Vientiopas Argentiina ja Brasilia - Mol.fi

São Paulon vientikeskuksen mukaan Brasiliassa ollaan tekemässä infrastruktuuri-investointeja
215 miljardin dollarin edestä vuosina 1998-2002 (Taulukko 19). Ongelmana säilyy kuitenkin
yhä kasvava työttömyys: Tänä vuonna työttömyysprosentin ennustetaan olevan 9,5 % ja ensi
vuonna 8,0 % (Paavilainen, 1999b). Suurkaupungeissa työttömyys on suurempaa kuin
muualla, sillä muuttoliike São Paulon ja Rio de Janeiron kaltaisiin kaupunkeihin on kasvussa.
Taulukko 19. Brasilian infrastruktuuri-investoinnit vuosina 1998-2002.
Infrastruktuuri-investoinnit Brasiliassa vuosina 1998-2002 Investoinnit
USD mrd
Projektien
lukumäärä
Sähköteollisuus
Kuljetus ja satamat
Öljy-ja kaasuteollisuus
Pahvi- ja selluloosateollisuus
Terveydenhoito ja puhtaanapito
Mineraalit ja sementti
Rauta- ja terästeollisuus
90,6
44,0
38,4
12,7
15,0
7,0
7,2
440
174
309
37
60
43
36
Yhteensä 214,9 1099
Lähde: Siuko, 1998.
6.3 Ulkomaankauppa ja tärkeimmät kauppakumppanit
Brasilian ulkomaankauppa oli Argentiinan tavoin säännösteltyä 1990-luvun alkuun asti,
kunnes vuosien 1990-93 aikana keskimääräiset tuontitariffit putosivat 32 %:sta 14 %:iin ja
tuontikiintiöt kumottiin vuonna 1993 (,
1999; Lonergan, 1997). Seuraus tuonnin vapautumisesta oli, että vuosien 1993-96 aikana
tuonti kasvoi 107 % ja vienti 23 % (Barman ym., 1997). Vuoteen 1995 asti kauppatase oli
pääsääntöisesti ylijäämäinen, mutta sen jälkeen se on kääntynyt krooniseen alijäämäisyyteen.
Brasilian vienti muodostuu suurimmaksi osaksi tehdasvalmisteista kuten autoista sekä muista
metalli- ja koneteollisuuden tuotteista (57,5 % viennistä vuonna 1998). Brasilia on maailman
suurin rautamalmin ja kahvin viejä. Lisäksi se on yksi suurimpia sokeriruo`on, kaakaon,
appelsiinien, soijapapujen sekä sian- ja kananlihan tuottajia ja viejiä (Barman ym., 1997).
Lähes kaikkien Brasilian vientituotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet
alkuvuodesta, mikä tietää Brasilialle pienempiä vientituloja. Viennin uskotaan kuitenkin
kohentuvan devalvaation stimuloimana vuoden lopulla tai ensi vuonna
().
Brasilian tuonti on kasvanut melkeinpä räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana, sillä lähes
kaikki teollisuudenalat tarvitsevat uutta teknologiaa ja pääomatuotteita. Pääomatuotteiden
tuonti kasvoikin 235 % vuosien 1990-95 aikana, ja vuonna 1995 niiden tuonti oli 41 %
kokonaistuonnista (Barman ym., 1997). Viime vuonna eniten tuotiin koneita (32 %), raakaaineita
(17 %), kemikaaleja (16 %) sekä kulutushyödykkeitä (15 %) (Paavilainen, 1999b).
Brasilian tärkein kauppakumppani on Yhdysvallat (osuus viennistä 19,3 %, tuonnista 23,6 %,
vuonna 1998). Toiseksi tärkein on Argentiina (osuus viennistä 13,2 %, tuonnista 14,0 %,
vuonna 1998). Alueellisesti mitattuna EU on kuitenkin Brasilian suurin kauppakumppani,
seuraavina ovat NAFTA, Mercosur, Aladi, Aasia ja Afrikka (Paavilainen, 1999b).
78