28.11.2014 Views

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

VESIHUOLTO<br />

Lisää asiantuntemusta ja läpinäkyvyyttä<br />

Vesilaitosten toimintaan on<br />

saatava lisää tehoa<br />

Vesihuoltolaitoksissa<br />

esiintyy ongelmia toiminnan<br />

tehokkuudessa<br />

ja investointien pitkän<br />

aikajänteen suunnittelussa<br />

huolimatta siitä,<br />

että kunnallisia vesihuoltolaitoksia<br />

on viime<br />

vuosina liikelaitostettu<br />

ja yhtiöitetty. Hallintoelimissä<br />

ei ole tarpeeksi<br />

asiantuntemusta<br />

eikä toiminta ole riittävän<br />

läpinäkyvää. Mikä<br />

olisi tehokkain hallintamalli<br />

vesihuoltolaitosten<br />

toimintaan?<br />

prosenttia<br />

8<br />

7<br />

6<br />

5<br />

4<br />

3<br />

2<br />

1<br />

0<br />

-1<br />

-2<br />

ROI = Return on investment = Sijoitetun<br />

pääoman tuottoprosentti<br />

ROA = Return on asset = Kokonaispääoman<br />

tuottoprosentti<br />

ROE = Return on equity = Oman<br />

pääoman tuottoprosentti<br />

Kunnan yksikkö Liikelaitos Kunnan omistama osakeyhtiö Osuuskunta<br />

Liikelaitokset näyttäisivät suoriutuvan taloudellisesti paremmin kuin muut hallintomuodot. Liikelaitosten<br />

parempi kannattavuus johtunee siitä, että ne ovat keskimäärin suurempia kuin muut laitokset,<br />

liikelaitokset maksavat yhteisöveroa vain tietyin edellytyksin ja osa osakeyhtiöistä ja osuuskunnista<br />

toimii voittoa tavoittelematta. Tutkimuksessa tarkasteltiin 39 palveluiltaan samankaltaisen<br />

vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksiä vähintään neljältä vuodelta.<br />

● Maila Herrala, tutkija, DI (väit.)<br />

Oulun yliopisto<br />

Tuotantotalouden osasto<br />

maila.herrala@oulu.fi<br />

Suomen hajanainen vesihuoltosektori<br />

sisältää monia,<br />

pääasiassa kunnallisia toimijoita.<br />

Muutaman vuosikymmenen<br />

ajan etenkin suurissa kunnissa<br />

kunnallisia vesihuoltolaitoksia<br />

on liikelaitostettu ja viime vuosina<br />

myös yhtiöitetty. Kunnilla<br />

on kuitenkin edelleen keskeinen<br />

rooli vesihuoltopalvelujen tuottamisessa.<br />

Vesihuolto koetaan<br />

julkishyödykkeeksi, jonka saanti<br />

halutaan taata kaikissa olosuhteissa.<br />

Tämän takia myös julkinen<br />

omistus koetaan erityisen<br />

tärkeänä.<br />

Lain mukaan kunnalla on<br />

vastuu vesihuoltopalvelujen<br />

tarjoamisesta alueellaan, ja sen<br />

lakisääteisiin tehtäviin kuuluu<br />

mm. vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen<br />

määrittäminen. Useissa<br />

kunnissa kunta voi omistajan<br />

asemassa vaikuttaa myös vesihuoltolaitoksen<br />

resursseihin,<br />

investointeihin ja hintoihin sekä<br />

puuttua jopa käytännön päätöksentekoon.<br />

Kunta voi esimerkiksi alihinnoitella<br />

vesimaksut niin, että ne<br />

eivät kata syntyneitä kustannuksia.<br />

Toisessa ääripäässä kunta voi<br />

käyttää vesihuoltomaksuista saatavia<br />

tuloja kunnan budjettivajeen<br />

täyttämiseen. Laki kuitenkin<br />

lähtee siitä, että hintojen ja<br />

kustannusten pitäisi vastata toisiaan.<br />

Ongelmaksi kunnan merkittävä<br />

rooli vesihuoltopalvelujen<br />

tuottamisessa muodostuu<br />

silloin, kun kunta tietoisesti tai<br />

tiedostamatta hankaloittaa vesihuoltolaitoksen<br />

liiketoimintaa,<br />

tarvittavien investointien<br />

tekemistä tai kannattavaa toimintaa.<br />

Kuntaomistajalla<br />

ratkaiseva vaikutus<br />

Kuntaomistaja voi vaikuttaa vesihuoltolaitoksen<br />

toimintaan lautakunnan,<br />

johtokunnan tai hallituksen<br />

kautta (valitusta hallintomuodosta<br />

riippuen). Väitöstutkimuksen<br />

perusteella poliittinen<br />

päätöksenteko vaikuttaa erityisesti<br />

hallinnollisesti kuntaa lähellä<br />

toimiviin vesihuoltolaitoksiin,<br />

eli kunnan yksiköihin, sekä jonkin<br />

verran myös liikelaitoksiin.<br />

Kunta tekee päätökset investoinneista<br />

ja rahoituksesta usein<br />

budjettivuosittain ja valtuustokausittain,<br />

mikä tekee pitkän aikajänteen<br />

suunnittelusta vesihuoltolaitoksen<br />

kannalta hankalaa.<br />

Investointi- ja hinnoittelupäätösten<br />

tekeminen vain vuodeksi<br />

tai neljäksi vuodeksi kerrallaan<br />

voi vaarantaa pitkällä aikajänteellä<br />

vesihuoltolaitoksen<br />

tulorahoituksen ja mahdollisuuden<br />

tehdä riittäviä investointeja<br />

putkiverkoston peruskunnon<br />

ylläpitämiseksi. Lopulta palvelun<br />

laatu kärsii.<br />

Ongelmana tällä hetkellä on<br />

myös se, että kunnan omistamien<br />

vesihuoltolaitosten hallituksen<br />

jäsenillä ei tutkimusaineiston perusteella<br />

ole aina riittävää teknistä<br />

ja liikkeenjohdollista osaamista.<br />

Hallituksen jäsenet voidaan<br />

valita esimerkiksi vain poliittisten<br />

valtasuhteiden perusteella, ei<br />

ammatillisin perustein.<br />

Liikkumatilaa<br />

vesilaitoksen johdolle<br />

Yhtenä ratkaisuna havaittuihin<br />

ongelmiin voidaan nähdä teh-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2011<br />

49

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!