Koko raportti pdf-muodossa - TTS

10
2 Tausta
Suomessa myytävästä kodintekniikasta ja kulutuselektroniikasta myydään lähes 80 %
kodintekniikkamyymälöiden kautta, joita tällä hetkellä on noin 1200. Kodintekniikkaa
ja kulutuselektroniikkaa myydään myös tavarataloissa, postimyynnissä, keittiökalustemyymälöissä
sekä rautakaupoissa. (Timonen, Heiskanen, Kärnä & Niva 1998a, 12.)
Eniten kodintekniikkaa myydään eri myymäläketjujen kautta: Expert (19,9%), Tekniset
(17,8 %), Mustapörssi (11,6 %) sekä erikoisliikkeet (18,2 %) (Liite 1).
Kodintekniikan markkamääräinen myynti laski laman myötä 90-luvun puoliväliin
saakka, mutta vuoden 1995 jälkeen myynti nousi selvästi. Tällä hetkellä myynnin kasvu
on kuitenkin hidastunut. Vuoden 1999 myyntiennusteiden mukaan myynti laskee
edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 %, mutta vuonna 2000 myynnin oletetaan nousevan
3,3 % (Liite 2). Tyypillinen piirre kodinkonekaupassa on tällä hetkellä myynnin
polarisoituminen: toinen ryhmä kuluttajista ostaa halpoja tuotteita ja toinen ryhmä kalliimpia
tuotteita (Karhu 1999).
Timonen ym. (1998b, 13) tarkastelivat, kuinka voidaan yleensä parantaa tuotteiden ympäristölaatua.
Tarkasteltavana tuoteryhmänä olivat pesuaineiden, paperituotteiden sekä
vaate- ja tekstiilituotteiden lisäksi sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Kuluttajat itse suhtautuivat
epäilevästi omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa valinnoillaan ja käyttötottumuksillaan
tuotteiden ympäristökuormaan. Ostajat kokivat olevansa ostotilanteessa pitkälti
mainosten luomien mielikuvien varassa ja pitivät mahdollisuuksiaan vertailla tuotteiden
todellisia ominaisuuksia vähäisinä.
Kuluttajien mukaan sähkölaitteiden valintakriteereissä korostuvat muun muassa laitteiden
tekniset ominaisuudet, hinta, tuotemerkin tunnettavuus, tuttuus ja laadukkuus,
huoltovarmuus, kestävyys ja energiankulutus. Kuluttajat hakevat kestäviä ja pitkäikäisiä
laitteita, joiden korjaaminen on mahdollista. Kuluttajat myös haluavat laitteita, jotka
vastaavat heidän käyttötarpeitaan ja joissa ei ole liikaa turhia ominaisuuksia. Tuotteiden
valintaan vaikuttaa moni tekijä, kuten käytettävissä oleva rahamäärä ja vallitseva elämäntilanne.
(Timonen, Heiskanen, Kärnä & Niva 1998a, 38-40.)
Laitteiden valinnassa käytetään erilaisia tietolähteitä. Jotkut kuluttajat hankkivat vertailevaa
teknistä testitietoa eri lehdistä, kun taas joillekin kuluttajille tärkeitä tietolähteitä
olivat ystävät, työtoverit ja muut kuluttajat. Omalta osaltaan kauppiaat korostivat valmistajien
ja maahantuojien järjestämiä tuotekoulutuksia, sillä muuten myyjien on vaikea
kertoa laitteiden teknisistä ja muista ominaisuuksista tai tietää, mitä ominaisuuksia tulisi
painottaa myyntitilanteessa. (Timonen, Heiskanen, Kärnä & Niva1998a, 38-40.) Toisaalta
maahantuojien mukaan myyjiä on vaikea saada koulutukseen.
Edellä mainitun selvityksen mukaan kuluttajat pitivät omia mahdollisuuksiaan tehdä
tuotekohtaisia vertailuja vähäisinä. Tuotteissa oli ympäristötietoa useimmiten liian vähän,
jotta niiden ympäristöominaisuuksia voisi lainkaan verrata. Vastaavasti kodinkonekauppiaat
pitivät kuluttajia vielä melko välinpitämättöminä ympäristöasioissa.
Kauppiaiden mukaan kuluttajat kysyvät vielä vähän ympäristöasioista. Ainoastaan lait-