Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

More documents

Recommendations

Info

PORIN UIMAHALLI ■ Kerrosala 8 730 m 2 ■ Seitsemän allasta, kuntosali ■ Kustannusarvio 17,5 milj. euroa, aurinkoenergian kustannusarvio 600 000 euroa ■ Työ- ja elinkeinoministeriön tuki aurinkoenergian hyödyntämiseen 206 500 euroa ■ Aurinkokeräimet lämmittävät allasvettä noin 120 000 kWh vuodessa ■ Sähköenergiaa paneeleilla saadaan noin 45 000 kWh vuodessa ■ Rakennuttaja Porin kaupunki ■ Pääurakoitsija MVR Yhtymä Oy ■ Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy ■ Rakenne- ja VK-suunnittelu Ramboll Finland Oy ■ LVI- ja sähkösuunnittelu Arkins Suunnittelu Oy ■ Putkiurakoitsija LVI-Halli S. Peltomäki Oy ■ Ilmastointiurakoitsija llmastointi Salminen Oy ■ Sähköurakoitsija Sähkö-Pori Oy ■ Rakennusautomaatiourakoitsija Schneider Electric Buildings Finland Oy ■ Vedenkäsittelyurakoitsija CTK-Tekniikka Oy ■ Seinäkeräimet Luvata Pori Oy, muu seinäkeräintekniikka Aurinkotori Oy ■ Kattokeräinjärjestelmä Vehmasputki Oy ■ Aurinkosähköjärjestelmä Naps-Systems Oy gia-asioiden hoitoon voisi palkata oman suunnittelukoordinaattorin, Porin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen LVI-insinööri Jouni Lehtinen toteaa. Kiinteistö Oy Porin Uimahalliin valittiin jaettu urakkamuoto. Ketjuttaminen kiellettiin, yrittäjä sai myydä ainoastaan kerran työnsä eteenpäin. – Se toimi varsin hyvin. Rakennuttajan kannalta jaettu urakka on yksinkertainen, sillä riskejä ei ole niin paljon. Erikoislaitteet kuten vesiliukumäen, infotelevisiot ja aurinkosähkön tilasimme itse, Porin kaupungin rakennuttaja-insinööri Kari-Matti Haapala kertoo. Kari-Matti Haapala (vas.) ja Kai Klink lähtevät Porin uimahallin valmistuttua rakentamaan Harjavallan uimahallia. Viiden prosentin säästö Uima-allasvesien lämmitysenergiasta noin viisi prosenttia saadaan aurinkokeräimillä. Se kuulostaa aika vähältä ollakseen Suomen ennätyshalli. – Aurinkoenergiaa olisi ollut mahdollista hyödyntää enemmänkin, mutta Porissa on tehty periaatepäätös, että halli on kesällä kiinni, Lehtinen myöntää. Energiasta on kuitenkin hyötyä suljetussakin rakennuksessa. Jotta allasvesi ei haihtuisi kesän aikana, se pidetään tietyn lämpöisenä. Lämmitys on edullisempaa kuin veden vaihto uuteen. – Täytyy huomioida, että viisi prosenttia on uimahallin kokonaiskulutuksesta tavattoman iso määrä. Lisäksi aurinkopaneeleilla saadaan sähköenergiaa noin kolme prosenttia hallin tarvitsemasta sähköstä, Lehtinen kertoo. Porin uusi uimahalli kuluttaa yhteensä noin 2,4 miljoonaa kilowattituntia vuodessa. Lisäpotkua uusiutuvan energian maakuntaan Jotkut ovat epäilleet, ettei 600 000 euron aurinkoinvestointi maksa itseään koskaan takaisin. Rahan ohella hallilla on kuitenkin muita arvoja. Se tukee maakunnan kehitystä. – Satakunnan alue on profiloitunut uusiutuvan energian käyttöön. Alueella on jo nyt paljon osaamista ja teollisuutta, Lehtinen kertoo. Satakunnan ammattikorkeakoulu tutkii aurinkoenergian etäseurantalaitteiden avulla, miten uimahallin laitteet toimivat ja millainen hyöty niistä saadaan. – Insinööritöiden avulla on mahdollista jalostaa tekniikkaa. Sitä kautta voimme saada puolueetonta tietoa, Jouni Lehtinen pohtii. Ympäristönsuojelu on myös osa Porin säästötavoitetta. Vuosina 2008–16 energiankulutuksen tulisi kaupungissa laskea yhdeksän prosenttia. Timo Hallikainen arvioi, että huuhteluvesien lämmöstä 60–70 prosenttia voitaisiin käyttää uudelleen. Siirrettävän välisillan avulla altaan voi jakaa kahdeksan tai kuusirataiseksi. 10 Kuntatekniikka 5/2011
