Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
käynnistämiseen riittää muidenkin särkikalojen maiti. Yksikin naaras pystyy näin<br />
tuottamaan itsestään kloone<strong>ja</strong> (Urho ym. 2010).<br />
Toisin kuin muut vieraslajit, kalat eivät juuri leviä laivojen painolastivesien<br />
mukana. Vuonna 1990 saapunut mustakitatokko on tiettävästi poikkeus<br />
(Lehtiniemi 2010). Kalojen osalta leviäminen on yleensä istutusten seurausta.<br />
Meriveden lämpeneminen toisi Etelä-Itämereltä ”luontaisesti” uusia mereisiä<br />
laje<strong>ja</strong>, mutta samaan aikaan tapahtuva suolapitoisuuden alenemien muodostaa<br />
esteen (MacKenzie ym. 2007).<br />
Mustakitatokko syö simpukoita <strong>ja</strong> voisi olla lähinnä mustatokon <strong>ja</strong> kivinilkan<br />
kilpaili<strong>ja</strong>. Selkämeren pienistä tokkolajeista poiketen tästä tokosta voisi olla iloa<br />
kalastajille, se on kotivesillään Mustallamerellä ruokakala (Leppäkoski 2010).<br />
Lisää tokkolaje<strong>ja</strong> on tulollaan mm. Rohmutokko (Perccottus glenii) on yleistynyt<br />
Suomenlahden itäosissa siinä määrin, että sen voidaan olettaa <strong>ja</strong>tkavan<br />
levittäytymistään länteen päin (Urho 2008) <strong>ja</strong> löytyvän Suomen vesialueilta koska<br />
tahansa – ehkä joskus Selkämereltäkin.<br />
Kalataloutta a<strong>ja</strong>tellen on syytä huomata, että tulokkaina voi olla myös uusia<br />
kalataute<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> loisia. Ylipäätään elinympäristön muutos stressaa <strong>ja</strong> voi ilmetä<br />
myös kasvaneena kalatautien tartuntaherkkyytenä.<br />
Kansainvälinen merenkulkujärjestö, IMO on valmistellut<br />
painolastivesiyleissopimusta, jonka odotetaan tulevan hyväksytyksi parin vuoden<br />
sisällä. Myös Suomi on mukana. Sopimuksen myötä sen piirissä olevien alusten<br />
tulee ottaa käyttöön painolastivesien käsittelylaitteistot vuoteen 2016 mennessä.<br />
Aikanaan satamia saatetaan velvoittaa vieraslajiseurantaan. Asia<br />
konkretisoitunee lopulta ympäristölupamenettelyssä. Velvoite<br />
painolastivesitankkien sedimenttien vastaanottolaitteistojen hankintaan<br />
liitettäneen vain laivojen kor<strong>ja</strong>ustoimintaan.<br />
Suomen ympäristökeskuksen <strong>ja</strong> Riista- <strong>ja</strong> kalataloustutkimuslaitoksen<br />
VISEVARIS-hankkeessa (2010-2011) selvitetään vieraslajiseurannan,<br />
varhaisvaroitusjärjestelmän <strong>ja</strong> riskinarvioinnin kehittämistä (Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden<br />
tutkimuslaitos 2010d).<br />
Parhaillaan valmistellaan myös Suomen kansallista vieraslajistrategiaa, jossa<br />
haetaan keino<strong>ja</strong> lajien ennaltaehkäisyyn <strong>ja</strong> torjuntaan, varhaiseen havaitsemiseen<br />
<strong>ja</strong> hävittämisen sekä leviämisen estämiseen <strong>ja</strong> kontrollointiin. Vesiympäristössä<br />
haasteet ovat suuret.<br />
4.4.1. Hyytelöplankton uhkaa edelleen<br />
Amerikankampamaneetti (Mnemiopis leidyi) jäi virheellisen lajinmäärityksen<br />
nostamaksi uhkakuvaksi. Laji on pysytellyt eteläisellä Itämerellä, lähimmillään<br />
Bornholmin altaalla. Meikäläiset kampamaneetit ovat ilmeisen harmittomina<br />
syvällä eläviä arktisia kampamaneette<strong>ja</strong> (Mertensia ovum), sen pienikokoista<br />
muotoa, joka ei ole uhka Selkämeren ekosysteemille (Lehtiniemi 2010).<br />
52<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)
Change language