liikennejärjestelmä - Pohjois-Savon liitto
liikennejärjestelmä - Pohjois-Savon liitto
liikennejärjestelmä - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2. Yleiskuvaus rakennemallien liikennejärjestelmistä<br />
2.1 Yhteiset tekijät<br />
Tie- ja katuverkko<br />
Rakennemallivaihtoehtojen liikennejärjestelmien suurimmat erot syntyvät uusien asuinalueiden<br />
sijoittumisesta kaupunkiseudun sisällä sekä valtatien 17 oikaisun toteuttamisesta. Suuri osa päätie-<br />
ja katuverkon toimenpiteistä on kuitenkin vaihtoehdoille yhteisiä. Kokonaisuutta ajatellen on<br />
muistettava, että suurin osa olemassa olevista liikenneverkoista säilyy nykyisellään ja toimenpiteet<br />
koskettavat suhteellisen pientä osuutta koko infrasta.<br />
Uusien työssäkäyntialueiden osalta rakennemallivaihtoehdoilla ei ole eroja, vaan ne on oletettu<br />
kaikissa vaihtoehdoissa samoiksi (uusille asuinalueille on oletettu syntyväksi 10 % uusista työpaikoista).<br />
Samoin on tätä kautta mm. uusien terminaaliyhteyksien tarve sama kaikissa vaihtoehdoissa.<br />
Liikennejärjestelmään vaikuttavien erityisalueiden (kaatopaikat, ampumaradat, voimalaitokset<br />
yms.) sijoittuminen on oletettu kaikissa vaihtoehdoissa samanlaiseksi. Uusien kaupan<br />
suuryksiköiden sijaintipaikkojen osalta Päivärannan ja Haapaniemen mahdolliset sijoitusalueet<br />
ovat kaikissa vaihtoehdoissa samanlaiset Myös nykyisten asuinalueiden täydennysrakentaminen<br />
on oletettu samanlaiseksi kaikissa vaihtoehdoissa, vaikka Kuopio- ja Vaajasalo-vaihtoehdoissa<br />
täydennysrakentamisen osuus onkin hieman muita suurempi. Täydennysrakentamisen vaikutus<br />
liikenneinfrastruktuurin tarpeeseen on kokonaisuutena vähäinen, koska täydennysrakentaminen<br />
tukeutuu pääosin olemassa olevaan infraan. Sen sijaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä<br />
täydennysrakentaminen nykyisten linjastojen varrelle tukee vahvasti. Kuopion keskusta-alueella<br />
tarvittavia toimenpiteitä ei ole otettu vertailuissa huomioon, koska toimenpidetarpeet ovat kaikissa<br />
vaihtoehdoissa lähes samanlaiset.<br />
Huomattavaa on myös se, että seudun kannalta ehkä merkittävin uusi yhteys, Saaristokatu, on<br />
oletettu toteutettavaksi kaikissa vaihtoehdoissa. Sama koskee Saaristokaupungin ohella Savolanniemen<br />
ja Pirttiniemen toteuttamiseksi vaadittavia uusia yhteyksiä. Ns. perustienpitoon kuuluvat<br />
pienehköt parannustoimenpiteet sekä kunnossapito- ja hoitotoimenpiteet (mm. alempi tieverkko)<br />
on oletettu kaikissa vaihtoehdoissa samoiksi ja vertailun kannalta vähäisiksi, joten niitä ei ole<br />
huomioitu.<br />
Sisäiset yhteydet<br />
Kaikissa vaihtoehdoissa on tie- ja katuverkon runko ja tätä kautta tarvittavat toimenpiteet seuraavat<br />
(numerointi viittaa vaihtoehtokarttoihin):<br />
- Valtatie 5 on kaikissa vaihtoehdoissa pääosalla matkaa samanlainen eli 2+2- kaistainen<br />
moottoritie. Vaihtoehtojen välillä on eroja välin Petonen-Päiväranta 3+3- kaistaistamisen<br />
tarpeessa, mihin vaikuttavat eniten valtatien 17 toteuttaminen sekä uusien asuinalueiden<br />
käyttöönotot. Yhteisiä toimenpiteitä ovat välin Päiväranta-Vuorela parantaminen (nro 1,<br />
toteutetaan mm. valtatien 2+2-kaistaistaminen, uusi kiinteä silta ja kevyen liikenteen väylä<br />
sekä rinnakkaistieyhteys) ja välin Siilinjärvi-Pöljä parantaminen (nro 2, eteläosan 2+2-<br />
kaistaistaminen ja loppuosan leventäminen (1+1)). Pöljältä pohjoiseen tie on nykyinen<br />
1+1 – kaistainen valtatie.<br />
- Valtatien 5 puutteelliset eritasoliittymät Kuopion kohdalla parannetaan (Levänen (3), Siikalahti<br />
(4), Karjalankatu (5), Kelloniemi (6), Päiväranta siihen liittyvine tie- ja katujärjestelyineen<br />
(7)). Vuorelan eritasoliittymää parannetaan vt 5 Päiväranta-Vuorela – hankkeen<br />
yhteydessä. Välillä Pitkälahti-keskusta-Vuorela toteutetaan myös nopean paikallisbussi-<br />
8/47
Change language