Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
verrattuna 1-3 astetta vuoteen 2020 mennessä (Myrberg ym. 2006). Itämeren<br />
veden pintalämpötilan keskiarvon arvioidaan nousevan 2000-luvulla 2-3 astetta<br />
(Meier 2006).<br />
Mallisimuloinnit eivät tue oletusta Pohjois-Atlantin lämpimän Golf-merivirran<br />
heikkenemisestä. Virtauksen heikentyminen puolestaan viilentäisi Suomen<br />
ilmastoa (Myrberg ym. 2006).<br />
Lämpötilan nousu vaikuttaa ravintoketjun perustaan, primäärituotantoon. Voidaan<br />
teoretisoida, että pelagiaalin bakteerituotanto vilkastuu levätuotantoa enemmän <strong>ja</strong><br />
tuotannon suhde muuttuu. Vuotuisessa ravinteiden kierossa keskeinen piilevien<br />
kevätkukinta aikaistuu, heikkenee <strong>ja</strong> korvautuu panssarisiimalevillä,<br />
Dinoflagellaateilla (Piiparinen 2008). Kasvavat kesälämpötilat suosivat sinileviä.<br />
Jopa syystäyskierto voi vaarantua varsinaisella Itämerellä (BALTEX 2006).<br />
Yleisolettamuksena on, että lämpötilan nousu lisää kalojen kasvua <strong>ja</strong> siten<br />
kalantuotantoa. Erityisesti kalojen poikas- <strong>ja</strong> nuoruusvaiheet hyötyvät. Lämpimän<br />
veden särkikalat hyötyvät <strong>ja</strong> kylmän veden lajit kuten lohikalat kärsivät.<br />
Kalastajien arvostamista lajeista hyötyvät mm. kuha <strong>ja</strong> ahven. Haitta on<br />
puolestaan selvempi pienillä sisävesillä kuin merialueella, mutta hei<strong>ja</strong>stuu<br />
Satakunnan vähävetisten kutujokien liiallisen lämpenemisen kautta rannikollekin.<br />
Toisaalta vaelluspoikastuotanto voi parantua poikasten kasvun nopeutuessa.<br />
Levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla elävän kuhan osalta lämpötilan nousulla on<br />
suuri merkitys. Lämpimänä kesänä poikaset kasvavat tavanomaista<br />
kookkaammiksi <strong>ja</strong> ne selviävät paremmin ensimmäisen talvensa<br />
koettelemuksista. Syntyy vahva vuosiluokka, joka näkyy saaliina myös<br />
Selkämerellä.<br />
Kalastuksen osalta huonoa on, että lämpenemisestä johtuen keskikesän<br />
muutenkin huono <strong>kalastus</strong>kausi pitenee <strong>ja</strong> hellekesiin liittyvät sinilevät likaavat<br />
vielä syksyllä verkko<strong>ja</strong> aiempaa pidempään.<br />
Ilmaston myötä menetetään Itämeren arktiset piirteet, jotka vielä vallitsevat<br />
Perämerellä. Tunnetuin on norpan ahdinko, mutta jäästä riippuvaisia on muitakin,<br />
pienimpänä jään suolavesikanavien mikroskooppisten eliöiden ekosysteemi.<br />
2.2. Ilmaston muutos vaikuttaa erityisesti talvikauden olosuhteisiin<br />
BACC-raportin mukaan ilmaston lämpeneminen olisi seuraavan sadan vuoden<br />
aikana suurinta juuri Selkämeren alueella, jossa muutos olisi talvikautena lopulta<br />
jopa 4-6 ºC. Lineaarisena lämpötilan nousuna oltaisiin vuonna 2030 vasta 0,5-1<br />
astetta nykyistä lämpimämmissä talvissa (Haapala 2008).<br />
Lämpenemisessä konkreettisinta on jäätalven hupeneminen. Talvi 2007/2008 oli<br />
ennätyksellisen leuto. Jäätä ei tullut. <strong>Rauma</strong>n edustalla jäätä oli vain saariston<br />
suo<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> mannerrannoilla. Vuonna 2100 tällainen olisi keskivertojäätalvi,<br />
kunnon jäätä olisi vain Perämerellä (Haapala ym. 2001). Selkämerellä<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)<br />
29