ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen - Poliisi
ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen - Poliisi
ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
_____________________________________________________________________________<br />
Huumausaine- <strong>ja</strong> <strong>järjestäytyneen</strong> <strong>rikollisuuden</strong> <strong>torjunnan</strong> <strong>tehostaminen</strong><br />
_____________________________________________________________________________________<br />
tarkoituksena on saavuttaa konkreettisia operatiivisia tuloksia. Suomi vastaa<br />
ra<strong>ja</strong>t ylittävän euraasialaista rikollisuutta koskevan projektin (TNEOC)<br />
vetämisestä sekä osallistuu muun muassa lapsipornografian torjuntaa<br />
(CIRCAMP), synteettisiä huumausaineita <strong>ja</strong> laitonta maahantuloa koskeviin<br />
projekteihin.<br />
Myös muissa vakavan <strong>rikollisuuden</strong> torjuntakohteissa on lähtökohtaisesti<br />
ollut kysymys kansainvälistä yhteistyötä edellyttävästä rikostorjunnasta.<br />
Vuoden 2003 alussa voimaan tullut laki yhteisistä tutkintaryhmistä<br />
(1313/2002) on mahdollistanut sen, että Suomen toimivaltaiset esitutkintaviranomaiset<br />
voivat yhdessä vieraan valtion toimivaltaisten viranomaisten<br />
kanssa tehdä sopimuksen yhteisen tutkintaryhmän perustamisesta rikoksen<br />
esitutkinnan toimittamiseksi. Lain tavoitteena on panna Euroopan<br />
unionin neuvoston yhteisistä tutkintaryhmistä tekemä puitepäätös (EYVL<br />
L 162/2002, 20.6.2002) kansallisesti täytäntöön sekä tiivistää <strong>ja</strong> tehostaa<br />
eri valtioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä esitutkintayhteistyötä<br />
silloin, kun tutkitaan kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta tai muita<br />
ra<strong>ja</strong>t ylittäviä rikoksia tai rikoksia, joilla muutoin on liittymäkohtia useaan<br />
valtioon. Tutkintaryhmän kokoonpanosta on määrättävä perustamista koskevassa<br />
sopimuksessa <strong>ja</strong> ryhmään voi osallistua esitutkintaviranomaisten<br />
lisäksi myös muita henkilöitä. Haagin ohjelmassa (2005/ C 53/01) on esitetty<br />
jäsenvaltioiden välisen poliisiyhteistyön tehostamista muun muassa<br />
yhteisten tutkintaryhmien perustamisella sekä kansallisen asiantunti<strong>ja</strong>n<br />
nimeämisellä ryhmien käytön kannustamiseksi <strong>ja</strong> parhaita käytäntöjä koskevien<br />
kokemusten vaihtamiseksi.<br />
Huolimatta siitä, että yhteisten tutkintaryhmien perustaminen on ollut<br />
mahdollista yli kolmen vuoden a<strong>ja</strong>n, niitä on perustettu varsin vähän. Ensimmäiset<br />
lain tarkoittamat tutkintaryhmät perustettiin vuoden 2006 aikana<br />
(kaksi Ruotsin kanssa <strong>ja</strong> yksi Viron kanssa). Syynä on ollut muun muassa<br />
se, että käytännön rikostutkintatyössä ei ole koettu olevan siihen välitöntä<br />
<strong>ja</strong> pakottavaa tarvetta, koska yhteistoiminnan tarpeet on saavutettu<br />
ulkomaisten esitutkinta- <strong>ja</strong> lainvalvontaviranomaisten kanssa muutoin.<br />
Tutkintatoimenpiteiden laadusta, laajuudesta, kohdistamisesta, aikataulutuksesta<br />
<strong>ja</strong> tietojen vaihdosta jne. on muutoin sovittu Suomen lainsäädännön<br />
mahdollistamissa rajoissa. Viron rikosprosessilain vireillä ollut kokonaisuudistus<br />
on osaltaan viivästyttänyt yhteisten tutkintaryhmien käyttöä.<br />
Lisäksi kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettu laki (4/1994)<br />
<strong>ja</strong> niin sanottu Euroopan unionin oikeusapulaki (148/2004) ovat mahdollistaneet<br />
muutoinkin rikostorjuntaan liittyvän joustavan yhteistyön eri valtioiden<br />
välillä.<br />
65 (82)
Change language