järvikangas 48:5, 

Saariselkä 50:4, Valkeinen 58:0 ja Juhola 73:0 

sekä 

kiinteistöistä Alavainio 1:20 Toholammin palsta, Multaketo 1:24 Toholammin palsta, Vihtari 

2:47 Toholammin palsta, Metsämaa 3:31 Toholammin palsta, Ranta-Harmaala 3:35 

Toholammin palsta, Harmaala 3:36 Toholammin palsta, Mäntykangas 4:25 Toholammin 

palsta, Ranta-Kerola 5:6 Toholammin palsta, Mäki-Kerola 5:7 Toholammin palsta, Kerola 5:9 

Toholammin palsta, Pajula 6:19 Toholammin palsta, Mäki-Luuru 6:22 Toholammin palsta, 

Haanpää 6:29 Toholammin palsta, Jokela 7:36 Toholammin palsta, Vanhakartano 8:7 

Toholammin palsta, Mikkola 8:19 Toholammin palsta, Uusihaka 8:21 Toholammin palsta, 

Kailajärvi 9:8 Toholammin palsta, Hallavaara 10:11 Toholammin palsta, Haantaus 10:18 

Toholammin palsta, Myllysuo 11:9 Toholammin palsta, Vanhakartano 11:22 Toholammin 

palsta, Hakala 12:10 Toholammin palsta, Takaneva 12:30 Toholammin palsta, Peltola 12:31 

Toholammin palsta, Siirilä 12:35 Toholammin palsta, Myllymäki 13:11 Toholammin palsta, 

Hakala 13:22 Toholammin palsta, Rauhala 13:28 Toholammin palsta, Alavainio 14:18 

Toholammin palsta, Aittala 16:32 Toholammin palsta, Haapala 16:34 Toholammin palsta, 

Uusimäki 17:24 Toholammin palsta, Laakso 17:56 Toholammin palsta, Ranta-Kauppila 19:8 

Toholammin palsta, Kauppila 19:9 Toholammin palsta, Pellonpää 30:9 Toholammin palsta, 

Puistola 31:12 Toholammin palsta, Haka 32:5 Toholammin palsta, Siltala 36:4 Toholammin 

palsta, Hautapelto 38:7 Toholammin palsta, Vainio 39:2 Toholammin palsta I ja Toholammin 

palsta II, Pajamäki 42:2 Toholammin palsta, Kivisalo 49:0 Toholammin palsta, Lohikari 51:3 

Toholammin palsta, Koti-Kauppila 52:13 Saarijärven palsta, Pikku-Kauppila 52:14 

Toholammin palsta, Rantakari 66:0 Toholammin palsta, Kettula 70:0 Toholammin palsta ja 

rekisteriyksiköstä Vesialue 876:1 osa. 

2) Lohtajan kylästä (403) kokonaan kiinteistöt Korpela 3:25, Siltasalmi 3:57, Vehkakorpi 

7:77, Torpankangas 10:83, Kylänaukio I 10:87, Uusijärvi 10:128, Korkiakankaan Sora-alue 

11:19, Tohomaa 14:32, Matinmaa 17:55, Tiukansalo 17:165, Takkukangas 22:63, Rintala 

22:64, Käkelä 23:61, Hanhela 24:14, Isokoski 24:15, Louhela 24:16, Takamaa 24:21, 

Käkisalo 25:52, Viitakangas 26:31, Niemelä 26:49, Sivulevä 45:87, Kokkokangas 113:0, 

Risuneva 126:0, Takkukangas 145:0, Sihtalankorpi 146:0, Metsäraippo 205:5, Pirttisaari 

226:4, Rinne 226:5, Haukkaharju 232:28, Kokkoharju 236:1, Sianpesänkangas 254:0 ja 

Hongisto 255:0 sekä 

4

kiinteistöistä Kivipelto 3:36 Toholammin palsta, Jokiniemi 3:59 Toholammin palsta, 

Haapaniemi 3:68 Toholammin palsta, Hieta-Jukkola 4:48 Toholammin palsta, Oja-Erkkilä 

10:74 Toholammin palsta, Kruunari 10:133 Toholammin palsta, Lukkarila I 12:12 

Toholammin palsta, Uusimetsä 16:22 Toholammin palsta, Koivuluoto 17:137 Toholammin 

metsäpalsta, Hanhisalo 17:152 Toholammin palsta, Somerokangas 17:180 Toholammin 

metsäpalsta, Metsätakkula 18:11 Toholammin palsta, Koivurinne 19:10 Toholammin palsta, 

