Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
(Härmä ym. 2008). Ulompana <strong>Rauma</strong>n edustan merialueella suolapitoisuus on<br />
noin kuusi promillea.<br />
Viime vuosina ainakin kookkaiden särkien määrä on tuntunut vähentyneen. Myös<br />
saalistilastoissa on nähtävissä käänne laskuun (Ra<strong>ja</strong>silta 2010). Selkämeren<br />
rannikkovesien yksikkösaaliissa huippu on jäänyt 1990-luvun jälkipuoliskolle<br />
(ICES 2008). Särki ei ehkä kaikin tavoin olekaan ilmastonmuutoksen hyötyjä.<br />
Tulva-a<strong>ja</strong>n siirtyminen keväästä alkutalveen ei suosi kutua.<br />
Alkutalvinen särkiparven ryntäys avoimeen, matalaan rantaveteen on joitakin<br />
kerto<strong>ja</strong> herättänyt <strong>Rauma</strong>n rannoilla huomiota, mm uudenvuoden aattona 2007.<br />
Kyse täytynee olla talvehtimisparvesta, joka on paennut hylkeitä. Särjet<br />
ahtautuvat aivan rantaheinikkoon. Tilanne näyttää kalakuolemalta, kun monet<br />
kaloista menettävät kylmyydessä <strong>ja</strong> stressissä joksikin aikaa tajuntansa.<br />
Säyne<br />
Muiden särkikalojen tapaan myös säyne hyötyisi vesien lämpenemisestä, mutta<br />
ei rehevöitymisestä. Säyne on selkeästi kirkkaan veden kala. Selkämeren<br />
tilastoitu säynesaalis oli vuonna 2008 suurin vuosikymmeneen. Pidemmällä<br />
aikavälillä säyne lienee kärsinyt kutupaikkojen heikkenemisestä. Saaliiden<br />
koetaan pienentyneen.<br />
Lahna<br />
Selkämeren lahnasaalismäärissä on kasvua johtuen ehkä ilmaston<br />
lämpenemisestä, rehevöitymisestä <strong>ja</strong> ehkä myös meriveden suolapitoisuuden<br />
vähenemisestä. Uudenkaupungin edustalla aiemmin saalistiedoissa niukkana<br />
esiintynyt lahna alkoi yleistyä 2000-luvun alussa (Ra<strong>ja</strong>silta 2010). Lahna ei hyödy<br />
pitkälle etenevästä rehevöitymisestä, joka johtaa lopulta uposkasvillisuuden<br />
vähenemiseen.<br />
Saaliin hyödyntämistä vaikeuttaa arvostuksen vähäisyys. Suoranasta<br />
lahnan<strong>kalastus</strong>ta on vähän. <strong>Rauma</strong>n edustan vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastajien saalis on<br />
pysynyt hämmästyttävän samansuuruisena kohta kaksikymmentä vuotta. Aivan<br />
viime vuosina lahnat tosin tuntuvat vähentyneen. Vielä joitain vuosia sitten<br />
verkkopyynnin sivusaaliina tuli runsaasti muutaman sadan gramman<br />
pikkulahno<strong>ja</strong>.<br />
Turska<br />
Itämereen 1970-luvulla virranneen suolaisen veden myötä turskien lisääntyminen<br />
Etelä-Itämerellä onnistui hyvin <strong>ja</strong> muutamassa vuodessa turskia riitti<br />
Selkämerellekin siianpyytäjien harmiksi asti. Verkko<strong>kalastus</strong> oli hankalaa, kun<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)<br />
17
Change language