Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3. Kalastus seuraa Selkämeren muutoksia<br />
Kalastus seuraa kalakantojen <strong>ja</strong> meriympäristön muutosta. Muutos on<br />
ammattikalastuksen kannattavuuden kannalta kriittistä aikaa. Vapaa-a<strong>ja</strong>n<br />
kalastajille vanhassa pitäytyminen voi tuottaa pettymyksiä <strong>ja</strong> hukkareissu<strong>ja</strong>.<br />
Kalastuksen kohteen ohella muuttuu <strong>kalastus</strong>ympäristö. Trendejä on useita -<br />
ainakin kalasta<strong>ja</strong>n mielestä enimmäkseen huono<strong>ja</strong>.<br />
3.1 Kalastus vaikuttaa kalakantoihin<br />
Kalastuksen järjestäminen, se mihin lajeihin <strong>ja</strong> minkä kokoisiin yksilöihin pyynti<br />
niiden lisääntymistä a<strong>ja</strong>tellen kohdistuu, on tärkeää. Kalavesien käytössä <strong>ja</strong><br />
hoidossa huomio kiinnitetään kuitenkin useimmin kalanpoikasten istutuksiin.<br />
Valitettavasti toiminnasta ei näytä ainakaan kaikkien lajien kohdalla olevan hyötyä<br />
siihen uhrattujen resurssien vertaa.<br />
Kalastuksesta aiheutuva kuolevuus on useimpien pyynnin kohteena olevien<br />
kalalajien populaatiodynamiikan keskeinen tekijä. Kalastuskuolevuus on aikuisten<br />
kalojen osalta tekijöistä tärkein tärkein. Nykyisin myös predaatio, petojen, kuten<br />
hylkeiden <strong>ja</strong> merimetsojen merkitys on tosin kasvanut.<br />
Kyse ei ole vain kalojen määrästä, vaan myös laadusta. Varsinkin verkko<strong>kalastus</strong><br />
on hyvin kokoselektiivistä. Intensiivinen pyynti muuttaa kalakannan perimää.<br />
Lähtökohtaisesti nopeakasvuisuus on etu, koska suurikokoiset poikaset välttävät<br />
pedot pieniä paremmin. Kalastus kuitenkin poistaa nopeimmin kasvavat yksilöt <strong>ja</strong><br />
sukua jäävät <strong>ja</strong>tkamaan hitaimmin kasvavat. Populaatio on tällöin pienten,<br />
vähitellen myös hitaasti kasvavien kalojen populaatio. Tästä on ollut viitteitä<br />
ainakin siian osalta (Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitos 2010b).<br />
Kalastuksen järjestämisessä on ohjenuorana ollut tavoite, että kalat ehtisivät<br />
lisääntyä aikakin kerran ennen joutumistaan saaliksi. Ihannetta ei ole kyetty<br />
pitämään. Surkeimmin on meritaimenen kohdalla, mutta liian pieninä kalastetaan<br />
myös vaellussiiat <strong>ja</strong> kuhat.<br />
Nyttemmin on havaittu, että vanhempien kalojen poikastuotanto on koon myötä<br />
suuremman mädintuotannon lisäksi myös laadullisesti parempi. Mätimunat ovat<br />
suurempia <strong>ja</strong> tarjoavat näin kuoriutuvalle poikaselle paremman startin (Lehtonen<br />
2009). Alamitan si<strong>ja</strong>sta tulisikin kiinnittää huomiota ylämittaan niin, että suuret<br />
kalat vapautettaisiin. Ensin tietysti kalojen pitäisi selvitä suuriksi. Tällainen<br />
kalastuksen <strong>ja</strong> kalojen lisääntymisen maksimoinnin yhdistäminen ei näytä<br />
rannikkoalueilla lähiaikoina toteutuvan.<br />
38<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)