Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
YHDYSKUNTA<br />
tuhannen vaihteen molemmin<br />
puolin useita ekokyliä. Ekokylä<br />
on useimmiten pientaloista muodostuva<br />
kylämäinen asuntoryhmä,<br />
jossa asumiseen liittyy ekologisia<br />
ja usein myös sosiaalisia<br />
tavoitteita.<br />
Ne ovat asukkaidensa omasta<br />
aloitteesta lähteneitä hankkeita,<br />
joissa ekologisesta asumisesta<br />
kiinnostuneet ovat enemmän<br />
tai vähemmän kunnan myötävaikutuksella<br />
toteuttaneet oman<br />
asuinalueensa. Ekokylillä on oma<br />
sivustonsa (rihmasto.fi), josta voi<br />
hakea ekokyliä ja -yhteisöjä. Ekokyliä<br />
on ainakin Bromarvissa,<br />
Kangasalla, Keuruulla, Vilppulassa,<br />
Kempeleellä, Mustasaaressa,<br />
Ähtärissä ja Maskussa. Suunnitteilla<br />
on Linnanniitun ekokylä<br />
Vihdissä.<br />
Yhtä patenttiratkaisua<br />
ei ole<br />
Energiatehokkaita alueita ei ole<br />
kovin montaa työn alla ja toteutuneita<br />
alueita on vähän. Tuntuu<br />
siltä, että suomalaisten äkkiä herännyt<br />
innostus ekologisiin alueisiin<br />
on toistaiseksi poikinut lähinnä<br />
joukon innostavia seminaareja<br />
ja ison pinon sinänsä ansiokkaita<br />
selvityksiä.<br />
Asetettu päästövähennystavoite<br />
on todella mittava. Se ei ole saavutettavissa<br />
millään yhdellä menetelmällä<br />
tai keinolla. Vasta kun koko<br />
yhteiskunnan toiminta, sen kaikki<br />
päästöt ja materiaalivirrat otetaan<br />
tarkasteluun, voidaan saavuttaa<br />
muutoksia. Tästä on monta ulkomaista<br />
esimerkkiä, mm. suomalaisten<br />
DigiEcoCity-hankkeet Kiinassa.<br />
Tarkastelun pitäisi aina lähteä<br />
suunniteltavan alueen omista<br />
lähtökohdista, sen mahdollisista<br />
energiavaroista tai päästöjen säästöpotentiaalista.<br />
Ei ole olemassa<br />
yhtä patenttiratkaisua, jota voisi<br />
soveltaa joka paikassa.<br />
Kokonaisvaltainen ote<br />
puuttuu<br />
Monissa tutkituista hankkeista<br />
energiatehokkuus on vain yksi<br />
alueen teemoista, kokonaisvaltaista<br />
otetta on harvoin. Energiatehokkuuden<br />
vakavasti ottavissakin<br />
hankkeissa voi olla hyvin yksipuolinen,<br />
yhden toimijan tai yh-<br />
VIHDIN LINNANNIITUN EKOKYLÄ<br />
den energiamuodon näkökulma.<br />
Kokonaisvaltaista lähestymistapaa<br />
löytää enemmän pienemmistä,<br />
pääkaupunkiseudun ulkopuolisista<br />
hankkeista. Vaasan<br />
asuntomessualue on ainoa toteutunut<br />
esimerkki täysin energiaomavaraisesta<br />
alueesta. Sielläkin<br />
Aalto-yliopisto/Kimmo Lylykangas<br />
RIIHIMÄEN PELTOSAAREN LÄHIÖUUDISTUS<br />
Peltosaaren uudistamiseen kuuluu<br />
palvelujen kehittäminen sekä<br />
kaupungin vuokratalojen korjaaminen<br />
ja korvaaminen uudenlaisilla<br />
energiatehokkailla taloilla.<br />
Projektin tavoitteena on myös<br />
parantaa asukkaiden viihtyvyyttä<br />
ja turvallisuutta. Energiatehokkuutta<br />
voidaan parantaa mm.<br />
uusimalla rakennusten ulkovaippaa<br />
ja ilmanvaihtoa, siirtymällä<br />
sähkölämmityksestä kaukolämpöön<br />
ja suosimalla aurinko- ja<br />
tuulienergian käyttöä. Kaupunki<br />
Vihdin Linnanniittu on ekologisen<br />
rakentamisen alue. Alueella<br />
toteutetaan erilaisia asumistarpeita<br />
tyydyttäviä ratkaisuja esim.<br />
omakotitaloja, ryhmä- eli kimpparakentamishankkeita<br />
ja senioriasuntoja.<br />
Osuuskunta Linnanniittu<br />
vastaa alueen yhteisistä<br />