ILMASTO JA ENERGIA – Ei se ole mahdotonta. Vaikka uusi uimahalli on merkittävästi suurempi kuin vanha, uskon, että siitä tulee energiatehokkaampi, Lehtinen toteaa. Vaikka energiatehokkuus otettiin monessa kohtaa huomioon, mielessä pidettiin myös käyttäjien toiveet. Vesiliukumäen putki kulkee osittain rakennuksen ulkopuolella, vaikka se haaskaa energiaa. Kaikkea hauskuutta ei energiapihi halli kiellä porilaislapsilta. Hypen ja hyödyn rajoilla – Elämme maailmassa, joka innovoi valtavalla voimalla uutta. Hallitsemattomasti. Järjestelmistä ei aina ole kokemusta. Emme halunneet uimahallista mitään tekniikkahypeä, Lehtinen sanoo. Portit suljettiin vedenkäsittelyssä. Uutta kalvosuodatusmenetelmää ei otettu käyttöön. Noin 380 000 uimarin vuotuiset vedet puhdistuvat painehiekkasuodatuksella. Koska se ei yksin riitä, puhdistusta tehostetaan kemikaalein. Lisäksi hallilla ovat varaukset uv-säteilijöille. Ratkaisu on perinteinen. – Se on varma systeemi. Joissakin uimahalleissa hiekkaa ei ole tarvinnut vaihtaa 1970-luvun jälkeen, CTK-Tekniikka Oy:n vedenkäsittelyn erikoisasiantuntija Timo Hallikainen kertoo. Jakomäen uimahallin saneeraajat sen sijaan kokeilivat uudentyyppistä ultrasuodatusta vuonna 2010. Järjestelmän toimittaneen Suomen Allaslaite Oy:n mukaan sen erottelukyky on painehiekkasuodatukseen verrattuna huomattavasti parempi. Uusimman kalvotekniikan ansiosta saadaan vettä, joka ei sisällä mikrobeja. – Pohdimme kalvosuodatusta, mutta emme uskaltaneet ottaa sitä. Suomessa ei silloin ollut niistä juuri kokemusta paitsi teollisuudessa. Silloiset käyttökustannukset olivat korkeat, mutta hinnat ovat tulossa alaspäin, Lehtinen kertoo. Vaikka kalvoja ei tullut, Porissa pohditaan huuhteluvesien lämmön talteenottamista ja hyödyntämistä uudelleen uima-allasvedessä. Pohtimista riittää, sillä käyttökokemusta ei vielä Suomesta löydy. Hallikainen arvioi, että huuhteluvesien lämmöstä voitaisiin parhaimmillaan hyödyntää 60–70 prosenttia. Vanha uimahalli suljetaan Kesäkuun lopulla vanhan hallin tulevaisuus oli vielä auki. Yksi mahdollisuus on sen uusiokäyttö, sillä 40-vuotias LVI-tekniikka on tullut tiensä päähän uimakäytössä. – Hallin korjaus ja laajennus olisivat maksaneet enemmän kuin uusi halli, rakennustyön valvonnasta vastaava Kai Klink toteaa. LVI-insinööri Jouni Lehtinen arvioi vanhan hallin sopivan liikuntatilaksi, sillä kaukalopallolle ja sählylle kaivataan lisää pelitilaa. Altaat täytettäisiin ja päälle asennettaisiin kansi. Hallin ympärille saatetaan kaavoittaa kerrostaloja, jolloin hallin myynti rakennuttajalle voi olla yksi vaihtoehto. Porin uudessa uimahallissa myös käyttäjien toiveet on otettu