Vientiopas Argentiina ja Brasilia - Mol.fi

MERCOSURin perustaminen pohjautui kolmeen pääkohtaan:
1) alueen sisäisen kaupan vapauttaminen
2) yhteisen ulkotullin (Common External Tariff: CET) ja kauppapolitiikan
muodostaminen
3) talouspolitiikan ja lainsäädännön yhtenäistäminen (Oroza, 1997; The World Bank,
1997).
MERCOSURin yhteinen ulkotulli vaihtelee 0 - 23 prosenttiin tuoteryhmästä riippuen, ja
nämä ulkotullit koskevat 88% kaikista tuotteista. Tulleja laajennetaan seuraavasti:
MERCOSUR JA EU
1.1.2000 Sisäisen kaupan kansallisista poikkeuslistoista luovutaan
Paraguayssa ja Uruguayssa (Brasilia ja Argentiina 1.1.1999).
31.12.2000 Ulkotulli laskee 23 % => 20 %
Ulkotullin kansallisista poikkeuslistoista luovutaan (Brasilia,
Argentiina ja Uruguay).
1.1.2001 Ulkotullit Argentiinassa ja Brasiliassa:
pääomahyödykkeet 14 %,
tekstiilit ja vaatteet 16-20 %,
rauta ja terästuotteet 10-15 %,
maataloustuotteet 12-16 %
1.1.2006 Yllä mainitut ulkotullit tulevat voimaan Paraguayssa ja Uruguayssa.
Argentiinassa ja Brasiliassa telekommunikaatiosektorin ja
informaatioteknologian ulkotulliksi tulee 12-16 %.
Paraguayssa ulkotullin kansallisista poikkeuslistoista luovutaan
(Wilska, 1999a).
Tällöin tulliliitto toimii kokonaisuudessaan!
Tulliliitto ei kosketa Manauksen ja Tierra del Fueagon
vapaakauppa-alueita niiden erityisen maantieteellisen
sijainnin vuoksi. Nämä kaksi vapaakauppavyöhykettä saavat
jatkaa normaalisti vuoteen 2013 saakka
().
EU on suhtautunut myönteisesti MERCOSUR -hankkeeseen alusta alkaen ja yhteistyön
pääpiirteistä on sovittu kehyssopimuksella Madridissa 15.12.1995. Sopimuksen
tarkoituksena on vahvistaa poliittista ja taloudellista yhteistyötä ja valmistaa osapuolet
varsinaisen assosiaatiosopimuksen solmimiseen, jonka yksi tärkeimmistä tavoitteista on
EU:n ja MERCOSURin välisen kaupan asteittainen ja vastavuoroinen vapauttaminen
WTO:n säännösten mukaisesti. Aluksi noin 14% tuotteista, eli niin sanotut herkät
tuotteet, jäisivät kokonaan sopimuksen ulkopuolelle. EU:n pääasiallisin tavoite on sen
taloudellisen vaikutusvallan lisääminen alueella, mutta tämä ei onnistu ilman EU:n
tekemiä myönnytyksiä, erityisesti maatalouspolitiikan osalta.
132