Hekkanen 21:8 Toholammin palsta, Anttiroiko 24:46 Toholammin palsta, Välisalo 25:57 

Viitajärven palsta, Pulkkinen II 119:9 Toholammin palsta, Karhinmaa 120:0 Toholammin 

palsta, Joki-Pulkkinen 122:40 Toholammin palsta, Havela 125:0 Toholammin palsta, Liljala 

140:2 Toholammin palsta, Rantamaa 142:2 Toholammin palsta, Toivola 143:0 Toholammin 

palsta, Ohtakari 165:10 Toholammin palsta, Riuttaneva 175:3 Riuttasen palsta, Ojala 175:6 

Riuttasen palsta, Kylänmäki 197:0 Toholammin palsta, Planttooni 219:45 Arkkuniitun palsta, 

Palokangas 223:8 Kärkisen palsta, Koivuniemi 225:2 Toholammin palsta, Rantaniemi 230:0 

Toholammin palsta, Kivimäki 244:2 Toholammin palsta, Keski-Jukkola I 250:0 Toholammin 

palsta, Malmi 256:0 Toholammin palsta, Ala-Jukkola 257:0 Toholammin palsta I ja 

Toholammin palsta II, Pisilä 262:0 Toholammin palsta, Palmgård 263:0 Raipon palsta, Leppä 

266:0 Viitajärven palsta, Kaukametsä 268:0 Valkeisen ja Kokkoharjun palstat sekä 

Kokkoharju 269:0 Valkeisen ja Kokkoharjun palstat. 

3) Väliviirteen kylästä (405) kokonaan kiinteistöt Lamunen 9:15 ja Penttinen 9:16 sekä 

kiinteistöstä Pohjoisranta 20:0 Toholammin palsta. 

K a n n u k s e n k u n n a n alueita siirretään Himangan, Lohtajan ja Toholammin kuntiin 

seuraavasti: 



1) Välikannuksen kylästä (403 ) kokonaan kiinteistöt Uusipelto 1:2, Alavainio 1:6, 

Soukkavainio 1:8, Halmekorpi 1:12, Runsas 1:16 ja rekisteriyksikkö Mudanottopaikka 878:9 

sekä 

kiinteistöistä Mäntylä 1:3 Talvitienperkkiön palsta, Mannila 1:13 Kotipalsta ja Metsäpalsta, 

Koskenpää 7:3 Hollannin Mannilan palsta, Lehtola 7:12 Hollannin Mannilan palsta, Joki- 

Tokola 9:2 osa, Keskitalo 9:3 osa, Tokola 9:26 osa, Uusitalo 9:36 osa, Tuunala 10:8 Mannilan 

palsta, Mattila 10:15 Mannilan palsta, Myllylä 11:8 Mannilan palsta, Ylä-Kuusisto 11:13 

Mannilan palsta, Luostari 14:0 osa, Pajuhaka 19:2 Mannilan palsta, Petäjäkoski 20:1 

Mannilan palsta sekä Pikkupalo 20:4 Retuniityn ja Hautalan palstat. 

L o h t a j a n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut 


1) Yliviirteen kylästä (405) kokonaan kiinteistöt Morruttaja 4:16, Hietaperä 5:5, Laitala 5:6, 

Pihlajakangas 5:7, Koivula 5:8, Kivineva 5:9, Tuulensuu 5:10, Marinkaissaari 5:11 ja 

Valakorpi 10:3 

sekä 

kiinteistöistä Ylitalo 3:9 Korven palsta, Yläjokisalo 3:10 Marinkaisnevan palsta, Jokisalo 3:13 

Marinkaisnevan ja Kotinevan palstat, Uusitalo 3:15 osa, Keskitalo 3:16 Marinkaisnevan 

palsta ja Junka 6:9 Marinkaisnevan palsta. 



1) Ylikannuksen kylästä (404) kokonaan kiinteistöt Ypyänmetsä 13:16, Rajaneva 13:38 ja 

Löytöpalsta 13:62. 

