Vientiopas Argentiina ja Brasilia - Mol.fi
Vientiopas Argentiina ja Brasilia - Mol.fi
Vientiopas Argentiina ja Brasilia - Mol.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Rakennusteollisuus on maan <strong>ja</strong> sen väestöpoh<strong>ja</strong>n koon mukaisesti mahtava liiketoiminnan ala.<br />
Siinä liikkuu 15% maan bruttokansantuotteesta eli noin US$ 120 mrd vuodessa. Varsinaisen<br />
rakentamisen edellä liikkuu rakennusmateriaalituotannossa US$ 48 mrd <strong>ja</strong> jälkimarkkinalla,<br />
kiinteistövälistyksessä <strong>ja</strong> huollossa noin US$ 5 mrd. Rakentamisen osuus BKT:stä on 8,5 %<br />
luokkaa eli US$ 67 mrd. Kun rakentaminen länsimaissa on kehittynyt elementtien<br />
"kokoonpanoksi", on se <strong>Brasilia</strong>ssa vielä pääosin paikalla valua, muuraamista <strong>ja</strong> rappaamista.<br />
Siksi se <strong>Brasilia</strong>ssa vielä työllistää suoraan 6% työ voimasta eli 3,5 milj. ihmistä <strong>ja</strong> lisäksi<br />
välillisesti 2 milj. ihmistä.<br />
<strong>Brasilia</strong>ssa on 40 milj. kotitaloutta <strong>ja</strong> asuntokannan va<strong>ja</strong>ukseksi arvioidaan 5,5 milj. yksikköä.<br />
Kuitenkin nykyisen hallituksen sosiaaliohjelmaan sisältyy määräraho<strong>ja</strong> asuntotuotannon<br />
tukemiseen vain US$ 1,5 mrd vuodessa.<br />
Rakennuskulttuuri hei<strong>ja</strong>staa väestön alkuperää, joka on pääosin eteläeurooppalaista. Kun<br />
sielläkin puunkäyttötottumukset ovat pohjoismaisesta poikkeavia, eli savi, tiili <strong>ja</strong> betoni<br />
hallitsevat rakennuskulttuuria, näin on <strong>Brasilia</strong>ssakin.<br />
Sisustusmateriaalina puun käytöllä on elitistinen leima – siihen on <strong>ja</strong> on ollut varaa vain aivan<br />
ylimmällä sosiaaliluokalla. Hinnoittelu perustuu edelleenkin perinteiseen mielikuvaan <strong>ja</strong>loista<br />
lehtipuista <strong>ja</strong> parana männystä (araucaria angustifolia), joista aikanaan tuotettu puutavara oli<br />
istutusmetsistä markkinoille tullutta huomattavasti korkealaatuisempaa.<br />
<strong>Brasilia</strong>laisissa asunnoissa ovat kaapistot niukassa <strong>ja</strong> niiden kalleudesta johtuen asunnot<br />
myydään kalusteitta. Uudisasunnon keittiöstäkin löytyy vain graniittinen tiskipöydän levy.<br />
Asukas käyttää sitten kalustehankintoihin 10 - 20% asunnon hinnasta. Jalopuupintaiset<br />
kalusteet tekevät helposti 25% asunnon hinnasta.<br />
8.3.2.2 Trendit<br />
Metsänomistajilla, metsitysohjelmista päättäneillä viranomaisilla, teollisuudella <strong>ja</strong><br />
kauppaketjuilla on voimakas tahto tehdä istutusmetsistä saatavasta puusta ”hovikelpoista”.<br />
Vanhimmat teolliset istutusmetsät ovat nyt saavuttaneet yli 30 vuoden iän <strong>ja</strong> saatavilla on<br />
raaka-ainetta laadukkaaseenkin tuotantoon. Tavara on lähes oksatonta <strong>ja</strong> lujuustaso yli<br />
kaksinkertaistunut harvennuspuuhun verrattuna.<br />
Jotta istutusmetsistä saadaan markkinoille laadukasta puutavaraa <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>losteita, tarvitaan uutta<br />
teknologiaa. Mitä todennäköisimmin se on juuri sitä samaa, joka on pohjoismaisten<br />
havupuiden, kuusen <strong>ja</strong> männyn sekä toisaalta lehtipuiden kuten koivun mekaanisessa<br />
<strong>ja</strong>lostusteollisuudessa hyväksi havaittu. Markkinoiden vakuuttamiseksi tarvitaan lisäksi<br />
perusteellinen laatuluokitus.<br />
<strong>Brasilia</strong>laiset metsäinsinöörit vierailevat vilkkaasti Etelä-Afrikassa, Yhdysvalloissa, Uudessa<br />
Seelannissa <strong>ja</strong> Euroopassakin. Ensimmäinen istutetun <strong>ja</strong> rotu<strong>ja</strong>lostetun lehtipuun,<br />
eukalyptuksen, käyttöön suunniteltu suursaha on juuri lähtenyt käyntiin<br />
pohjoisamerikkalaisen tietotaidon varassa. Toinen havu- <strong>ja</strong> lehtipuu lin<strong>ja</strong>t omaava laitos on<br />
rakenteilla. Sekin tulee käyttämään amerikkalaista teknologiaa.<br />
Taulukko 32. <strong>Brasilia</strong>n mekaanisen metsäteollisuuden tuotannon kehitys 1993–1997<br />
(tuhatta km 3 /v) 1993 1994 1995 1996 1997<br />
106
Change language