Vientiopas Argentiina ja Brasilia - Mol.fi
Vientiopas Argentiina ja Brasilia - Mol.fi
Vientiopas Argentiina ja Brasilia - Mol.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
10.2 Tutkimus: <strong>Argentiina</strong>n <strong>ja</strong> <strong>Brasilia</strong>n vientiin liittyvät käytännön ongelmat<br />
suomalaisissa yrityksissä<br />
Tradenomi Mira Peuru<br />
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, kaupan alan amk-yksikkö<br />
(lyhennetty)<br />
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käytännön ongelmia yleisimmin<br />
kohdataan <strong>Argentiina</strong>an <strong>ja</strong> <strong>Brasilia</strong>an (AB-maat) vietäessä. Tutkimuskriteerit olivat, että<br />
yritykset ovat 1) suomalaisia sekä 2) tekevät konkreettista vientitoimintaa <strong>Argentiina</strong>an<br />
<strong>ja</strong>/tai <strong>Brasilia</strong>an. Vaikka tutkimuksen tarkoituksena ei ole antaa valmiita ratkaisu<strong>ja</strong> esille<br />
tuleviin ongelmiin, vastaajien antamat satunnaiset vinkit on kuitenkin liitetty analyysiin<br />
informaation vuoksi.<br />
Kohderyhmänä tutkimuksessa oli <strong>Argentiina</strong>n <strong>ja</strong>/tai <strong>Brasilia</strong>n kanssa ulkomaankauppaa<br />
harjoittavat suomalaiset vientiyritykset, joita Finprolta tilatun yritysluettelon mukaan oli<br />
177 kpl. Tutkimusdatan kerääminen suoritettiin kirjekyselyllä, jota tuettiin puhelimitse.<br />
Palautettujen kirjekyselyjen sekä puhelinsoittojen perusteella 20 yritystä ilmoitti,<br />
etteivät harjoita lainkaan vientiä AB-maihin tai harjoittavat sitä harvemmin kuin kerran<br />
vuodessa. Seitsemän yritystä ilmoitti USA:n myyntikonttoreiden hoitavan Etelä-<br />
Amerikan viennin tai omistavansa omat tuotantolaitokset. Muutama osoitteista oli<br />
lisäksi vanhentuneita. Näin perusjoukko harveni 143 yritykseen, joista 59 vastasi<br />
lähetettyyn kyselylomakkeeseen. Vastausprosentiksi saatiin 41,3 %.<br />
Aineiston keruu suoritettiin pitkälti standardoidulla kyselylomakkeella valmiine<br />
vastausvaihtoehtoineen. Lomakkeeseen sisältyi myös avoimia kysymyksiä sellaiselta<br />
osin, joihin standardoidut kysymykset eivät soveltuneet. Ennen varsinaista<br />
kyselylomakkeen laatimista suoritettiin pilottitutkimus tutkimustehtävän<br />
konkretisoimiseksi, mikä tapahtui haastattelemalla kolmea kohderyhmään kuuluvaa<br />
vaasalaisyrityksen edusta<strong>ja</strong>a. Haastatteluista saadun informaation perusteella<br />
kyselylomakkeen sisältöä <strong>ja</strong> muotoa pystyttiin muokkaamaan toimivammaksi.<br />
Tutkimus on tässä esitetty tiivistettynä, <strong>ja</strong> vain keskeisimmät tutkimustulokset<br />
esitellään.<br />
10.2.1 Yhteenvetotiedot kohdeyrityksistä<br />
Kohdeyrityksiä oli yhteensä 59. Mukana oli sekä pk- että suuryrityksiä, sekä<br />
tuotannollista että ei-tuotannollista vientiä harjoittavia. 61 % kohdeyrityksistä oli alle<br />
250 työntekijän pk-yrityksiä <strong>ja</strong> loput 39 % olivat suuryrityksiä.<br />
Suurin osa vastanneista oli metalli- <strong>ja</strong> koneteollisuudesta (33 %), sähkö- <strong>ja</strong><br />
elektroniikkateollisuudesta (17 %), kemian- <strong>ja</strong> lääketeollisuudesta (14 %) sekä puu-<strong>ja</strong><br />
144
Change language