2) Yliviirteen kylästä (405) kokonaan kiinteistöt Keskitalo 7:31, Kortetmaa 21:1, Ylitalo 21:3, 

Leppärinne 27:2, Ylihauta 30:2, Hirvikangas 32:5, Luolasaari 36:2, Raimola 39:1, Metsä- 

Korkeakangas 41:0, Ylihauta 55:0 ja Ukkosenkangas 63:0 sekä 

5

6 

kiinteistöistä Raitala 8:7 osa, Mäntyrinne 11:67 I Kortetmaan palsta ja II Kortetmaan palsta, 

Leppälä 21:2 Harjunpalsta ja Tienvarsipalsta, Perälä 25:0 osa, Kalliosaari 26:0 osa, 

Päivärinne 31:0 osa, Kalliorinne 33:0 osa, Haapala 34:2 osa, Koivula 35:0 osa, Huhmari 37:2 

osa, Veikkola 38:3 osa ja Mäntylä 40:0 osa. 

3) Ruotsalan kylästä (406) kokonaan kiinteistöt Alatalo 15:21, Nurkkala 15:23, Harjunniemi 

15:24 ja Takala 15:26. 

4) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kiinteistöstä Yleinen tie 895:2:4 osa. 



Voimaantulo 















Luonnos 

Liite II.3.a. 


Kuntajaon eheyttämisestä Oulunsalon, Kempeleen, Muhoksen ja Ylikiimingin kunnat sekä 

Oulun kaupungin käsittävällä alueella 


_________ 






O u l u n s a l o n k u n n a n alueita siirretään Kempeleen ja Ylikiimingin kuntiin sekä 

Oulun kaupunkiin seuraavasti: 

K e m p e l e e n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muu 

kiinteistörekisteriin merkitty rekisteriyksikkö: 

1) Oulunsalon kylästä (401) kokonaan kiinteistöt Rautatiealue 1:1, Lisälä 1:55, Koivula 

1:300, Nummela 1:301, Niska 1:352, Rautatiealue 3:1, Kuusikaakinen 3:68, Mäntylä 3:99, 

Rautatiealue 4:1, Terttula 4:76, Rautatiealue 6:1, Rytiniemi 6:15, Pitko 6:31, Rautatiealue 7:1, 

Valtion rautatiealue 9:3, Valtion rautatiealue 10:1, Pensikko 10:5, Nummela 10:230, 

Rautatiealue 11:1, Kuusiniemi 11:42, Vanha-Kuusiniemi 11:43, Hietaniemi III 11:337, 

Rautatiealue 14:1, Koivula 14:56, Kuusiniemi 14:57, Rauvuslehto 14:58, Rytiniemi 14:59, 

Rautatiealue 15:1, Kuusiniemi 15:50, Rytiniemi 15:54, Rytiniemi 2 15:63, Rautatiealue 16:1, 

Ryti 16:50, Tahkolanpalsta 16:134, Rautatiealue 17:1, Rytiniemi 17:13, Rytiniemi 17:171, 

Rautatiealue 19:1, Välipala 19:12, Rytiniemi 19:13, Rautatiealue 20:1, Rautatiealue 21:1, 

Kuusiniemi 21:67, Rautatiealue 26:1, Niittylä 26:89, Paarmala 26:100, Valtion rautatiealue 

28:1 ja Sipolan lisä 140:5 sekä 

kiinteistöistä Isola 1:362 Kuusiniemen niittypalsta, Kertunmetsä II 1:374 Kuusiniemen 

niittypalsta, Yli-Isola 1:379 Kuusiniemen niittypalsta, Alakaakinen 3:130 Kuusiniemen 

palsta, Yli-Kaakinen 3:156 Kuusiniemen palsta, Helanen 7:86 Kuusiniemen palsta, 

Junkkonen 8:56 Kuusiniemen palsta, Heikkilä 9:108 Kuusiniemen palsta, Juntti 9:137 

Kuusiniemen palsta, Koura 10:223, Rytiniemen palsta, Aliisala 10:228 Kuusiniemen palsta, 

Kouranpelto 10:261 Rytiniemen palsta, Kuivala-Lääkkö 11:334 Kuusiniemen niittypalsta, 

Alatoikka 16:175 Niittypalsta II, Rytilä 19:31 Rytiniemen palsta, Vitikko 20:50 Kuusiniemen 

palsta ja Sarkkinen 28:40 Kuusiniemen palsta. 

2) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kokonaan rekisteriyksikkö Jyväskylä-Oulu valtatie 895:0:4. 

