Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lähinnä laivojen <strong>ja</strong> veneiden ”myrkkymaaleista”, antifouling-aineista, peräisin<br />
olevat vaikutusaineet ovat pääsääntöisesti vähitellen hajoamassa <strong>ja</strong> katoamassa,<br />
kun käyttökielto on lopettanut niiden kertymisen sedimenttiin. Uusia pitoisuuksien<br />
kasvuryöpsähdyksiä voi aiheutua pilaantuneen sedimentin ruoppauksista <strong>ja</strong><br />
meriläjityksistä. Näyttää siltä, että sedimenttiin kertynyt hitaasti hajoava osuus<br />
orgaanista tinayhdisteistä kertyy eliöstöön huonommin, kuin helposti biosaatava,<br />
tuore orgaaninen tina (Vahanne ym. 2007, Salminen 2009).<br />
Vanhastaan Selkämeren haitta-aineongelma on liitetty teollisuuden jätevesissä<br />
mereen johdettuihin raskasmetalleihin. Niiden päästöt ovat suuresti vähentyneet.<br />
Jätevesien si<strong>ja</strong>sta merkittäväksi metallikuormituslähteeksi on tullut<br />
huuhtoutuminen alunamailta.<br />
Yleisesti ottaen Itämeren ympäristömyrkkytilanne on helpottanut. Näin voidaan<br />
päätellä mm. harmaahylkeiden <strong>ja</strong> merikotkien lisääntymisen onnistumisesta.<br />
Myös ihmiselle kalan syöminen on nettovaikutukseltaan terveellistä. Turunen ym<br />
(2008) tutkivat kalaa runsaasti syövien suomalaisten kalastajien <strong>ja</strong> heidän<br />
puolisoidensa terveyttä verraten sitä muuhun väestöön. Kalan syönti <strong>ja</strong> siten<br />
saadut ympäristömyrkyt eivät lisänneet syöjiensä kuolleisuutta. Sitä vastoin<br />
kuolevuus oli alentunut. Kala sisältää terveyttä edistäviä aineita: Varsinkin juuri<br />
rasvaisen merikalan monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA) mm. ehkäisevät<br />
sydän- <strong>ja</strong> verisuonitaute<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ovat hyväksi samoille elintoiminnoille, joita dioksiini<br />
uhkaa. Kalan omega-3 <strong>ja</strong> omega-6 rasvahappojen terveyshyödyistä on<br />
varmempaa näyttöä kuin dioksiinien haitoista (Assmuth 2010).<br />
4.7. Kutupaikko<strong>ja</strong> häviää<br />
Kalojen ympäristövaatimukset ovat suurimmillaan varhaisissa elinvaiheissa, siksi<br />
lisääntymisalueiden laadulla <strong>ja</strong> laajuudella on olennainen merkitys kalakannan<br />
tuotolle. Varsinaisia merikalo<strong>ja</strong> lukuun ottamatta Selkämeren kalat tarvitsevat<br />
yleensä kutupaikoikseen suo<strong>ja</strong>isia rantavesiä, lahtia <strong>ja</strong> jokisuita, jossa veden<br />
lämpötila nousee keväällä nopeasti <strong>ja</strong> missä on tarjolla sopivia kasvillisuuspohjia<br />
kutualustaksi <strong>ja</strong> poikasten suo<strong>ja</strong>paikoiksi sekä runsaasti eläinplanktonravintoa.<br />
Hauelle, mateelle <strong>ja</strong> monille särkikaloille ruovikkorannat tarjoavat yli<br />
kymmenkertaisen määrän eläinplanktonravintoa muihin vesialueisiin verrattuna.<br />
Toisin, kuin yleisesti luullaan, hyväkään rakkoleväkasvusto ei ole hauen<br />
lisääntymisaluetta (Kallasvuo 2010, Kallasvuo ym. 2010). Erityisen paljon hauen<br />
mätiä on sen si<strong>ja</strong>an ruovikkorannoilla, joilla kasvaa myös vesisammalta<br />
(Kalasvuo 2010).<br />
Meneillään oleva Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitoksen VELMU-selvitys<br />
poikastuotantoalueista on tärkeä myös Selkämerellä arvokkaiden alueiden<br />
tunnistamiseksi <strong>ja</strong> suojelemiseksi. Ruovikoiden määrä on kasvanut, mutta<br />
lisääntyvä rantarakentaminen hävittää sopivia kutu- <strong>ja</strong> poikastuotantoalueita.<br />
Ongelmana on suo<strong>ja</strong>isten <strong>ja</strong> lämpimien matalien vesien paikoittainen<br />
väheneminen <strong>ja</strong> toisaalta umpitiheän ruovikon muodostuminen yhtenäiseksi<br />
vyöhykkeeksi rannan eteen. Siellä lisääntyminen onnistuu huonosti. Jos<br />
56<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)
Change language