Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1. Kalakantojen <strong>ja</strong> kalastuksen viimeaikainen kehitys <strong>ja</strong> herkkyys<br />
muutokselle<br />
Selkämeren kalakantojen seuranta perustuu pitkälti saalismäärien seurantaan.<br />
Rannikkokalastuksen kohteena olevat kalakannat ovat kalastajien kokemusten<br />
mukaan muuttuneet. Päällimmäisenä tuntemuksena kalastajilla on jo parisen<br />
vuotta ollut saaliiden tavaton kehnous. Saalistilastot viittaavat samaan suuntaan,<br />
mutteivät aivan yhtä dramaattisesti. Joidenkin lajien osalta kantojen<br />
heikkenemisen voi yhdistää meneillään olevan Selkämeren muuttumiseen <strong>ja</strong><br />
vaihteluihin, joiden syyt ovat nähtävissä. Kokonaiskuva on kuitenkin<br />
rakentumatta.<br />
Suuri muutos on tapahtunut myös kalastuksessa. Ammatti<strong>kalastus</strong>ta säädellään,<br />
kalastuksen kannattavuus on huono <strong>ja</strong> verkko<strong>kalastus</strong> on vaikeutunut<br />
hyljevahinkojen takia. Kalastusharrastus joutuu <strong>ja</strong>kamaan varsinkin nuorten<br />
kiinnostuksen <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkäytön uusien vapaa-a<strong>ja</strong>nkäyttömuotojen kanssa. Kalasta<strong>ja</strong>t<br />
vähenevät <strong>ja</strong> kalastuksen rakenne muuttuu. Nuoret kalastavat paljolti<br />
vapa<strong>kalastus</strong>välinein <strong>ja</strong> varsinkin verkkokalastajien määrä vähenee.<br />
Ammattikalastajien väheneminen on ollut tätäkin vielä selvempää.<br />
1.1. Tulevaisuuden näkymät vaihtelevat kalalajeittain<br />
Kalakantojen kehitystä on jo vuosikymmeniä ennakoitu <strong>ja</strong>ettaessa<br />
avomerikalastuksen saaliskiintiöitä rannikkovaltioiden kesken. Valtakunnalliset<br />
saalistiedot ovat Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitoksen (mm. 2009a <strong>ja</strong> 2009b)<br />
keräämiä. Näissä käytetty tilastoruutu, osa-alue 30 (ICES, International Council<br />
for the Exploration of the Sea) on varsin tarkoin Selkämeren alue. Paikallisia<br />
saalistieto<strong>ja</strong> on kerätty ympäristölupapäätösten <strong>ja</strong> vesioikeudellisten lupien<br />
määräämänä, luvallistetun toiminnan kalataloudellisten vaikutusten<br />
velvoitetarkkailuna. Näitä on osana Muuttuva Selkämeri –hanketta tarkastellut<br />
Ra<strong>ja</strong>silta (2010).<br />
Silakka<br />
Vuonna 2009 Suomen silakkasaalis oli 90400 tonnia. Tästä 72 prosenttia eli<br />
64800 tonnia kalastettiin Selkämereltä, joka on ollut Suomen tärkein<br />
silakan<strong>kalastus</strong>alue 1990-luvun alusta lähtien. Suomalaisten troolaama osuus oli<br />
puolestaan Selkämeren kokonaissilakkasaalista 94 prosenttia. Selkämeren<br />
ulapan troolisaaliit ovat pysyneet hyvällä tasolla <strong>ja</strong> suomalaisten saalis oli vuonna<br />
2009 tarkastelu<strong>ja</strong>kson 1980-2009 suurimpia (Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden<br />
tutkimuslaitos 2010b).<br />
ICES:n vuonna 2010 antaman luokituksen mukaan Itämeren silakkakanta on<br />
ylihyödynnetty. Kalastuskuolevuus ylittää sekä varovaisuusperiaatteen mukaisen,<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)<br />
5
Change language