Y l i k i i m i n g i n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä 

muut kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt ja -yksiköiden osat: 

1) Oulunsalon kylästä (401) kokonaan kiinteistöt Törmälä 17:21, Vahtola 17:45, Männikön

lisämaa 18:15, Johannesharjun lisämaa 18:16, Sanki II 18:17, Isosaari 18:39, Perttusenmaa 

18:54, Hangenmaa 18:55, Koistinaho 20:43, Metsäkontio 20:73, Kontiomaa 20:74, Takalo 

21:21, Viitamaa 21:22, Polvenmaa 22:37, Kuusikko 22:107, Nokanaho 22:108, Vehmasmaa 

23:16, Polvenmaa 23:19, Miehelä 24:18, Seppä 25:24, Tiepuoli 25:26, Haavikko 25:168, 

Niemelä 25:169, Jänismaa 26:56, Maijala 26:156, Herneharju 27:6, Vesikosunen 27:14, 

Metsäkosunen 27:15, Hirvimaa 28:4, Haaramaa 29:12, Kivenkaarto 30:14, Kuurimaa 33:5, 

Lisä-Ylitalo 62:1, Kumpu 62:5, Vinola 62:6, Suosaari 62:7, Muikunsuo 65:1, Muikunmetsä 

65:4, Suomuikku 65:5, Perttusenmaa 170:0, Tammisaari 205:0, Perttusentammi 225:0 sekä 

kiinteistöistä Saarela 24:19 Ulkometsäpalsta, Siekkinen 24:22 Ulkometsäpalsta, Hylkikari 

34:10 Ulkometsäpalstat (2 kpl) ja rekisteriyksiköstä Oulunsalon jakokunta 876:2 Sanginjoen 

palstat (11 kpl). 

2) Ylikiimingin kylästä (410) kokonaan kiinteistö Polvensuo 9:38. 

3) Pyhänsivun kylästä (420) kokonaan kiinteistö Kivenkorpi 1:131. 

4) Sotkajärven kylästä (430) kokonaan kiinteistöt Talkkuna 3:12 ja Karsikas 3:39 sekä 

rekisteriyksikkö Sotkajärven jakokunta 876:2. 

5) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kokonaan kiinteistöt Perttulan yhteismetsä 874:1:1 ja 

Oulunsalon valtionmaa 893:10:1 sekä rekisteriyksikkö Aittolan paikallistie 895:1:8697. 

O u l u n k a u p u n k i i n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut 

kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt ja -yksiköiden osat: 

1) Oulunsalon kylästä (401) kokonaan kiinteistöt Timonen 1:19, Isteri 1:57, Metsäokkonen 

1:68, Miehonselkä 1:74, Kuusimaa 1:75, Pilpaselkä 1:76, Mustala 1:78, Pihlaja I 1:79, 

Lähdesuo 1:321, Kaikenvara 1:370, Mutka 1:371, Koivuaho 1:372, Suojelu-Selkä 1:434, 

Pykälikkö 2:39, Pykälä 2:53, Sanginaho 2:57, Konikangas 2:81, Matalamaa I 2:101, Lisä- 

Kuusela 2:102, Lisä-Uuusitalo 2:103, Koskenniska 2:105, Törmälä 2:106, Metsola 3:44, 

Toivola 3:45, Lepola 3:46, Rantapirtti 3:48, Kesälä 3:51, Pilpapaaso 3:82, Paaso I 3:83, 

Rentola 3:97, Sattuma 3:98, Perä 3:111, Metsälä 3:117, Metsäpirtti 3:123, Pilpala 3:125, 

Koivuranta 3:126, Mäntylä 3:137, Selkäkangas 4:58, Raitaharju II 4:59, Heiskala 4:60, 

Oksankangas 4:61, Leppisaari 4:64, Seppälä I 4:65, Tammenkangas 4:196, Pykäläjärvi 4:242, 

Pykälikkö 4:250, Pykäläharju 4:251, Miehonkorpi 5:12, Miehonmetsä 5:14, Miehonmetsä II 

5:16, Mikonkangas 5:18, Mikonkangas 5:24, Tammenkangas 5:53, Myyrä I 6:34, Utsamo I 

6:35, Kuusela I 6:40, Jokirinne 6:43, Lisä-Manner 6:44, Karttio 6:45, Mikonkangas 6:46, 

Nauskankangas 7:30, Halmemaa 7:35, Mämmiojanpalsta 7:68, Siirinpalsta 7:83, Kuusela 

8:13, Uusitalo 8:17, Mäntymaa 8:27, Mäntymaa 8:43, Kiuasaho 8:53, Pitkäselkä 9:23, 

