Joukkoliikenteen energiatehokkuuden ... - HSL

62
14.2 Johdinautojen käyttöönoton Helsingissä vaikutus vuoden 2020 tilanteeseen
Johdinautoja, eli niin sanottuja trollikoita, suunnitellaan otettavaksi käyttöön osalla bussija
raitiovaunulinjastoa Helsingin keskusta-alueella. HSL-alueella ensivaiheessa käyttöön
otettavien johdinautojen määrä olisi todennäköisesti noin 70 kappaletta.
Tarkasteltu skenaario on A1 (ei Hernesaari). Vertailukalustona on pidetty vuoden 2020
tason busseja ja raitiovaunukalustoa, joiden energiatehokkuus on kehittynyt nykytasoa
pienemmäksi. Johdinautoliikenteen toteutettavuusselvityksessä (2009) johdinautojen
energiankulutukseksi arvioitiin 2,5 kWh/km perustuen Euroopassa SORT-syklillä tehtyihin
mittauksiin.
Vertailutilanne Muutos milj. Kulutus kWh/km Vaikutus GWh
milj. km km
(tasolla 2020)
Raitiovaunu 2,2 -0,1 4,2 -0,3
Bussi 6,5 -5,0 3,3 -16
Johdinauto 0 +4,4 2,5 +11
Nettovaikutus on –16 GWh polttonesteitä/–kaasuja ja sähkön kulutus kasvaa 10,7 GWh.
Liikennöinnin energiatehokkuus kasvaa noin 34 %. Primäärienergialla tarkasteltuna energiankulutus
sen sijaan kasvaa.
Johdinautojen olennainen energiatehokkuushyöty syntyy siitä, että nykyiset dieselbussit
ovat niihin verrattuna varsin tehottomia. Etu kapenee vuoteen 2020 mennessä, kun hybridibussit
liikennöivät kaikilla linjoilla.
Pitkällä aikajänteellä esim. 2030 johdinautoilla ei nähtävästi kuitenkaan saavuteta merkittävää
energiankäytön tehostusta busseihin verrattuna, toisin kuin muilla sähköisen liikenteen
muodoilla. Kevytrakenteista kalustoa voidaan käyttää yhtä hyvin sekä busseissa että
johdinautoissa, joten energiatehokkuus kehittyy molempien liikennemuotojen osalta edelleen,
mutta absoluuttisen energiankulutuksen ero kapenee.
Lyhyellä aikavälillä johdinautot ovat houkutteleva vaihtoehto, koska niiden avulla voidaan
vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä suhteellisen nopeasti, etenkin jos käytetään
uusiutuvaa sähköä. Tämän lisäksi erilaiset liikenteen terveysvaikutukset vähenevät
keskusta-alueilla.