100 <strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong>ta, savunpoistoa, ilmastointia, lukituksia, hissejä,poistumisopastusta, varavalaistusta, kuulutuksiajne. Näin saavutetaan etuja tulipalonkriittisillä alkuminuuteilla. Integraatio mahdollistaamyös kiinteistön kaikkien poikkeamienraportoinnin turvajärjestelmien arvioitaviksi.Tämä voi edesauttaa esimerkiksi nopeassatulipalon havaitsemisessa, erheellistenpaloilmoitusten vähentämisessä ja tuhopolttojenehkäisyssä.Kiinteistösektorin intressiryhmien lisääntynyttiedontarve edesauttaa järjestelmäintegraationyleistymistä. Toinen merkittävä tekijäintegraatiokehityksen edistämiseksi olisi kiinteistöjenomistajien ja loppukäyttäjien vaatimusjärjestelmien yhteentoimivuudesta. Integraatiostaheille tarjoutuvia etuja ei nykyisinkuitenkaan riittävästi tiedosteta tai niitäei osata arvostaa. Kiinteistönomistajien kannaltaedistyksellinen talo- ja turvatekniikkavähentää kiinteistön turvallisuusriskitekijöihinliittyviä uhkia ja siten edistää kiinteistönarvon säilymistä. Loppukäyttäjille järjestelmäintegraatiotarjoaa turvallisemman, terveellisemmänja miellyttävämmän asuin- taityöympäristön. Näitä asioita on käytännössävaikea arvioida ostettavan tai vuokrattavankiinteistön valintatilanteessa, koska rakennustenturvallisuus- tai muuta tasoluokitusjärjestelmääei ole. Tällaisten järjestelmienluomiselle olisi tarvetta.Integroitujen järjestelmien kannattava toteuttaminenedellyttää riittävää kysyntää.Vaikka edistyneen rakennusautomaationtarjoamat edut ovat yleisesti tiedossa, asiakkaateivät aina ole valmiita maksamaan lisähintaakehittyneemmistä järjestelmistä. Järjestelmäintegraatiotahidastavat myös suljettuihinerillisjärjestelmiin liittyvät kaupallisetintressit. Keskinäinen kilpailu ja useiden laite-ja järjestelmätoimittajien erilaiset näkemyksetvaikeuttavat eri toimijoiden osaamisenyhdistämistä.Suurimmat uhat järjestelmäintegraationkehitykselle ja yleistymiselle liittyvät integroitujenjärjestelmien monimutkaisuuteen. Koskaintegroitu järjestelmä sisältää suuren määränerilaisia komponentteja ja niiden tuottamaainformaatiota, kokonaisuus saattaa ollakohtuuttoman monimutkainen toteutettavaksi,hallittavaksi ja ylläpidettäväksi. Tuotettuatietoa ei välttämättä edelleenkään hyödynnetätäysipainoisesti. Käyttöliittymän näkymätsaattavat sisältää liikaa informaatiota,josta osa on käyttäjälle tarpeetonta ja häiritsevää.Ääritapauksessa huonosti toteutetuistaintegroiduista järjestelmistä voisi tulla yksiuusi syy erheellisiin hälytyksiin. Integroitujenjärjestelmien käyttö asettaa uudenlaisiavaatimuksia myös huolto-, ylläpito- ja korjaushenkilöstönammattitaidolle. Kynnys perinteistentoimintamallien muuttamiseen onyleensä korkea, joten kehitystavoitteiden tuleeolla realistisia.Hyvin toimivien integroitujen järjestelmientoteuttaminen edellyttää laajaa asiantuntemusta,monipuolista osaamista ja vastuullistatoimintaa. Useiden laite- ja järjestelmätoimittajienyhteishankkeisiin on löydettävätaho, joka ottaa kokonaisvastuun integraationsuunnittelusta ja toteutuksesta muiden ollessavastuussa oman osuutensa tarkoituksenmukaisestatoiminnasta.Yhteiskunnalliset tekijätMahdollisuuksia talo- ja turvatekniikalle paloturvallisuudenedistämisessä tarjoaa yleinenturvallisuuskulttuurin korostuminen yritysmaailmassa.Yritykset haluavat kasvavassamäärin suojata aineellista ja aineetonta omaisuuttaanja yrityskuvaansa erilaisilta