Mustamaa 9:24, Laseikko 9:25, Kalliovaara 9:26, Vastike-Äijälä 9:57, Vastike-Nummela 

9:58, Vastike-Heikko 9:140, Kinnunen 10:16, Ojarannan metsä 10:24, Suoselkä 10:26, 

Hovinaho 10:27, Suosaari 10:28, Kivinotko 10:29, Korte 10:30, Halkola 10:31, Raateikko 

11:40, Rajala 11:61, Savusteenmaa 11:62, Niemelä 11:105, Korpela 11:180, Rajakorpi 

11:181, Alatalo 11:263, Mäntyrinne 11:302, Iisakka 11:303, Mettälä 12:15, Kiilasuo 12:110, 

Isokangas 12:111, Mettälä I 13:21, Kamula 13:42, Karppinen 13:43, Viitajylhä 13:44, Ervasti 

13:127, Päätalo 13:140, Matoranta 13:141, Mäkelä II 13:142, Välitalo II 13:143, Sorvari 

15:56, Sanki I 16:24, Isoaho 16:28, Anttila 16:29, Salokorpi 66:0, Immola 67:0, Vuohtoniemi 

II 69:0, Sorvo III 140:7, Ylitoikka 140:10, Konnanniitty 145:0, Metsärinne 162:1, 

Metsämetsälä 162:2, Kehäsuo 206:0, Metsäjuntti 237:0, Ervastinsuo 238:1, sekä 

kiinteistöistä Välikaakinen 3:118 Sanginjoen ulkometsäpalsta, Pajamäki 7:80 

Ulkometsäpalsta, Helanen 7:86 Ulkometsäpalsta, Riiko 8:35 Ulkometsäpalsta, Pappila 35:40 

Ulkometsäpalsta, Niskametsä 223:2 Sorvarin palstat ja Metsätoikka 223:3 Sorvarin palstat 

sekä 

rekisteriyksiköstä Oulunsalon jakokunta 876:2 Sanginjoen palstat ( 6 kpl) ja Pilpajärven 

palsta. 

2

2) Pikkaralan kylästä (402) kokonaan kiinteistöt Maijala II 1:28, Tervaoja II 4:46, Rahko II 

7:8, Tihinen II 7:11, Perttunen I 8:15, Pukkila I 10:19, Siirius I 11:17, Tyni I 16:3, Tapanila I 

17:1, Palomäki I 18:4, Toivanen I 18:8 ja rekisteriyksikkö Murhiojan niittypalsta 878:6. 

3) Sanginjoen kylästä (403) kokonaan kiinteistöt Alapekkala I 1:35, Ollila I 5:2, Kylmäoja 

5:4, Saunakoski I 9:28, Viitajylhä I 9:30, Uutela I 9:32, Konnanoja I 11:16, Nauska I 11:18, 

Mattila I 11:21, Hotellisaari 12:19, Lammenrinne I 12:25, Hotellisaari I 12:28, Päätalo I 

12:29, Väli-Aapa 12:30, Järvenrinne I 12:31, Lisämakkara 12:37, Makkarasuo 12:38, 

Sankilampi I 13:3, Lamminharju I 13:7, Hautasuo 13:8, Lisä-Mannermaa I 16:1, Miehonoja 

17:19, Pykälikönlampi 17:21, Miehonsuo 17:23, Jakosalon tila 18:0 ja rekisteriyksikkö 

Mutapalsta 878:7. 

4) Oulunsuun kylästä (404) kokonaan kiinteistöt AlakinnunenII 42:16 ja Pernu I 43:43. 

5) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kokonaan rekisteriyksiköt Sanginsuu-Sanginjoen maantie 

895:0:8331 ja Kassisen paikallistie 895:1:8694. 

