Koko raportti pdf-muodossa - TTS

12
Televisio on lähestulkoon jokaisessa suomalaisissa taloudessa (96 % talouksista) ja videot
73,7 % talouksista (Tilastokeskus 1999, 36). Vaikka yksittäisen laitteen sähkönkulutus
on pieni, on näiden laitteiden yleisyyden vuoksi tämän ryhmän
sähkönkulutuksella merkitystä kotitalouksien sähkönkulutuksessa. Esimerkiksi
yhdysvaltalaisen tutkimukseen mukaan taloudessa, jossa on kaksi televisiota, video ja
kaapelirasia, on näiden laitteiden sähkönkulutus on noin 5 % koko talouden
sähkönkulutuksesta. Vastaavasti Suomen Sähkölaitosyhdistyksen (1995, 46) tekemän
selvityksen mukaan vuonna 1993 kotitalouksien sähkönkulutuksesta keskimäärin 7 %
aiheutui viihde-elektroniikan käytöstä. Kylmäsäilytyslaitteiden osuus oli 30 %, ruoanlaiton
11 %, pyykinpesun 4 %, pyykin kuivatuksen 1% ja astianpesukoneen 3 %.
Televisioiden ja videoiden yleisyyttä ja sähkönkulutusta on tarkasteltu lähemmin hollantilaisissa
ja yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa. Hollantilaisen Novem:n mukaan talouksissa
on yleisesti useampia televisioita. Vuonna 1995 televisioiden yleisyys EUmaiden
talouksissa oli 135 %. Sen kuitenkin oletetaan vielä kasvavan, sillä vuonna 2010
televisioiden yleisyyden arvioidaan olevan EU-maissa jo 177 %. (TV:s still a
big…1999, 7.)
Edellä mainitun tutkimuksen mukaan talouden ”ykköstelevisio” on päällä keskimäärin
5,6 tuntia vuorokaudessa ja ”kakkostelevisio” puolet tästä ajasta. Näiden laskelmien
mukaan EU:ssa televisioiden energiankulutus tulee nousemaan 15 vuodessa 25,5
TWh:n vuosikulutuksesta (vuonna 1995) 45,8 TWh:iin (vuonna 2010). Jos televisioiden
valmistuksessa kuitenkin hyödynnettäisiin parasta saatavilla olevaa teknologiaa, voitaisiin
vuosikulutus rajoittaa 29,0 TWh:iin. (TV:s still a big…1999, 7.)
Television ja videon käyttöön liittyy niin sanottua piilokulutusta, joka ei muodostu
laitteen varsinaisen toiminnan aikana. Television kokonaissähkönkulutuksesta noin 77
% kuluu laitteen olleessa auki ja 23 % suljettuina (stand by-kulutus). Videota käytetään
alle kuusi tuntia viikossa, minkä vuoksi sen sähkönkulutuksesta yli puolet (54 %) on
niin sanotusta piilokulutuksesta, jolloin laite on pelkästään kytkettynä verkkovirtaan.
Tällöin sähköä kuluu kaukosäätimen ylläpitämiseen, kellonäyttöön sekä muistiin.
Videoiden pitäminen valmiustilassa kuluttaa sähköä noin 41 %. Ainoastaan 5 % videon
sähkönkulutuksesta kuluu katselun ja nauhoituksen aina. (Meier & Rosen 1999, 14-15.)
Koulutuksella ja informaation lisäämisellä voidaan lisätä kodinkonemyyjien myönteistä
suhtautumista energiatehokkaita kotitalouskoneita kohtaan. Esimerkiksi Ranskasta,
jossa järjestettiin vuonna 1994 koulutusta kodinkonemyyjille kotitalouskoneiden
energiatehokkuudesta, saadut kokemukset olivat myönteisiä. Myyjistä 85 % katsoi, että
he olivat saaneet koulutuksesta hyödyllistä tietoa. Koulutuksesta saatujen hyvien
kokemusten vuoksi Ranskassa ollaan parhaillaan kehittämässä Save II-ohjelman
puitteissa koulutusohjelmaa kodinkonemyyjille. (Heulard, 1999.)
Kodinkonemyyjille on esimerkiksi Motivan laatimassa oppaassa ”Vaihda jo vihreelle”
tietoa energiamerkistä ja niistä asioista, jotka tulisi selvittää asiakkaalle kotitalouskonetta
myytäessä. Myyjän tulee selvittää, minkä kokoisen ja tyyppisen laitteen asiakas
haluaa/tarvitsee ja onko sille riittävästi tilaa. Samoin asiakkaalle tulee kertoa laitteen
energiankulutuksesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä, esitellä laitteen sijoitukseen ja
käyttöön liittyviä tekijöitä, opastaa ohjaus- ja valvontalaitteiden käyttöön, selvittää lait-