Terveyskeskuspalvelujen laatu ja saavutettavuus
Terveyskeskuspalvelujen laatu ja saavutettavuus
Terveyskeskuspalvelujen laatu ja saavutettavuus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
yhden huolta<strong>ja</strong>n lapsiperheet asuivat mielestään<br />
kohtuullisen etäisyyden päässä terveyskeskuksesta.<br />
Kahden huolta<strong>ja</strong>n lapsiperheet <strong>ja</strong> muihin kotitalouksiin<br />
kuuluvat olivat valmiita hakemaan terveyskeskuspalvelut<br />
kauempaa kuin muut kotitalousryhmät<br />
(kuva 13).<br />
Valtakunnallisissa henkilöliikennetutkimusaineistoissa,<br />
Tampereen seudun alueellisessa liikennetutkimuksessa<br />
sekä Espoon, Vantaan <strong>ja</strong> Oulun<br />
erillistutkimuksissa on pystytty <strong>ja</strong>ottelemaan matkatuotokset<br />
<strong>ja</strong> kulkutavan valinta<strong>ja</strong>kaumat terveyspalveluihin<br />
(Kaleno<strong>ja</strong> ym. 2008). Matkatuotostutkimuksen<br />
mukaan terveyskeskuksiin <strong>ja</strong> lääkäriasemille<br />
tehdään arkisin keskimäärin noin 5–20<br />
käyntiä 100 kerrosneliömetriä kohti. Suurin osa<br />
terveyspalvelujen asiakasmatkoista tehdään henkilöautolla<br />
<strong>ja</strong> taksilla. Kulkumuoto määräytyy kuitenkin<br />
aluekohtaisesti. Kaupunkimaisissa kunnissa<br />
kulkumuoto on useimmin joukkoliikenne <strong>ja</strong> alle<br />
20 000 asukkaan kaupunkiseuduilla pääsääntöisesti<br />
henkilöauto 77 prosentin osuudella. Maaseudulla<br />
liikutaan luonnollisesti enemmän autolla, missä<br />
joukkoliikennettä ei ole saatavilla tai saavutettavissa.<br />
Esimerkiksi Helsingin seutukuntaan kuuluvien<br />
Mäntsälän <strong>ja</strong> Riihimäen terveyspalveluihin<br />
matkattaisiin em. tutkimuksen perusteella useimmin<br />
henkilöautolla (50 %), joukkoliikenteellä<br />
(38 %) <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lan vain 7 prosentissa matkoista.<br />
Kohtuullisena pidetty terveyskeskusmatka riippui<br />
vastaa<strong>ja</strong>n iästä, kotitaloustyypistä, asuinalueesta<br />
<strong>ja</strong> kuntakoosta. Pinta-alaltaan suurissa kunnissa<br />
(Mäntsälä, Joutsa, Elimäki, Riihimäki) nuoret<br />
hyväksyivät selvästi pidemmän terveyskeskusmatkan<br />
kuin vanhemmat ihmiset. Pinta-alaltaan<br />
pienissä kunnissa ei esiintynyt iän <strong>ja</strong> kohtuullisena<br />
pidetyn terveyskeskusmatkan välistä korrelaatiota.<br />
Kaupungin keskustoissa <strong>ja</strong> maaseudun taa<strong>ja</strong>missa<br />
on totuttu lähellä oleviin palveluihin <strong>ja</strong> niihin<br />
hakeutuvat ihmiset, jotka tarvitsevat enemmän<br />
lähellä olevia palvelu<strong>ja</strong>. Tämä näkyy myös erilaisilla<br />
asuinalueilla asuvien kohtuullisena pitämän<br />
terveyskeskusmatkan eroissa (kuva 14).<br />
9<br />
8<br />
7<br />
6<br />
6,3<br />
7,0<br />
6,0<br />
8,0<br />
6,3<br />
6,4<br />
Km<br />
5<br />
4<br />
3<br />
4,9<br />
3,1<br />
4,4 4,4 4,6<br />
4,9<br />
2<br />
1<br />
0<br />
Yhden hengen<br />
talous<br />
(n=138, kh=3,9)<br />
Lapseton pari<br />
(n=181, kh=4,8)<br />
Lapsiperhe, jossa<br />
yksi huolta<strong>ja</strong><br />
(n=25, kh=3,8)<br />
Lapsiperhe, jossa<br />
kaksi huolta<strong>ja</strong>a<br />
(n=173, kh= 5,1)<br />
Muu talous<br />
(n=89, kh=6,0)<br />
Kaikki<br />
(n=605, kh=5,0)<br />
Terveyskeskumatka<br />
Kohtuullisena pidetty terveyskeskusmatka (n <strong>ja</strong> kh)<br />
KUVA 13. Terveyskeskusmatkan pituus <strong>ja</strong> kohtuullisena pidetty terveyskeskusmatka kotitaloustyypin mukaan.<br />
28
Change language