huomioon – joissain tapauksissa energiatehokkuuden kustannuksella. Vesiliukumäen putki kulkee osittain rakennuksen ulkopuolella, vaikka se haaskaa energiaa. Kaarinassa aurinkokeräimet tuottavat alle prosentin ■ Kaarinassa uimahallin katolle asennetut aurinkopaneelit esilämmittävät osan käyttövedestä ja allasvesistä. Keräimien toimintaa on seurattu nyt kaksi kesää. – Ne ovat toimineet yllättävän hyvin. Tämä on ollut positiivinen kokeilu. Ne alkavat kerätä lämpöä kohtalaisen aikaisin keväällä. Tosin keräimet tuottavat vain noin 0,5–1 prosenttia koko hallin energiatarpeesta, parhaimmillaan 130 kilowattituntia päivässä. Kokonaisuuden kannalta se on olematon määrä, Kaarinan kaupungin tekninen isännöitsijä Taisto Nuutinen sanoo. Halvimmillaan laitteiden takaisinmaksuajaksi arvioitiin seitsemän vuotta, mutta Kaarinassa haluttiin laadukkaampaa tekniikkaa. Sen avulla saadaan parempi hyötysuhde, sillä aurinkokeräinten huomattiin olevan tehokkaimmillaan lämmitettäessä vettä matalalämpöiseksi. Takaisinmaksuajaksi arvioitiin kymmenen vuotta. Kuka kokeilisi ilmalämpövesipumppua? – Varaajan säiliö on nyt noin 500-litrainen, mutta se olisi hyvä olla suurempi, Nuutinen arvioi. Kaarinalaisessa kokeilussa katolle asennettiin omakotitalokäyttöön tarkoitetut aurinkopaneelit, joita tekninen isännöitsijä ei suosittele näin laajamittaiseen käyttöön. Sen sijaan häntä kiinnostaisi kokeilla ilmalämpövesipumppua, joka siirtäisi lämpöä ulkoilmasta veteen. – Saa nähdä, kuka lähtee Suomessa ensimmäisenä tätä kokeilemaan, Taisto Nuutinen hymähtää. Kuntatekniikka 5/2011 11
Page 1 and 2: ALANSA YKKÖNEN 5 /2011 Kuntaliitos
Page 3 and 4: SISÄLTÖ 5 / 2011 30. elokuuta 20
Page 5 and 6: lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNII
Page 7 and 8: ILMASTO JA ENERGIA Uimahallin aurin
Page 9: myynti-insinööri Juha-Pekka Susi
Page 13 and 14: ILMASTO JA ENERGIA kaksi tarjousta.
Page 15 and 16: ILMASTO JA ENERGIA Länsimetro Oy M
Page 17 and 18: ILMASTO JA ENERGIA Uusi verkkopalve
Page 19 and 20: Belarus Suomi-Valko-Venäjä -kaupp
Page 21 and 22: YHDYSKUNTA jaosta taajama - Uudella
Page 23 and 24: YHDYSKUNTA kaan silmällä myös no
Page 25 and 26: YHDYSKUNTA Hankkeisiin kaivataan ko
Page 27 and 28: YHDYSKUNTA hankkeita ovat:
Page 29 and 30: YHDYSKUNTA tuhannen vaihteen molemm
Page 31 and 32: Inträdet och alla evenemang är gr
Page 33 and 34: Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 5
Page 35 and 36: Antti Korte esittäytyy Uutta verta
Page 37 and 38: www.ukty.fi Energiankäyttö hallin
Page 39 and 40: TEKNOLOGIAN UUSIMMAT NÄKYMÄT 4.-6
Page 41 and 42: liitoksen yhteydessä muutoksessa K
Page 43 and 44: “Organisaatiouudistuksessamme on
Page 45 and 46: VESIHUOLTO entää veden saatavuutt
Page 47 and 48: VESIHUOLTO Mikrotunnelointityömaa
Page 49 and 50: VESIHUOLTO Lisää asiantuntemusta
Page 51 and 52: AUTOMAATIO
Page 53 and 54: Tampereen keskustan ja Vuoreksen yh
Page 55 and 56: Oulun Ranta-Toppilaan tulee uusi me
Page 57 and 58: Tapahtumakalenteriin on poimittu ku
Page 59: Tarkat laitos ja kunta sääasemat,

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?