ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen - Poliisi
ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen - Poliisi
ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
_____________________________________________________________________________<br />
Huumausaine- <strong>ja</strong> <strong>järjestäytyneen</strong> <strong>rikollisuuden</strong> <strong>torjunnan</strong> <strong>tehostaminen</strong><br />
_____________________________________________________________________________________<br />
Voidaan puhua paikallisesta tai alueellisesta <strong>ja</strong> toisaalta kansallisesta vaikutusvallasta<br />
sekä myös valtioiden rajojen ulkopuolelle ulottuvasta poliittisesta<br />
vaikutusvallasta. 21<br />
Lailliseen taloudelliseen toimintaan osallistumisessa on pikemminkin kysymys<br />
läpäisykyvystä. Järjestäytyneet rikollisryhmät voivat ensinnäkin<br />
harjoittaa mittavaa sekä laitonta että laillista taloudellista toimintaa. On<br />
myös havaittu, että osallistuminen lailliseen taloudelliseen toimintaa voi<br />
olla rajoittunutta esimerkiksi siten, että laittomasta toiminnasta saatua hyötyä<br />
siirretään erityyppiseen lailliseen liiketoimintaan. Toisena ääripäänä<br />
voidaan pitää ryhmiä, jotka eivät osallistu tai joiden ei ole havaittu osallistuvan<br />
lailliseen taloudelliseen toimintaan. 22<br />
Rikollisen yhteistoiminnan osalta voidaan puhua ensinnäkin valtioiden ra<strong>ja</strong>t<br />
ylittävästä järjestäytyneiden rikollisryhmien yhteistoiminnasta, jossa<br />
yhteistyötaho si<strong>ja</strong>itsee muussa valtiossa kuin siellä missä rikollista toimintaa<br />
harjoitetaan. Useimmissa tapauksissa yhteistyötarpeen on arvioitu liittyvän<br />
huumausaineiden salakuljetukseen. Voidaan myös erottaa yhteistyön<br />
tarve ryhmän toimintavaltion rajojen sisäpuolella <strong>ja</strong> erilaiset sekatyyppiset<br />
järjestelyt. On havaittu, että varsin suuressa osassa järjestäytyneitä<br />
rikollisryhmiä ei harjoiteta yhteistoimintaa muiden ryhmien kanssa<br />
tai niiden ei ole havaittu toimivan tällä tavalla. 23<br />
2.2.1.2 Järjestäytyneiden rikollisryhmien typologiasta<br />
21 UN 2002 s. 26.<br />
22 UN 2002 s. 27.<br />
23 UN 2002 s. 27.<br />
24 UN 2002 s. 34.<br />
Edellä esitettyjen profiilien <strong>ja</strong> ominaispiirteiden perusteella on muodostettu<br />
erilaisia järjestäytyneiden rikollisryhmien typologioita.<br />
Vakiomuotoisissa järjestäytyneissä rikollisryhmissä (standard hierarchy)<br />
on yksi johta<strong>ja</strong>, selkeästi järjestetty hierarkkinen rakenne <strong>ja</strong> tiukka sisäinen<br />
kurinpitojärjestelmä. Ryhmällä on usein myös vahva sosiaalinen tai etninen<br />
identiteetti. Väkivallan käyttö on olennainen osa ryhmien rikollista<br />
toimintaa <strong>ja</strong> niillä on usein myös vaikutus- tai määräysvaltaa oman toimialueensa<br />
ulkopuolella. Kiinalaisia, itäeurooppalaisia <strong>ja</strong> venäläisiä järjestäytyneitä<br />
rikollisryhmiä on luokiteltu tähän kategoriaan. 24<br />
Alueellisesti rakentuneissa järjestäytyneissä rikollisryhmissä (regional<br />
hierarchy) on edelleen kysymys hierarkkisesti muodostuneista ryhmistä,<br />
joissa johtosuhteet ovat melko selviä. Ryhmille on kuitenkin tyypillistä<br />
vaihtelevantasoinen alueellinen autonomisuus, joka rajoittuu kuitenkin rutiiniasioiden<br />
hoitamiseen. Johtamisjärjestelmä on usein monistettu alueel-<br />
14 (82)
Change language