05.01.2015 Views

selostus - Kokkola

selostus - Kokkola

selostus - Kokkola

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava<br />

KARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan<br />

31.8.2004<br />

Virkistysalueet on esitetty liitteessä MAA1.<br />

Liikenne<br />

Liikenneverkko pohjautuu nykyiseen tieverkkoon sekä 1990 - luvulla laadittuihin<br />

liikennesuunnitelmiin ja – selvityksiin.<br />

1. Nykyinen liikenneverkko<br />

Nykyinen liikenneverkko on esitetty liitekartoilla 1, jakautuen eri alueiden kesken. Kartoilla on<br />

esitetty sekä teiden hallinnollinen että toiminnallinen luokitus. Pääväyliä alueilla ovat valtatiet 8<br />

ja 13. Suunnittelualueen läpi kulkee myös rautatie. Tieverkko on jaettu valta-, seutu-, yleisiin ja<br />

yksityisiin yhdysteihin sekä liityntäväyliin. Lisäksi alueella on ns. peltoteitä yms.<br />

pienempiluokkaisia polkuja jotka näkyvät kartoilla pohjakarttatasoisesti.<br />

2. Liikennemäärät ja liikennemelu<br />

Liikennemäärät ja liikennemelu on esitetty liitekartoilla 1, jakautuen eri alueiden kesken.<br />

Liikennemäärien tiedot on koottu Tiehallinnon julkaisusta Vaasan tiepiirin liikennemäärät 2001<br />

ja ne on merkitty alueiden korkeampiluokkaisille teille. Liikennemelutiedot ovat tiehallinnon<br />

päivämelualueen rajat 55 db, laskettu tierekisteritiedoista 1.1.2001 ja ne on merkitty kaikille<br />

laskentatiedoissa oleville teille.<br />

3. Liikennesuunnitelmat<br />

Liikennesuunnitelmat on esitetty liitekartalla 2. Alueelle on laadittu yleissuunnitelma vuonna<br />

1998, Valtatie 8 <strong>Kokkola</strong>n ohikulkutie. Valtatie 8 on Pohjanlahden rannikon tärkein pääväylä.<br />

<strong>Kokkola</strong>n seudulla vt:n 8 varrella on runsaasti asutusta ja yritystoimintaa, jotka tukeutuvat<br />

valtatiehen. Suunnitelmassa on tutkittu ohikulkutien ja siihen liittyvän tieverkon toiminnalliset ja<br />

ympäristölliset periaateratkaisut sekä sijainti niin, että kaavoihin voidaan tehdä tarvittavat<br />

varaukset ohikulkutietä varten. Lisäksi suunnitelmassa on selvitetty kehittämistoimenpiteet, joilla<br />

turvataan nykyisen valtatien sekä siihen liittyvän maankäytön toimintaedellytykset ohikulkutien<br />

toteuttamiseen saakka.<br />

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot<br />

Museoviraston luetteloidut <strong>Kokkola</strong>n II ja III luokan kohteet ovat kivikautisia asuinpaikkoja ja<br />

kiviröykkiöitä. Luetteloituja kohteita <strong>Kokkola</strong>sta on löydetty yhteensä 17 kohdetta.<br />

Muinaismuistot on esitetty liitteessä LUO2.<br />

Tekninen huolto<br />

<strong>Kokkola</strong>ssa vedenhankinnasta ja jakelusta vastaa yksinomaan kaupungin vesilaitos.<br />

Käytännössä kaikki vakituisesti asutut kiinteistöt ovat jo liittyneet tai niillä olisi mahdollisuus<br />

liittyä vesilaitokseen. Vesilaitokselle on määrätty toiminta-alue, joka käsittää kaavoitettujen<br />

alueiden lisäksi haja-asutusalueilla rakennettujen vesijohtojen varsien alueet 100 m<br />

rakennetusta vesijohdosta.<br />

<strong>Kokkola</strong>n alueella on merkittävin pohjavesialue harjujakso Saarikankaalta Hopeakivenlahteen,<br />

jolla sijaitsevat nykyiset Saarikankaan ja Patamäen pohjavedenottamot. Näiden välillä on lisäksi<br />

entisen Kaarlelan Vesiosuuskunnan Galgåsenin pohjavedenottamo, joka on poistettu käytöstä.<br />

Ottamoita käytetään rinnakkain eikä kummankaan ottamon antoisuus yksinään riitä<br />

vedentarpeeseen. Yhteenlaskettu kapasiteetti on hyvin riittävä.<br />

Suunnittelualueella ei ole jätevesiviemäröintiä sillä <strong>Kokkola</strong>n jätevesiverkosto käsittä vain<br />

varsinaisen kaupunkialueen. Viemäröinnin ulkopuolella on vielä noin 4500 asukasta, joista<br />

pääosa asuu suunnittelualueella. Suunnittelualueen kiinteistöillä on käsittelymenetelmänä<br />

yleisesti saostuskaivot, joiden käsittelytulos vastaa lähinnä vain mekaanista puhdistusta (20 –<br />

30 %). Vain aivan uusimmissa kiinteistöissä on tehokkaampia puhdistamoita (maasuodattamot<br />

tai vast.).<br />

Lähde: Pohjanmaan VH, <strong>Kokkola</strong>n kaupunki, Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2003 (luonnos)<br />

KOKKOLAN KAUPUNKI 25 SIGMA KONSULTIT

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!