uhkatekijöiltämukaan lukien tulipalot.Viime vuosina tapahtuneet muutoksetkiinteistöjen omistuksessa ja käytössä voivatolla uhka rakennusten yleiselle turvallisuudelle.Ammattimainen kiinteistöjen omistus,vuokrasuhteeseen perustuva tilojen käyttö jatoimintojen ulkoistaminen saattavat johtaavastuun hämärtymiseen ja pahimmillaan välinpitämättömyydenlisääntymiseen. Keskeisiäasioita turvallisuuden varmistamiseksi sekänormaalikäytössä että poikkeustilanteissaovat vastuiden selkeä määrittely, riittävä tiedottaminenja vastuuhenkilöiden koulutus.Ajantasainen lainsäädäntö ja standardointityövoivat tukea talo- ja turvatekniikkajärjestelmienkehitystä. Erityisesti järjestelmäintegraationkehityksen hidasteena on nykyisinhyväksyntäkriteerien ja standardien puute jaalueellinen vaihtelevuus. Viranomaisilta kaivataanyleispätevää ohjeistusta järjestelmilleasetettavista vaatimuksista ja hyväksyntämenettelyistä.1.2.<strong>2007</strong> voimaan tulleessa laissa pelastustoimenlaitteista (10/<strong>2007</strong>) säädetään pelastustoimenlaitteille asetettavista vaatimuksistasekä vaatimuksenmukaisuuden osoittamisestaja valvonnasta. Lailla säädetään lisäksieräiden valvonta- ja hälytysjärjestelmien toimivuudelleja tekniselle yhteensopivuudelleasetettavista vaatimuksista. Valvontaa vartenon vaatimustenmukaisuuden arviointiasuorittavia arviointilaitoksia sekä rakennukseenasennettavien palonilmaisulaitteistojenja automaattisten sammutuslaitteistojen tarkastuksiasuorittavia tarkastuslaitoksia. Turvatekniikankeskus säädetään lain noudattamistavalvovaksi yleiseksi valvontaviranomaiseksi.Osa lakia täydentävistä asetuksista onvalmisteilla. Tulevissa asetuksissa tulisi ottaahuomioon järjestelmäintegraatioon ja muihinkehityssuuntiin liittyvät asiat ainakin siten,että tekniikan kehityksen ja lainsäädännönvälille ei muodostu ristiriitaa.YHTEENVETOVTT:n toteuttamassa Talo- ja turvatekniikkatulipalotilanteessa: nykytilanne ja tarvekartoitus-projektissa kartoitettiin paloturvallisuudenhuomiointia älykkäissä talotekniikkajakiinteistöinformaatiojärjestelmissä. Työssätarkasteltiin nykytilanteen lisäksi tulevaisuudenkehitystarpeita ja –mahdollisuuksia. Projektinloppuraportti on saatavilla internetistäVTT:n sivuilta, http://www.vtt.fi/palvelut/all/all_1/julkaisusarjat.jspKIITOKSETHankkeen rahoittivat Sisäasiainministeriö,Oy Esmi Ab, TAC Atmostech ja VTT. Kiitänhankkeen ohjausryhmän jäseniä aktiivisestaosallistumisesta, haastattelemiani palo- ja talotekniikanasiantuntijoita sekä Talo- ja turvatekniikanhyödyntäminen paloturvallisuudenedistämisessä -kyselyyn vastanneita.LÄHDELUETTELO1. Technology roadmap for intelligent buildings.[Ottawa]: Continental AutomatedBuilding Association CABA, 2002. 66 s.2. Liu, Z., Makar, J. & Kim, A. K. Developmentof fire detection systems in the intelligentbuilding. Ottawa: National ReserachCouncil of Canada, 2001. 14 s. (NRCC-44226.)3. Paloilmoitinjärjestelmät. Espoo. Sähkötietory, 2004. 232 s. (ST-käsikirja 10.)4. Bushby, S. T. Integrating fire alarm systemswith building automation and controlsystems. Fire Protection Engineering, 2001.No. 11, s. 5-11.5. CLC/TS 50398. Alarm systems. Combinedand integrated alarm systems. Generalrequire¬ments. Brussels: European Committee forElectrotechnical Standardization, 24.1.2005. 