Terveyskeskuspalvelujen laatu ja saavutettavuus
Terveyskeskuspalvelujen laatu ja saavutettavuus
Terveyskeskuspalvelujen laatu ja saavutettavuus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
västi uusia terveyskeskuksia. Ensinnäkin voi olla,<br />
että terveyskeskusten tehokkuus ei hei<strong>ja</strong>stu millään<br />
tavalla asiakkaiden kokemaan terveyskeskuspalvelujen<br />
<strong>laatu</strong>un. Toisaalta tehokkuus saattaa yleensä<br />
laskea palvelujen <strong>laatu</strong>a, mutta joukossa voi olla<br />
tästä säännöstä poikkeavia terveyskeskuksia.<br />
Eräissä aiemmissa terveydenhoitoa koskevissa<br />
tutkimuksissa on saatu samantapaisia tuloksia<br />
kuin tässä tutkimuksessa. Uitus-Mäntylän (2003)<br />
mukaan taloudellisten voimavarojen suuntaaminen<br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveyspalveluihin ei näytä selvästi<br />
vaikuttavan siihen, miten kuntalaiset kotikuntansa<br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveyspalvelut arvioivat. Aaltosen<br />
(2008, 2) mukaan merkittävä osa terveyskeskusten<br />
tuottavuuden muutoksista johtuu muusta kuin<br />
palvelujen laadusta tai potilasrakenteesta. Esimerkiksi<br />
terveyskeskusten johtamistavat <strong>ja</strong> organisaatiorakenteet<br />
vaikuttavat tuottavuuteen. Myös<br />
yhdysvaltalaisten sairaaloiden tehottomuuden on<br />
havaittu korreloivan positiivisesti huonojen <strong>laatu</strong>mittareiden<br />
kanssa, mikä merkitsee, että laadukas<br />
palvelu voi olla tehokasta (esim. McKay <strong>ja</strong> Deily<br />
2005, Clement ym. 2007).<br />
Terveyskeskukset on esitetty taulukossa 6 tehokkuuden<br />
mukaisessa järjestyksessä niin, että kunkin<br />
kunnan terveyskeskusyksikkö on saanut sen tehokkuusluvun,<br />
minkä koko kyseinen terveyskeskusyhtymä<br />
on saanut. Vertailu on tehty tässä terveyskeskusten/-asemien<br />
mukaan, koska palvelujen käyttäjät<br />
asioivat oman kuntansa terveyskeskuksessa<br />
<strong>ja</strong> arvioivat pääasiassa sen toimintaa eivätkä koko<br />
kuntayhtymän palvelua. Taulukossa 6 on esitetty<br />
myös tärkeimmät <strong>laatu</strong>un liittyvät tunnusluvut,<br />
<strong>laatu</strong>arvion keskiarvo, yleisarvosanan keskiarvo,<br />
terveyskeskusmatka, kohtuullisena pidetty terveyskeskusmatka,<br />
terveyskeskusmatkan <strong>ja</strong> kohtuullisena<br />
pidetyn terveyskeskusmatkan erotus sekä<br />
kohtuullisena pidetyn matkan sisäpuolella asuvien<br />
osuus kunnan väestöstä.<br />
Tehokkaimmissa terveyskeskuksissa oli parhaan<br />
laadun lisäksi myös paras <strong>saavutettavuus</strong> niin, että<br />
valtaosa kuntien väestöstä asui kohtuullisena pitämänsä<br />
matkan sisäpuolella. Hyvä terveyskeskuspalvelujen<br />
<strong>saavutettavuus</strong> korostuu etenkin pinta-alaltaan<br />
pienissä kunnissa, joiden alueella on ainakin<br />
yksi terveysasema.<br />
TAULUKKO 6. Tutkittujen terveyskeskusten/-asemien tehokkuus, <strong>laatu</strong> <strong>ja</strong> <strong>saavutettavuus</strong> kuntatasolla.<br />
Tehottomuusluvun Laatuarvion Yl.arvosanan Tk-matka, Koht. pidetty Tk-matka-koht. Koht. matkan sis.,<br />
ka. vv. 2001-2006 keskiarvo keskiarvo km Tk-matka, km pidetty tk-matka asuvat (% väestöstä)<br />
Säkylä 0,04 8,6 8,8 6,8 6,2 0,6 85<br />
Köyliö 0,04 8,9 8,8 7,6 6,7 0,9 85<br />
Riihimäki 0,05 8,1 8,1 3,1 2,7 0,4 78<br />
Loppi 0,05 7,7 8,1 8,9 6,9 2,0 35<br />
Hausjärvi 0,05 8,2 8,5 3,0 2,5 0,5 44<br />
Mäntsälä 0,10 7,5 7,3 6,4 5,1 1,3 54<br />
Joutsa 0,11 8,0 8,1 10,7 5,6 5,1 53<br />
Elimäki 0,16 8,1 8,2 7,1 6,3 0,8 26<br />
Koria 0,16 8,3 8,3 4,0 3,6 0,4 51<br />
Keskiarvo 0,09 8,1 8,2 6,3 4,9 1,4 64<br />
37