selostus - Kokkola
selostus - Kokkola
selostus - Kokkola
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava<br />
KARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan<br />
31.8.2004<br />
merkityksessään, mutta raittia reunustaa kymmenkunta asuinrakennusta ja lukuisa määrä<br />
ulkorakennuksia. Nykyään raitilla on kestopäällyste, tien mutkat ovat kuitenkin säilyneet.<br />
Raitin merkittävin rakennus on luonnonkivinavetta, joka on rakennettu vuonna 1748. Tämä<br />
lajinsa vanhin, Suomen suurin luonnonkivinavetta, on lailla suojeltu. Toinen merkittävä rakennus<br />
on Rasmuksen vanha tiilitalo (v.1779), joka muutettiin navetaksi 1912 kun uusi päärakennus<br />
rakennettiin. Uudempi asutus on sijoittunut Rasmusbackenin itäpuolelle, toiselle drumliinille<br />
Mesibackenin tielenkin varteen.<br />
Jyväskylän valtatieltä Sokojalle johtavan tien vieressä Åivobäckin ylitsee johtaa vanha kivisilta.<br />
Se on ladottu luonnonkivistä ja kanneksi on laitettu kolme isoa kivipaatta. Silta rakennettu<br />
vuonna 1782 ja on Suomen toisiksi vanhin tunnettu kivisilta. Sillan läheisyydessä sijaitsee<br />
Åivobäckenin taloryhmä, johon kuuluu kolme vanhaa maalaistaloa. Alue on maisemallisesti<br />
yhtenäinen maanviljelysmaisema eikä sen välittömään läheisyyteen ole noussut uusia<br />
rakennuksia.<br />
Sokojan alueella merkittävää on lisäksi Sokojanpuron varrella sijaitseva korkealle mäelle<br />
rakennettu Hällisin kahden talon muodostama asutusmäki, jolle johtaa puiden ja kiviaitojen<br />
reunustama tie. Yksittäisinä kohteina mainitsemisen arvoisia ovat Fackelheimin seurojentalo,<br />
Sokojan koulu ja Kullan talo, jonka sivukamarillinen asuinrakennus on rakennettu 1700-luvun<br />
jälkipuolella.<br />
Ennen kiviaidat risteilivät Sokojan peltojen reunoilla. Niiden väleihin on rakennettu teitä ja<br />
myöhemmin niiden päälle on perustettu uusia maanteitä. Varsinkin Mesibackalla kiviaitoja oli<br />
vielä 1950-luvulla huomattavan runsaasti, yhteensä 27 km. Niistä kuitenkiin siirrettiin osa 1960<br />
Yksipihlajaan rakennettavien satamalaitteiden pohjiksi. Yli-Sokojalla on edelleen runsaasti<br />
kiviaitoja. Ne ovat syntyneet peltojen raivauksien yhteydessä. Kivet nostettiin pelloista ja koottiin<br />
raivausryökkiöiksi tai kiviaidoiksi. Kiviaidalla oli useita tehtäviä. Se toimi mm. karjan aitauksena<br />
ja varasi kesällä auringonlämpöä, joka myöhemmin syksyllä esti hallan tuhot viljapellolla.<br />
Paikallisesti arvokas Risbackan laidun on Sokojan peltojen keskelle jäänyt kivinen, katajainen<br />
luonnonniitty. Kohteen ympärillä on latoja, uusi varasto rakennus ja vanhaa kiviaitaa. Alue on<br />
ollut lehmien laitumena vuosikymmeniä. Huomionarvoisista lajeista alueella sinnittelevät<br />
nurmitar ja päivänkakkara.<br />
Öjan kulttuurimaisema-alue<br />
Öjan maisema-alue muodostuu kahdesta maisemakokonaisuudesta Tjäru – Bodön ja<br />
Knivsundin – Djupsund kylistä ja niiden maisema-rakenteesta ja niihin liittyvistä<br />
kulttuuriympäristöistä.<br />
Knivsund sijaitsee Pietarsaari – <strong>Kokkola</strong> –tien pohjoispuolella. Maanviljelyn kannalta<br />
edustavassa kulttuurimaisemassa Öjan Knivsundissa on säilynyt useita edustavia<br />
maatalousmaisemia peltoaukeineen ja laidunhakoineen.9 Pietarsaari – <strong>Kokkola</strong> –tieltä<br />
Hagafolkiin ulottuva reilun kilometrin pituinen asutusraitti on kokonaisuutena hyvää<br />
maaseutuympäristöä. Raitin merkittävin rakennusryhmä on Djupsundin kolmen<br />
puolitoistakerroksisen vaalean talon muodostama kokonaisuus.<br />
Djupsundin taloryhmän luota johtaa Öjan tielle Hagabäckenin yli reilun kilometrin pituinen<br />
loivasti mutkitteleva kapea hiekkatie, joka kulkee sekä peltojen että metsävyöhykkeen läpi ja<br />
jonka varrelle sijoittuu muutamia taloja, joista merkittävin on Kulla vuodelta 1869.<br />
Knivsundin toinen asutusraitti ulottuu Öjan tieltä Korsööreen Bysundetin rantaan asti.<br />
Asutusraittiin liittyy kiinteästi raitin pohjoispuolinen peltoalue. Korsören puolenkilometrin pituista<br />
raittia reunustavat kymmenkunta taloa pihapiireineen sekä näiden väliin jäävät pienet<br />
peltopalstat. Uusia rakennuksia raitilla on harvassa, mutta useita tiilisiä lisäsiipiä on rakennettu.<br />
Raitilla on kaksi julkista rakennusta. Knivsundin koulu vuodelta 1887 ja seurojentalo 1920-<br />
luvulta. Tien päässä on Korsören merkittävin rakennus. Korsören päärakennus, joka on<br />
puolitoista kerroksinen, kookas kaksikuistinen hirsirakennus vuodelta 1884.<br />
KOKKOLAN KAUPUNKI 7 SIGMA KONSULTIT
Change language