selostus - Kokkola

KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava
KARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan
31.8.2004
Alueen merkittävimmät vanhat säilyneet maatalot ovat Fordellinmäen pohjoispuolella kaksi
yksikerroksista komeaa maalaistaloa, Fordell ja Wisur sekä Hongan talot Honganmäellä.
Fordellin talo on rakennettu 1800-luvun lopulla ja Wisur 1800-luvun alussa. Wisurin
päärakennukseen liittyy useita piha- ja ulkorakennuksia, kuten maakellari, aittoja, liiteri, talleja,
puimala ja navetta. Hongan mäellä oli vielä 50-luvulla neljä isoa maalaistaloa, joista kaksi on
säilynyt. Hongan talot sijaitsevat mäen harjanteella. Hongan talo on rakennettu 1800-luvun
alkupuolella ja toinen Hongan taloista edusta ns. öjalaista talotyyppiä.
Aivan radan varteen, peltoalueen reunaan, sijoittuva Vessin asutus käsittää pienimuotoista
mäkiasutusta 1900-luvun alkupuolelta sekä 1950-luvun asutusta.
Rimmin alue
Kokkolan paikallisesta teollisuushistoriasta kertova alue sijaitsee rautatien varressa, sen
molemmin puolin parin sadan metrin päässä Perhonjoesta. Alueella sijaitsee vanhaan
seisakkeeseen kuuluvia VR:n rakennuksia, joille johtaa koivukuja. Alueella sijaitsee myös
vuosina 1938-41 rakennettu vanha nahkatehdas. Tehtaalle johtaa radan suuntainen koivukuja.
Sen varrelle sijoittuu vanhoja tehtaaseen liittyviä, vuonna 1945 rakennettuja asuinrakennuksia,
jotka ovat sekä puolitoista- että kaksikerroksisia. Maantien varteen on tullut uusia omakotitaloja.
Räbbin taloryhmä
Räbbin tila on vanha, jo vuoden 1607 maakirjassa mainittu. Nykyisin mäkialueella on kolme
asuttua päärakennusta ja lukuisa määrä ulkorakennuksia. Lähinnä valtatietä oleva Finnilän
rakennus on puolitoistakerroksinen rapattu talo, jonka julkisivussa on mm. puolipyöreät
räystäsikkunat. Rakennus on rakennettu luultavasti 1800-luvun alkuvuosina mutta siirretty
nykyiselle paikalleen vuonna 1869 Perhosta. Tämän vieressä oleva vaakalaudoitettu,
keltamullattu, puolitoistakerroksinen talo on edellistä jyrkkäkattoisempi ja rakennettu vuonna
1802. Ulompana valtatiestä on yksikerroksinen, vaaleaksi maalattu asuinrakennus 1900-luvun
jälkipuoliskolta. Ulkorakennuksia on mäkialueella kymmenkunta. Niissä on sekä vanhempia
punamullattuja hirsirakennuksia että uusia lautarakenteisia. Räbbin navetta on tehty 1700-
luvulla rakennetun ja vuonna 1877 puretun Kokkolan kirkon tapulin hirsistä.
Möllerin talot ympäristöineen
Möllerin talojen muodostama pihapiiri sijaitsee kylätien varrella. Pihapiiri muodostuu kahdesta
puolitoistakerroksisesta päärakennuksesta ja useammasta ulkorakennuksesta.
Päärakennukset, joissa on kuistit, sijoittuvat toisiinsa nähden kohtisuorasti. Kellertävä
asuinrakennus, jossa on puolipyöreät räystäsikkunat, on oletettavasti peräisin 1700-luvun
puolelta. Nuorempi rakennus on vuodelta 1862.
Ympäröivä alue on kivikkoista. Pihapiirin ympärille, kylätien kummallekin puolelle, on raivattu
muutamia hehtaareja peltoa. Kiviä on kasattu pellon reunaan kiviaidaksi mm. kylätien varteen.
Peltoalueen ja metsän reunassa on useita heinälatoja. Lisäksi peltoalueella on vanha tuulimylly,
joka on peräisin 1800-luvun puolivälistä.2
Suunnittelualueen maiseman yleispiirteet on esitetty liitteessä LUO1 ja maiseman erityispiirteet
liitteessä LUO2.
2.2.2 Luonnonolot
2.2.2.1 Ilmasto
Kokkolan ilmasto on merellinen. Vuoden keskilämpötila on seudulla +3,5 °C. Kylmimmän
kuukauden, helmikuun keskilämpötila on -7 °C (keskimääräinen vuosiminimi -23 °C) ja
lämpimimmän kuukauden, heinäkuun keskilämpötila +16 °C (vuosimaksimi +27 °C). Terminen
kasvukausi on pituudeltaan 155 vuorokautta. Vuotuinen sademäärä on alueella 500–550 mm ja
sadepäiviä kertyy vuodessa keskimäärin 90. Lumen osuus sademäärästä on keskimäärin 40–
40%, lumipeite on paksuudeltaan n. 30–40 cm (Kalliola 1973; Arkkitehtiasema 1999).
KOKKOLAN KAUPUNKI 10 SIGMA KONSULTIT