38 s.6. Davies, R. Integration – is it practical ordesirable? Fire Safety Engineering, 2005. Vol.12, No. 8, s. 26-28.7. Davis, W. D. & Forney, G. P. A sensordriveninverse zone fire model. Proceedingsof Research and Practice: Bridging the Gap– Fire Suppression and Detection ResearchApplication Symposium. Orlando, FL, USA,23-25 February, 2000. Fire Protection ResearchFoundation, 2000. S. 204-211.8. Davis, W. D., Cleary, T., Donnelly, M.& Hellerman, S. Using sensor signals to analyzefires. Proceedings of Research and Practice:Bridging the Gap – Fire Suppressionand Detection Research Application Symposium.Orlando, FL, USA, 23-25 January,2002. Fire Protection Research Foundation,2002. S. 205-224.
Jukka Vaari, VTT Laskennallinen ja rakenteellinen paloturvallisuus, PL1000, 02044 VTTSammutusjärjestelmätajoneuvopaloissaTiivistelmäAjoneuvojen tulipaloihin liittyvä tutkimus onviimeisten vuosien aikana lisääntynyt runsaasti.Suurimpana yksittäisenä riskikohteena ovatnousseet esille maantietunnelit, joissa paloriskitovat kasvaneet tunnelien määrän ja pituuden,sekä niissä kulkevan liikenteen määränkasvun johdosta. Ajoneuvopalot voivat kuitenkinaiheuttaa vaaraa myös muissa suljetuissa tiloissa,joita ovat mm. maanalaiset pysäköintitilatja laivojen autokannet. Kansainvälinenmerenkulkujärjestö Palavat nesteet IMO on parhaillaan kattavastiuudistamassa laivojen sammutuslaitteistojakoskevia standardejaan, ja osana tätä työtäon meneillään autokansien sammutusjärjestelmilleasetettavien suorituskykyvaatimusten tarkastelu.Tässä esityksessä tarkastellaan VTT:nosuutta ao. työssä. VTT:n suorittaman tutkimuksenpääasiallisena b( a + b)f = + tarkoituksena 0.33, oli löytääsellaiset henkilöautoa 90 ja täysperävaunullista rekkaakuvaavat palokuormat, joiden aiheuttamattulipalot voitaisiin hallita nykyisin vaadittavillalaivojen autokansien sammutusjärjestelmillä.Työ muodostaa pohjan uudistettaville suorituskykyvaatimuksille.VESISAMMUTUSJÄRJESTELMIEN MITOITUKSESTAtä ajoneuvosta toiseen, mutta itsessään palavatvain rajallisen ajan.VESISAMMUTUSJÄRJESTELMIENMITOITUKSESTAmäärittelemää avosuutinjärjestelmää. Päätöslauselmanmukaan avosuutinjärjestelmän tuleehallita valuvan polttoaineen palo. Tähänvaadittava avosuutinjärjestelmä- tuottaa vesivuon 3.5 mm/min kansikorkeudenollessa enintään 2.5 m,- tuottaa vesivuon 5.0 mm/min kansikorkeudenylittäessä 2.5 m,- peittää koko autokannen lohkoina, joidenleveys on koko autokannen leveys, ja pituus20 m; järjestelmän hydraulinen mitoitusPalavat nesteettehdään tavallisesti kahdelle lohkolle. Standardi EN14816:2003 antaa nykyaikaisetStandardi EN14816:2003 antaa nykyaikaiset mitoitusohjeet Päätöslauselma avosuutinjärjestelmille sallii myös muiden palavien sammutusjärjestelmienkäytön, mikäli ne kykenevät VESISAMMUTUSJÄRJESTELMIEN vien nesteiden paloissa. Mikäli kattokorkeus MITOITUKSESTmitoitusohjeet avosuutinjärjestelmille pala-nesteiden paloissa. Mikäli kattokorkeus on enintään 5 m, käytetään vesivuota 7.5 mm/min josnesteen leimahduspiste on yli 40 ºC. Vesivuo nousee asteittain arvoon 13 mm/min josleimahduspiste laskee arvoon -60 ºC. Mikäli kattokorkeus hallitsemaan on valuvaa enintään polttoainepaloa 3 m, vesivuo vähintäänyhtä hyvin kuin yllä kuvattu avosuutin-mm/min jos nesteen leimahduspiste on ylion 5 on enintään 5 m, käytetään vesivuota 7.5Palavat nesteetmm/min. Nämä vesivuot tulee kuitenkin kertoa pinta-alatekijälläjärjestelmä.Standardi40 ºC.EN14816:2003Vesivuo nouseeantaaasteittainnykyaikaisetarvoonmitoitusohjee13Päätöslauselma