Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
prosenttia. Vuoden myrskyisin a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ko ei nykyisinkään ole syksyllä, kuten usein<br />
a<strong>ja</strong>tellaan, vaan talvikautena.<br />
Tuulisuuden muutos sellaisena, että se muuttaisi veden virtausta Itämeren<br />
pääaltaan <strong>ja</strong> Selkämeren välillä tai kumpuamista, olisi merkittävä merialueen tilan<br />
kannalta. Välittömien <strong>kalasto</strong>vaikutusten kannalta huomionarvoista on, että<br />
useilla merikalalajeilla on virtauksen mukaan kulkeutuva planktinen poikasvaihe.<br />
Itämeren vedenkorkeuden vaihtelun äärevöityminen (Launiainen ym. 2004) <strong>ja</strong><br />
lisääntyvä tuulisuus vaikeuttaa <strong>kalastus</strong>ta työnä <strong>ja</strong> lisää pyydysvaurioita <strong>ja</strong> -<br />
menetyksiä. Jos jääpeite ei suo<strong>ja</strong>a rannikkovesiä tuulten sekoittavalta<br />
vaikutukselta, ne jäähtyvät aiempaa kylmemmiksi. Kalojen liikkuminen muuttuu<br />
totutusta, luultavasti myös vähenee. Saaliit pienenevät.<br />
2.3. Meriveden suolapitoisuus alenee vähitellen<br />
Meriveden suolapitoisuus on monille lajeille keskeinen. esim. Viitasalo (2010) on<br />
havainnollistanut lohisaaliiden, silakan painon <strong>ja</strong> haahkojen pesinnän määrän<br />
taittumista suolapitoisuuden laskun myötä. Merikaloille, jotka jo muutoinkin ovat<br />
Selkämerellä elinvaatimustensa mukaisella esiintymisalueensa ra<strong>ja</strong>lla, veden<br />
suolapitoisuuden aleneminen lisää osmoottista stressiä.<br />
Viimekädessä ratkaisevana suolapitoisuuden muutos näkyy lajin levinneisyyden<br />
muutoksena. Jo tätä ennen heikkenee poikastuotanto, joka on yleensä herkin<br />
vaihe, se, jossa ympäristövaikutukset ensin näkyvät. Osmoottinen stressi vie<br />
energiaa, joka on pois kalojen kasvusta. Tämä näkyy nykyisinkin monen<br />
Selkämeren merikalalajin pienikokoisuutena verrattuna suolaisemmassa meressä<br />
eläviin lajitovereihinsa. Kasvu hidastuu.<br />
Eteläisen Selkämeren veden suolapitoisuus on vähitellen alentunut alle kuuden<br />
promillen pitoisuuteen. Pintaveden suolapitoisuus ulapalla (SR5) kääntyi laskuun<br />
vuonna1984. Vuodesta 1994 alkaen pitoisuus on pysynyt viiden <strong>ja</strong> puolen<br />
promillen tuntumassa. Syvän veden (100m) suolapitoisuus on sen si<strong>ja</strong>an ollut<br />
1990-luvun puolivälissä kasvussa (ICES 2009), <strong>ja</strong> selvemmin vuodesta 2005<br />
alkaen. On saatu pieni kor<strong>ja</strong>usliike suolapitoisuuden alenevaan trendiin.<br />
1960- <strong>ja</strong> 1970-luvuilla Itämereen tuli useita suolapulsse<strong>ja</strong> (1965, 1969, 1973 <strong>ja</strong><br />
1976). Suolaisen Poh<strong>ja</strong>nmeren veden virtaus Kattegatista Tanskan salmien<br />
kautta Itämereen on sittemmin vähentynyt. Melko voimakkaita pulsse<strong>ja</strong> on ollut<br />
vielä vuosina 1993 <strong>ja</strong> 2003. Pienehkö talvivirtaus tapahtui myös vuonna 2007. -<br />
Virtaus on tapahtunut yleensä alkutalvella, mutta myös lämpimänä kesänä 2002<br />
vähäisessä määrin <strong>ja</strong> sitten voimakkaammin kesällä 2003. Kesällä tapahtunut<br />
sisäänvirtaus voi olla Itämeren lämpenemisen tuomaa dynamiikan muutosta<br />
(Feistel ym. 2004).<br />
Muutos kytkeytyy ilmastollisiin tekijöihin siten, että sateisuuden kasvun lisäämä<br />
Itämeren vesiylimäärä tulppaa suolaisen veden pääsyt Poh<strong>ja</strong>nmereltä. Ja<br />
toiseksi: Edellytykset sisään virtaukselle syntyvät pitkään <strong>ja</strong>tkuvilla itätuulilla, jotka<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)<br />
31
Change language