selostus - Kokkola
selostus - Kokkola
selostus - Kokkola
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava<br />
KARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan<br />
31.8.2004<br />
KYLÄ<br />
TALOKSIEN MÄÄRÄ<br />
ARVIO 2004<br />
ASUKASLUKU ARVIO 2004<br />
1. Knivsund 105 250<br />
2. Rödsö, Korpilahti, Vitikka 545 1280<br />
3. Lahnakoski, Hassinen 51 120<br />
4. Sokoja, Åivu, Korkeahuhta 368 865<br />
5. Öja, Långö 133 310<br />
6. Kvikant 61 145<br />
YHTEENSÄ 1263 2970<br />
Taulukko 2. Asukasmäärä kaava-alueella.<br />
Palvelut ja työpaikat on esitetty liitteessä PAL1, väestö osa-alueittain liitteessä 2.<br />
Lähde: <strong>Kokkola</strong>n kaupunki, Visiot <strong>Kokkola</strong>n maaseudun mahdollisista kehityspoluista, 1998.<br />
Yhdyskuntarakenne / taajamarakenne<br />
Suunnittelualueet eroavat toisistaan huomattavasti yhdyskuntarakenteeltaan, vaikkakin kaikki<br />
kylät ovat alkujaan olleet maatalouskyliä. Tähän vaikuttaa varsinkin kylien etäisyys kaupungin<br />
ydinkeskustasta sekä niiden saavutettavuus.<br />
1. Knivsund:<br />
Knivsundin kylää leimaa perinteiset pohjalaistalot, jotka sijoittuvat pääosin kyläteiden varsille<br />
sekä useat 1970-luvun jälkeen rakentuneet omakotitalot. Vaikkakin Knivsund sijaitsee 13<br />
kilometriä <strong>Kokkola</strong>n keskustasta, on kylälle hakeutunut jo hyvin varhain<br />
omakotitalorakentamista. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee hyvin taajamamainen tiheä<br />
omakotitalo-alue. Kyläkeskusta sijoittuu maantien 749 (seitsemän sillan tien) molemmille<br />
puolille. Tässä ytimessä sijaitsee päiväkoti, kauppa ja vanhusten palvelutalo. Kylärakenteen<br />
välittömään yhteyteen on sijoittunut myös joitakin vene- ja puuverstaita, jotka hieman rikkovat<br />
kyläraittia.<br />
2. Rödsö, Korpilahti, Vitikka:<br />
Rödsö on suunnittelualueista tyypillisin lähiöluonteinen alue <strong>Kokkola</strong>n maaseudulla.<br />
Suunnittelualue rajoittuu etelässä Perhonjokeen mutta itse kylä jatkuu vielä noin 0,5 kilometriä<br />
etelään, jossa se rajoittuu Rytimäen omakotitalo-alueeseen. Rödsössä sijaitsee joitakin<br />
perinteisiä pohjalaistaloja mutta valtaosa kylän rakennuskannasta on 1960 ja 1970-luvulta.<br />
Rödsön vetovoimaisuus asuinalueena nousee esille myös siinä että alueelle on rakentunut<br />
useita omakotitaloja 1990-luvulta eteenpäin.<br />
Perhonjokialue eli Alikorpilahti ja Ylikorpilahti ovat olleet ponnistavan pienteollisuuden<br />
leimaamia maaseutualueita. Vaikka kantaväestö onkin saanut elantonsa maataloudesta, on<br />
voimakas pienteollisuusperinne tuonut alueelle omaperäisen ja monivivahteisemman kulttuurin.<br />
Rautatien ja Perhonjoen varrella Rimmissä sijaitsee erityisluonteen omaava kylärakenne. Tällä<br />
sijaitsee pari käytöstä poistunutta isoa teollisuusrakennusta sekä näiden toimintaan liittyneitä<br />
työväen ja johtajien asunrakennuksia. Alueen ytimessä sijaitsee asuinrakennukseksi muutettu<br />
juna-asema.<br />
3. Lahnakoski, Hassinen:<br />
Lahnakoski ja Hassinen ovat suunnittelualueista kaikista väljimmin rakennettua aluetta. Kylät<br />
eivät ole niin vahvoja maatalousalueita ja sijaitsevat noin 15 km:ä <strong>Kokkola</strong>n keskustasta. Kylillä<br />
ei ole yhtä vahvaa erityispiirrettä kuin Knivsundissä, Långössä ja Öjassa oleva meren läheisyys<br />
on, joten alue ei ole muotoutunut kiinnostavaksi asuinalueeksi kylän ulkopuolisille. Alueella on<br />
säilynyt hyvin vähän vanhaa rakennuskantaa ja pääosa rakennuskannasta on sodan jälkeen<br />
syntynyttä.<br />
KOKKOLAN KAUPUNKI 19 SIGMA KONSULTIT