Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Jokisuiden vaikutusalueilla ha<strong>ja</strong>kuormitus on lähes entisellään. Ulompana on<br />
varsinkin eteläisellä Selkämerellä selvä merivirtauksen rannikkoa pohjoiseen<br />
tuoman taustakuormituksen alue (Helminen 2005, Helminen & Kirkkala 2005).<br />
Selkämeren ulappa puolestaan on ollut varsin karu, mutta hitaasti<br />
rehevöitymässä.<br />
Joet tuovat nykyiselläänkin mereen valtaosan ravinnekuormasta.<br />
Ilmastonmuutokseen liittyvä talvisadannan kasvu nimenomaan vetenä lisää<br />
ravinteiden huuhtoutumista <strong>ja</strong> sen myötä meren perustuotantoa <strong>ja</strong> eloperäisen<br />
aineksen sedimentoitumista (Myrberg & Viitasalo 2008). Rankkasateiden<br />
arvioidaan runsastuvan muun sateisuuden kasvua enemmän. Sadannan<br />
muutoksen arviointi on kuitenkin melko epävarmaa <strong>ja</strong> muutos on Itämeren eri<br />
osissa ilmeisesti erilainen. Sekä talviaikaiset sateet (+25-75%), että<br />
todennäköisesti myös kesäaikaiset sateet (-5 - +35%) lisääntyvät Itämeren<br />
pohjoisosassa (Haapala 2008). BACC raportissa päädytään 15% valuman<br />
kasvuun koko Itämeren alueella. Sademäärien perusteella Selkämereen<br />
vaikuttavalla alueella kasvu on keskimääräistä suurempi (BALTEX 2006).<br />
Rehevöityminen Poh<strong>ja</strong>nlahdella ei välttämättä tarkoita vain suoraviivaista<br />
kasviplanktonin ylläpitämän perustuotannon kasvua. Perämerellä suurten jokien<br />
tuoma eloperäisen aineksen määrä kasvaa <strong>ja</strong> inhiboi samennuksella<br />
levätuotantoa <strong>ja</strong> suosii bakteerituotantoa (Viitasalo 2010). Tämä voi muodostua<br />
Selkämerellä todeksi esim. runsashumuksisten Merikarvian jokien<br />
vaikutusalueella.<br />
Aikanaan ravinteita huuhtoutuisi nykyistä lämpimämpään Selkämereen.<br />
Lämpötilan kasvu muuttaa ravinnedynamiikkaa sekä biogeokemiallisten<br />
prosessien, että ylipäätään vilkastuvan eliötoiminnan kautta. Rehevöityminen<br />
voimistunee. Lämpötilan nousu kiihdyttää aineenvaihduntaa <strong>ja</strong> lämpenemisestä<br />
hyötyvien vesieliöiden kasvua. Lämpö nopeuttaa myös hajotustoimintaa, joka<br />
saattaa johtaa vesissä happitalouden ongelmiin. Näistä on jo käytännön<br />
kokemusta ydinvoimalaitosten jäähdytysvesien purkualueelta (Ilus 2009).<br />
Ilmastonmuutoksen myötä arvioidaan tuulisten matalapaine<strong>ja</strong>ksojen <strong>ja</strong> kovien<br />
helteiden vuorottelun olevan aiempaa tavanomaisempaa kesäsäätä. Tällainen<br />
suosisi avomeren sinileväkukinto<strong>ja</strong> (Myrberg & Viitasalo 2008). Tällä voi olla<br />
sinilevämyrkkyjen kautta vaikutusta suoraan <strong>kalasto</strong>on, mutta leväkukintojen<br />
yleistyminen ainakin vaikeuttaa verkko<strong>kalastus</strong>ta.<br />
Rehevöitymisnäkökulma voidaan liittää myös hylkeistä <strong>ja</strong> merimetsoista<br />
käytävään keskusteluun. Näiden käyttäessä enenevän osuuden saalisvaroista<br />
kalastuksen poistaman fosforin määrä vähenee.<br />
35<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)
Change language