K e m p e l e e n k u n n a n alueita siirretään Oulunsalon ja Muhoksen kuntiin seuraavasti: 

O u l u n s a l o n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat, muut 

rekisteriyksiköt ja -yksiköiden o s a t: 

1) Kempeleen kylästä (401) kokonaan kiinteistöt Selkämaa 1:263, Tupoksensarka 2:72, 

Selkämaa 2:65, Tupoksensarka I 2:72, Lakiselkä 4:40, Pekkala 5:39, Kuusiranta 5:191, 

Letonpala 5:292, Pentti 8:381, Antti 8:382, Onnela 14:132, Syrjälä 14:318, Nenä 14:376, 

Nypykkä 14:384, Koivula 14:556, Letto 14:557, Lettola 19:43, Kiviperä 19:45, Uutela 19:46 , 

Mettälä 25:111, Jääminki 38:97, Letto 40:11, Saari 40:17, Kainalo 116:82, Selkämaa 116:86, 

Pajula 116:86 ja Koivikko 117:156 sekä kiinteistöistä Kangas 1:337 Selkämaan palsta, 

Teppola 2:68 Selkämaan palsta, Yliniemelä 2:127 Selkämaan palsta, Niemelä 5:319 Leton 

palstat, Kujansuu 8:440 Selkämaan palsta, Häkkilä 20:180 Selkämaan palsta, Takkinen 

20:185 Selkämaan palsta, Puistola 20:191 Selkämaan palsta, Vuorela 21:85 Selkämaan palsta 

ja Korpela 22:80 Selkämaan palsta sekä rekisteriyksiköistä Yhteinen vesialue 876:2 

Salmiojan palsta ja Yhteinen maa-alue 878:2 Leton palsta. 

2) Kyläjaotuksen ulkopuolelta kokonaan rekisteriyksikkö Vesikarin paikallistie 895:1:8669 

sekä siirrettävällä alueella oleva osa rekisteriyksiköstä Isoniityn lohkokunta 876:3:1. 

M u h o k s e n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat sekä muut 

kiinteistörekisteriin merkityt rekisteriyksiköt: 

1) Kempeleen kylästä (401) kokonaan kiinteistöt Hirvikangas 1:36, Ulkometsäpalsta 1:308, 

Kylmälä 2:21, Rauhakorpi 2:32, Vuopponen 3:37, Metsälä 4:24, Hietala 5:190, Metsävälitalo 

5:293, Ulkokorpela 6:64, Ostola 7:39, Kuusikylmälä 7:116, Hillikko 9:42, Kylmälä 11:134, 

Ulkometsä 14:42, Iso-Jylkky 14:459, Kylmälä 14:460, Kaukola 18:22, Ollinsuo 21:66, 

Rauhansuo 21:67, Kylmälä 21:68, Kiveliö 22:10, Ulkometsä 22:29, Kivikangas 27:23, 

Erämaa 27:41, Ulkopääskylä 28:5, Kylmälä 30:20, Kylmälä 33:25, Nurmela 35:13, 

Heikinperän metsä 35:25, Halkomaa 39:7, Metsola 50:7, Lintula 50:8, Ulkoimmola 51:15, 

Rajala 51:16, Pehkolan lisämaa 52:0, Jänkälä 116:33, Väinölä 116:78, Väinölä 116:359, 

Ulko-Ojala 117:86, Raappana 117:111, Kylmälä 117:256 sekä 

kiinteistöistä Niemelä 5:319 Kotimetsäpalsta, Tuohino 6:102 Muhoksen metsäpalsta, 

Metsärinne 8:400 Kivisuon palsta, Ritvala 8:420 Ulkometsäpalsta, Pekuri 10:145 

Ulkometsäpalsta, Laitala 18:209 Ulkometsäpalsta, Kunnas 18:223 Ulkometsäpalsta, Häkkilä 

20:180 Ulkometsäpalsta, Takkinen 20:185 Ulkometsäpalsta, Mäkelä 20:187 Ulkometsäpalsta, 

Puistola 20:191 Ulkometsäpalsta, Korento 22:74 Ulkometsäpalsta, Korpela 22:80 

Ulkometsäpalsta, Rautio 29:152 Kylmälän kylän ulkometsäpalsta, Kullio 31:94 

Ulkometsäpalsta, Väärälä 33:60 Kylmälänkylän palsta, Vääräoja 33:87 Kylmälänkylän palsta, 

Vääräkangas 33:89 Kylmälänkylän metsäpalsta, Monkkanen 35:68 Ulkometsäpalsta, Äijälä 

35:72 Ulkometsäpalsta, Haukikangas 116:401 Kylmälän ulkometsäpalsta, Vuoppola 181:1 

3

4 

Ulkometsäpalsta, Pirilänlisä 186:0 Ulkometsäpalsta, Junttila 217:0 Ulkometsäpalsta sekä 

kokonaan rekisteriyksiköt Ulkometsäpalsta 878:11, Ulkometsäpalsta 878:15, Yhteinen maaalue 

878:18, Kylmälän ulkopalsta 878:54, Yhteinen maa-alue 878:62, Yhteinen maa-alue 

878:69 ja Yhteinen alue 878:70. 

