selostus - Kokkola
selostus - Kokkola
selostus - Kokkola
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava<br />
KARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan<br />
31.8.2004<br />
2.2.2.2 Maaperä<br />
Korkeussuhteet<br />
Rannikolla maankamara nousee, joitain jyrkempipiirteisiä kallioluotoja ja – saaria lukuun<br />
ottamatta, loivasti sisämaahan päin. Suunnittelualueen maaperän korkeuserot vaihtelevat<br />
merenpinnan nollatasosta alueen itä ja kaakkoisosien 30 metriin merenpinnan yläpuolelle<br />
(mpy.) ja edelleen sisämaahan päin alueen ulkopuolella vielä nopeasti 40–50 metriin mpy..<br />
Suunnittelualuekokonaisuuden sisäosissakin sijaitsee muutamia kallioita ja mäkiä, kuten<br />
Tullsalobacken ja Koivistbacken jotka kohoavat ympäristöään selvästi korkeammalle ja kaksi<br />
täytemäkeä Patamäki ja Halkokarinmäki, joiden laet nousevat 30 metriä mpy. Öja, Kvikantti ja<br />
suuri osa Rödsön aluetta ovat pääsääntöisesti 10 metriä mpy. tai alle, mutta varsinkin Öjassa<br />
maaperän muodot ovat keskimäärin jyrkempiä kuin muualla suunnittelualueella, alavinta on<br />
luonnollisesti rannan tuntumassa.<br />
Lähde: (Maaperäkartta)<br />
Kallioperä<br />
Alueen kallioperä kuuluu Keski-Suomen halki kulkevaan prekambrikautiseen, svekofennideiksi<br />
nimitettyyn jaksoon. Tyypillisimpänä kivilajina tavataan harmaata, keskikarkearakeista biotiittiplagioklaasigneisiiä,<br />
jolle on leimaa antavana sen vaihettuminen paikoittain normaaliksi<br />
kiilleliuskeeksi tai amfibioliitiksi. <strong>Kokkola</strong>n länsiosissa gneissi on migmaatisoitunutta, jolloin siinä<br />
esiintyy runsaasti graniittista kivilajiainesta juomuina ja suonina. Ne noudattavat yleensä<br />
gneississä olevaa mineraalien tasomaista suuntausta (liuskeisuutta).<br />
Paljaaksi huuhtoutuneita kalliokohoumia on runsaasti Öjan saaristossa, missä maaperän<br />
kerroskorkeus on koko alueella vähäinen. Kallioperän pinnanmuodot määräävät siksi tämän<br />
alueen korkokuvan.<br />
Mantereen puolella alueen korkokuvassa kallioperän osuus tulee verraten heikosti esiin. Tämä<br />
johtuu laaja-alaisista verraten paksuista maakerrostumista, jotka ovat tasoittaneet kallioperän<br />
pinnanmuotoja. Kalliopaljastumien osuus mantereen puoleisesta maa-alueesta on erittäin pieni.<br />
Lähde: (<strong>Kokkola</strong>n maisemaselvitys)<br />
Suunnittelualueen topografia on esitetty liitteessä LUO3.<br />
2.2.2.3 Vesistöt<br />
Pohjavesi<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupungin alueella on kaksi vedenhankinnalle tärkeätä I luokan pohjavesialuetta.<br />
Kaupungin länsipuolitse kulkee pitkittäisharjujakso, jolla sijaitsee Patamäen tärkeä<br />
pohjavesialue. Harjamuodostuman muoto on tasoittunut lähes peneplaaniksi, Itämeren<br />
jääkauden jälkeisten kehitysvaiheiden aikana. Kaupungin länsipuolitse kulkevan harjujakson<br />
pohjaveden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Harjamuodostuman lievealueilla on<br />
verraten paksuja siltistä ja hienosta hiekasta muodostuneita maakerrostumia, joissa pohjaveden<br />
virtausnopeus on erittäin pieni. Pohjavesi vaatii rauta- ja mangaanipitoisuudensa vuoksi näiden<br />
poistokäsittelyn ennen kulutukseen johtamista.<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupungin vedenhankinnasta vastaa <strong>Kokkola</strong>n kaupungin vesilaitos, joka hankkii<br />
talousveden Patamäen pohjavesialueelta sekä Saarikankaan vedenottamolta. Lisäksi<br />
kaupungin alueella on toiminnassa pieni Övre Såkan vesiyhtymä. Stoppesharjun tärkeä<br />
pohjavesialue sijaitsee noin kymmenen kilometriä kaupungin keskustan kaakkoispuolella.<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupungin alueen vedentarve on arvioitu olevan vuonna 2010 noin 12 000 m3/d<br />
(Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus 1995).<br />
Pohjavesiesiintymien sijainti ja niillä olevat pohjavedenottamot sekä niihin liittyvät suoja-alueet<br />
on esitetty liitteessä LUO5.<br />
KOKKOLAN KAUPUNKI 11 SIGMA KONSULTIT
Change language