selostus - Kokkola
selostus - Kokkola
selostus - Kokkola
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava<br />
KARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan<br />
31.8.2004<br />
Viljelyalueiden kasvillisuus<br />
Viljelyalueet ovat sijoittuneet teiden ja vesistöjen varsille. Suurimmat viljelyalueet Sokojalla ja<br />
Rödsössä ovat kuitenkin levittäytyneet useiden kymmenien jopa satojen hehtaarien aukeiksi,<br />
joita halkovat mutkitellen joidenkin harvojen luonnontilaisten kaltaisten purojen kasvillisuusvyöt<br />
sekä huomattavasti suoraviivaisemmat ja yleisemmät veto-ojat kapeine suojakaistoineen.<br />
Salaojittamisen myötä ovat kadonneet peltoalueiden eliölajiston kasvupaikat<br />
suojavyöhykkeineen samoin kuin on käynyt maatalousteknologian uusien tuulien puhaltaessa<br />
heinäladoille ja kiviröykkiöille ympäristöineen. Vaikka viljelyalueiden ja teiden varsilla tapaakin<br />
useita kasvilajeja, joista osa perinteisiä viljelyalueiden kasveja, on lajimäärä yksipuolistunut<br />
tehokkaiden viljelymenetelmien ja torjunta-aineiden aikakaudella.<br />
Metsäkasvillisuus<br />
Metsäkasvillisuusvyöhykejaossa <strong>Kokkola</strong> sijoittuu pohjoiseen kiilautuvalle Eteläboreaaliselle<br />
havumetsävyöhykkeelle. Kasvimaantieteellisen aluejaon tapaan metsäkasvillisuusvyöhykkeet<br />
vaiheittuvat <strong>Kokkola</strong>n seudulla ja metsäkasvillisuudessa on myös Keski-Boreaalisen<br />
havumetsävyöhykkeen piirteitä. Vallitsevia metsätyyppejä ovat kuivahko kangas ja tuore<br />
kangas. Lehtomaista kasvillisuutta saatetaan paikoin tavata rehevillä ja aurinkoisilla<br />
etelänpuoleisilla paisterinteillä. Vanhoja metsiä ei suunnittelualueelta löydy, koska maaperä on<br />
nuorta ja aikoinaan laivanrakennusteollisuus ja tervanpoltto verottivat raskaasti<br />
rannikkokaupunkien metsiä. Toisaalta metsät, esimerkiksi valoisat ja väljät männiköt, kasvavat<br />
rantojen tuntumassa rehevällä maaperällä nopeasti ja vaikuttavat vanhemmilta kuin ovat.<br />
2.2.2.5 Eläimistö<br />
Luonnosvaiheen aikana haastatellaan keskeisiä luontoharrastajia ja luonto- ja riista-alan<br />
ammattilaisia sekä kerätään olemassa olevista lähteistä yleistieto lajien esiintymisestä kaavaalueella.<br />
2.2.2.6 Uhanalaiset eläinlajit<br />
Uhanalaisista eläinlajeista on tiedossa olevia havaintoja neljästä nisäkäslajista. Näistä vain liitooravalla<br />
ja saukolla on merkitystä kaavoituksen kannalta, koska karhu ja ilves ovat ainoastaan<br />
satunnaisia läpikulkijoita suunnittelualueella. Uhanalaiset linnut on käsitelty erikseen.<br />
Liito-orava<br />
Liito-orava on kuusivaltaisten havumetsien laji. liito-orava elää myös vanhoissa<br />
lehtipuusekametsissä, jotka ovat jääneet käsittelemättä, sekä usein myös vanhoissa<br />
pihapiireissä. Elinpiiriltään se vaatii kuusimetsää jossa kasvaa sekapuustona lehtipuita (haapa,<br />
leppä, koivu) ravintopuiksi ja pesäpaikoiksi kolopuita. Liito-oravat liikkuvat useiden hehtaarien<br />
kokoisilla alueilla, urokset jopa useiden kymmenien hehtaarien elinpiireillä. Liito-oravan<br />
elinympäristön käyttöä ja elinympäristövaatimuksia ja niiden säilyttämistä tulee tarkastella sekä<br />
elinpiirin tasolla (metsikkötaso) että suuremmassa mittakaavassa metsämaiseman tasolla,<br />
jolloin huomioon otettavia seikkoja ovat sopivien metsiköiden pinta-ala ja sopivia metsiä<br />
yhdistävien metsäkuvioiden rakenne, jotta varmistetaan liito-oravien mahdollisuudet liikkua<br />
metsäalueella. Liito-orava kuuluu EY:n luontodirektiivin liitteen IV ja II lajeihin ja on<br />
valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut. Liito-oravan pahin uhka on<br />
metsätalouden aiheuttama metsien ikärakenteen muutokset, kuten vanhojen metsien,<br />
kookkaiden pesä- ja ruokailupuiden, kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alku- ja<br />
päätevaiheiden väheneminen. Liito-oravan elinolosuhteita voidaan parantaa alueilla, joissa sen<br />
tiedetään esiintyvän suuria kuusia ja vanhoja lehtipuita säästämällä sekä pöntöttämällä.<br />
Liito-oravan esiintymisen kannalta soveliaita liito-oravabiotooppeja esiintyi maastokäyntien<br />
yhteydessä useissa paikoissa. Kohteet ovat pienialaisia saarekkeita hakkuiden tai<br />
talousmetsien ympäröimänä, eivätkä ainakaan tue lajin lisääntymistä. Liito-oravalle soveltuvat<br />
metsäalueet, joissa on lajin reviiri tai joista lajin esiintymisestä on varmoja havaintoja kohteet<br />
ovat samalla erinomaisia linnuston kannalta ja liittyvät usein saumattomasti muutoinkin<br />
merkittävien metsäkohteiden esiintymiseen erilaisille monimuotoisille reunavyöhykkeille.<br />
KOKKOLAN KAUPUNKI 13 SIGMA KONSULTIT