M u h o k s e n k u n n a s t a siirretään Y l i k i i m i n g i n k u n t a a n seuraavat 

kiinteistöt sekä muiden rekisteriyksiköiden osat: 

1) Muhoksen kylästä (403) kokonaan kiinteistöt Viitajoki 2:4 ja Viitajoki 142:8 sekä 

rekisteriyksiköstä Muhoksen jakokunta 876:2 Viitajoen palstat (5 kpl). 

2) Pyhänsivun kylästä (404) kokonaan kiinteistöt Wiitajoki 1:25 ja Ontero 1:26 sekä 

rekisteriyksiköstä Sotkajärven jakokunta 876:2 Viitajoen palstat (3 kpl). 

Y l i k i i m i n g i n k u n n a s t a siirretään O u l u n k a u p u n k i i n seuraavat 

kiinteistöt ja kiinteistöjen osat: 

1) Ylikiimingin kylästä (401) kokonaan kiinteistöt Alimurhi 5:28, Ylimurhi 5:29, Murhisuo 

29:2 sekä 

kiinteistöistä Ketola 5:11 Murhisuon palsta, Männikkö 5:99 Murhisuon palsta ja Metsäpyky 

5:128 Murhisuon palsta. 

O u l u n k a u p u n g i n alueita siirretään Oulunsalon ja Ylikiimingin kuntiin seuraavasti: 

O u l u n s a l o n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöt, kiinteistöjen osat ja muun 

rekisteriyksikön osa: 

1) Kiviniemen kylästä (402) kokonaan kiinteistöt Uusiranta 1:41, Uusiranta 6:19, 

Lahdenpohja 6:128, Uusiranta 10:24 ja Uudenrannanraivio 10:29 sekä kiinteistöistä Kivelä 

3:98 Uusirannan palstat ja osa Myllyojan palstaa, Kuivala 10:89 Uusirannan palstat, 

Peräkuivala 10:113 Uusirannan palstat, Kaattari 10:115 Uusirannan palstat, Myllykangas 23:0 

Uusirannan palsta, Yhteismaa 33:1 Uudenrannanraivion palsta, Jakokivi 44:3 osa 

Kempeleenlahden palstaa ja Myllyojan palsta ja Ketovainiot 53:1 Myllyojan länsipalsta. 

2) Lahjoitusmaan kylästä (407) kiinteistöstä Oulun kaupungin lahjoitusmaa 1:23 osa 

vesialueesta ja Kraaselin , Pikku-Kraaselin ja Parmiinien saaret. 

3) Kyläjaotuksen ulkopuolelta osa rekisteriyksiköstä Kiviniemi-Lentoasema maantie 

895:0:815. 

Y l i k i i m i n g i n k u n t a a n siirretään seuraavat kiinteistöjen osat sekä muun 

rekisteriyksikön osa: 

1) Oulunsuun kylästä (404) kiinteistöistä Tuira 2:17 Ulkometsäpalsta ja Alalaanila 3:37 

Ulkometsäpalstat (2 kpl). 

2) Kyläjaotuksen ulkopuolelta Oulun pitäjän jakokunnan vedet 876:9:0 Sanginjoen palsta ja 

Koivujoen palstat (2 kpl). 

Kuntien uudet rajat poikkeavat seuraavilta osiltaan voimassa olevista rajalinjoista: 

Oulunsalon ja Kempeleen kuntien välinen uusi raja poikkeaa voimassaolevalta 

kuntarajalta Oulunsalon kunnan ja kylän kiinteistön Alakaakinen 3:130 ja Kempeleen kunnan 

ja kylän kiinteistön Mäkelä 20:187 ja rekisteriyksikön Yhteinen vesialue 876:2 yhteisellä 

rajapyykillä 70. Tästä raja jatkuu nykyistä kiinteistörajaa koilliseen pyykille 20 ja siitä 

edelleen nykyistä kiinteistörajaa pitkin kohti eteläkaakkoa kulkien rajapyykkien 19, 17, 16, 

15, 14, 137, 35, 3147, 34, 147a, 5, 12, 4,13,3, 37, 36, 38, 41, 2, 42, 45, 1, 1, 179, 180, 19, 28, 

29, 30, 31, 4, 29 kautta rajapyykkiin 228. Tästä raja jatkuu suoraan etelään rekisteriyksikön 

Isoniityn lohkokunta 244:876:3:1 läpi ja yhtyy Peräojassa olevaan Kempeleen ja Limingan 

voimassaolevalla kuntarajalla olevaan rekisteriyksikköjen 244:876:3:1 ja 425:876:3:1 

yhteiseen rajapisteeseen. 