hankkeista. Tärkeimpiä ovat<br />
suuri yhteinen puutarha-alue, savusauna<br />
lampineen, asukkaiden<br />
yhteinen kylätalo sekä alueellinen<br />
energiatuotanto. Energian<br />
tuotanto perustuu hakkeen ja/<br />
tai pelletin käyttöön joko pellettilaitoksessa<br />
tai puukaasutukseen<br />
polttomoottorissa, joka pyörittää<br />
sähkögeneraattoria. Viimemainitussa<br />
on kyseessä uusi, suomalaisiin<br />
keksintöihin perustuva tekniikka,<br />
jonka ns. Kioto-päästöt<br />
ovat nolla ja pienhiukkaspäästöt<br />
poistetaan savukaasupesulla.<br />
http://vihdinekokyla.fi/index.php<br />
omavaraisuus perustuu kaatopaikkakaasun<br />
käyttöön.<br />
Asukkaiden osallisuus ei ollut<br />
mukana kovinkaan monessa<br />
hankkeessa. Kuntien ja valtion<br />
organisaatiot ovat vetäneet hankkeita,<br />
eikä asukkaiden omaa aktiivisuutta<br />
ole onnistuttu kytke-<br />
tukee hanketta kaavamuutoksin,<br />
tontinluovutus- ja vuokraehdoin<br />
sekä muilla sopimuksilla.<br />
Vihdin kunnan kaavoitustoimi, 2010<br />
Pekka Lahti, Jyri Nieminen, Antti Nikkanen,<br />
Johanna Nummelin, Kimmo<br />
Lylykangas, Mari Vaattovaara, Matti<br />
Kortteinen, Rami Ratvio & Saara<br />
Yousfi: ”Riihimäen Peltosaari –<br />
Lähiön ekotehokas uudistaminen”<br />
VTT tiedotteita – research notes<br />
2526, Edita Prima Oy, Helsinki 2010<br />
www.peltosaari.net<br />
mään mukaan. Ongelmaa on lähestytty<br />
ylhäältä käsin ja hieman<br />
teoreettisesta näkökulmasta.<br />
Ekokylistä on syytä<br />
ottaa oppia<br />
Vastavoimana eliitin hankkeille<br />
ovat ekokylät. Ne ovat esimerkki<br />
ihmisten omasta aktiivisuudesta<br />
ja halusta muuttaa nykyistä elämäntapaansa.<br />
Demokratiassa on<br />
vaikea kuvitella, että elämäntapaa<br />
muutettaisiin ilman että ne,<br />
joiden elämäntapaa muutetaan,<br />
ovat mukana muutosta suunnittelemassa.<br />
Ekokylistä olisi syytä<br />
ottaa oppia.<br />
Toiminta on valtakunnan tasolla<br />
hajanaista ja koordinoimatonta.<br />
Hankkeita syntyy kuin sieniä<br />
sateella eri puolella Suomea.<br />
Tavoitteet voivat olla samankaltaisia,<br />
mutta menetelmissä on<br />
eroa. Hajanaisuus voi olla hyväkin<br />
asia. Näin saadaan laaja kirjo<br />
erilaisia lähestymistapoja ja niiden<br />
lopputuloksia voidaan verrata.<br />
Oppimisprosessia ei kuitenkaan<br />
synny, kun kukaan ei<br />
edes kirjaa hankkeita ylös puhumattakaan<br />
siitä, että lopputuloksia<br />
analysoitaisiin ja vertailtaisiin.<br />
Tekesin ”Kestävä yhdyskunta”<br />
-ohjelma on oikeastaan ainoa<br />
koordinoiva taho tällä hetkellä.<br />
Kuka ottaisi vastuun<br />
valtakunnallisesti?<br />
Ympäristön rakentaminen on jätetty<br />
kunnille, ja valtiolle on jäänyt<br />
osa normiohjauksesta ja lähinnä<br />
passiivisen tarkkailijan<br />
rooli. Rahoittajatahot – ennen<br />
muuta Tekes ja Sitra – saavat asioita<br />
aikaan, mutta nekin toimivat<br />
aina paikallisen tahon aloitteesta.<br />
Jonkun olisi otettava koordinointi-<br />
ja kehittämisvastuu koko valtakunnan<br />
tasolla.<br />
Olisi hienoa, jos saataisiin aikaan<br />
hanke, jossa olisi<br />
<br />
valtainen ote<br />
tamisen<br />
malli ja sosiaalisen<br />
median sovellukset<br />
<br />
plusenergiatavoite<br />
<br />
yhdessä tekemisen meininki<br />
Kuka tekee aloitteen? <br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2011
Change language