Tästä etelään voimassaoleva Kempeleen ja Limingan kuntien välinen raja muuttuu 

Oulunsalon ja Limingan kuntien väliseksi rajaksi.

5 

Oulunsalon kunnan ja Oulun kaupungin välinen uusi raja alkaa voimassaolevalta 

kuntarajalta Kempeleen kunnan ja kylän kiinteistön Leppihaka 40:94 sekä Oulun kaupungin 

Kiviniemen kylän kiinteistöjen Kivelä 39:8 ja Myllykangas 23:0 yhteiseltä rajapyykiltä 15 ja 

kääntyy luoteeseen Myllyojaa pitkin kulkien rajapyykkien 14, 1688, 76, 6, 75, 1689, 49, 29, 8 

ja 2 määrittämää kiinteistörajaa rekisteriyksikön Kiviniemi-Lentoasema maantie 

564:895:0:815 rajalle Myllyojan keskellä tiepaalujen p121 ja p123 välillä olevaan 

rajapisteeseen. Tästä raja ylittää tiealueen Myllyojan suunnassa ja jatkuu Kiviniemen kylän 

kiinteistön Jakokivi 44:3 läpi Myllyojan keskellä Myllyojan suulle saakka, josta raja kääntyy 

suorana luoteeseen Kempeleenlahdella sijaitsevaan kiinteistöjen Jakokivi 44:3, Oulun 

kaupungin lahjoitusmaa 564:407:1:23 ja Oulunsalon jakokunta 567:401:876:2 yhteiseen, 

nykyisellä kuntarajalla olevaan rajapisteeseen A. Tästä raja jatkuu vesialueella nykyistä 

Oulunsalon kunnan ja Oulun kaupungin välistä kuntarajaa pitkin taitepisteen B kautta 

Kyrönkarin edustalla olevaan rajan taitepisteeseen C. Toisen kerran uusi raja poikkeaa 

nykyisestä taitepisteessä C, josta uusi raja jatkuu länsiluoteeseen suorana kiinteistöjen 

407:1:23 ja Oulun yleinen vesialue 894:1:1 yhteiseen rajapisteeseen F. Tästä raja kääntyy 

lounaaseen kiinteistöjen 407:1:23 ja 894:1:1 välistä rajaa pitkin ja yhtyy voimassaolevaan 

Oulunsalon kunnan ja Oulun kaupungin väliseen kuntarajaan rajapisteessä E. 



Voimaantulo 















^áÉããáå=í®ëë®=ë~êà~ëë~=çå=àìäâ~áëíì 

1/2001 Kuntien peruspalvelujen rahoitus 

Selvitysmies Jukka Pekkarinen 

2/2001 Tutkimus kuntien sosiaali- ja 

terveydenhuollon menoista ja 

olosuhdetekijöistä 

Jan Klavus ja Juha Laine 

3/2001 Pääkaupunkiseudun ja sen 

kehyskuntien palvelurakenteen 

rahoitustarve 

Työryhmän muistio 

4/2001 Kansallisen tason kuntien 

peruspalveluiden itsearvioinnin 

kehittämishanke 

Väliraportti 

Seppo Juntti 

Mietoinen, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa 

Lohtaja, Himanka, Kannus ja Toholampi 

Oulunsalo, Oulu, Kempele, Muhos ja Ylikiiminki 

Kuntajakoselvittäjät Toivo Pihlajaniemi ja Kari Prättälä 

Kuntajaon eheyttäminen 

Selvitysmiesten raportti 

Julkaisutilaukset: 

Sisäasiainministeriö 

Sinikka Kataja puh. (09) 160 4502 

Tuula Kostia puh. (09) 160 4537 

Kirkkokatu 12 

PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO 

páë®~ëá~áåãáåáëíÉêá∏å=ãçåáëí~ãçI 

eÉäëáåâá=OMMN 

ISSN 1237-4199 

ISBN 951-734-440-6

Kuntajaon eheyttäminen. Selvitysmiesten raportti. Mietoinen ... - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?