A.123(V) on päivätty nesteiden mm/min paloissa. jos leimahduspiste Mikäli kattokorkeus laskee on arvoon enintään 5 m, kä25.10.1967 ja on siten 40 vuotta vanha. Tässä nesteen -60 ºC. leimahduspiste Mikäli kattokorkeus on yli 40 on ºC. enintään Vesivuo 3 nousee aajassa ymmärrys ajoneuvopalojen dynamii-leimahduspistkasta on huomattavasti lisääntynyt. Aiemmin mm/min. lee kuitenkin Nämä vesivuot kertoa tulee pinta-alatekijällä kuitenkin kertoa pinta-alatekim, vesivuo on laskee 5 mm/min. arvoon Nämä -60 ºC. vesivuot Mikäli tu-kattokorkeusmissä a ja b ovat suorakaiteen (a>b) tai ympyrän (a=b) muotoisen lammikon mitat metreinä.Pinta-alatekijän vähimmäisarvona käytetään arvoa 1. Ympyränmuotoiselle, halkaisijaltaan5.5 m olevalle lammikolle pinta-alatekijä on 1, päähuomio ja olettamalla kiinnitettiin palamisnopeus polttoainesäiliöstä0.06 kg/s sekäb( a + b)palamislämpö 40 MJ/kg saadaan palotehoksi 57 valuvan MW. Tulos palavan pätee nesteen kuitenkin paloon. vain paksuille Erityisesti f = + 0.33,palavan nesteen kerroksille. Todelliset palavat lammikot90maantietunneleissa ovat ohuita, tehdyt ja näille viimeaikaiset paloteho voi kokeetovat [1]. kuitenkin osoittaneet, että ajoneu-olla jopa 75 % vastaavaa paksua lammikkoa pienempimissämissäa jaabjaovatb ovatsuorakaiteensuorakaiteen(a>b)(a>b)tai ympyräntai ympyrän(a=b) vähimmäisarvona muotoisen lammikon käytetään mitat(a=b) muvoissa olevat kiinteät polttoaineet ovat mer-Pinta-alatekijäkittävä paloriski, ja niiden aiheuttamat palot 5.5 m metreinä. olevalle Pinta-alatekijän lammikolle pinta-alatekijä vähimmäisarvona1, ja olettamaKiinteät polttoaineetarvoa 1. YmJOHDANTOTaulukkoon 1 on koottu vesivuon ja mitoitusalan voivat arvoja olla eurooppalaisten seurauksiltaan ja vähintään amerikkalaisten yhtä va-palamislämpkavia kuormalavojen kuin palavien varastojen nesteiden suojaamiseksi.palot. Säiliöau-palavakaisijaltaan nesteen 5.5 kerroksille. m olevalle Todelliset lammikolle palavat pinta-lammikot okäytetään arvoa 40 MJ/kg 1. Ympyränmuotoiselle, saadaan palotehoksi hal-57 MW. TulLaivojen sprinklerisääntöjen autokansien mukaan suojaus muovituotteiden vesisammutusjärjestelmälläVaaditut vesivuot toteutetaan ovat merkittävästi pääsääntöisesti suurempia kuin tojen päätöslauselman paloja lukuun A.123(V) ottamatta vesivuot. palavien nes-ollalatekijä jopa 75 % on vastaavaa 1, ja olettamalla paksua lammikkoa palamisnopeus pienempi [1].jakäyttäen IMO:n päätöslauselman A.123(V) teiden vuodot voivat edistää palon leviämis-0.06 kg/s sekä palamislämpö 40 MJ/kg saa-Kiinteät polttoaineetTaulukko 1: Eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin sprinklerisääntöihin perustuvia vesivuon jamitoitusalan arvoja.Muovituotteet(plastic commodity)Puiset kuormalavatEurooppa, EN12845:2004 USA, NFPA 13:2002- ST1 / Cat III - 7.5 mm/min Control Mode Density/Area,- ST1 / Cat IV - 15 mm/min kattokorkeus enintään 6.1m- mitoitusala 260 m 2 - 16.3 mm/min mitoitusalalla 232 m 2- 12.2 mm/min mitoitusalalla 465 m 2- ST1 / Cat IV - 10 mm/min Pinoamiskorkeus enintään 1.8 m,- mitoitusala 260 m 2 sprinklerin K-arvo 115 (SI)- 8.2 mm/minStandardin EN14816 mukaan paisutetun polystyreenin (EPS) varastoille vesivuo on10 mm/min jos varastokorkeus on enintään 2 m, ja 15 mm/min, jos varastokorkeus onenintään 3 m.Taulukkoon 1 on koottu vesivuon ja mitoitusalan arvoja esprinklerisääntöjen mukaan muovituotteiden ja kuormalaVaaditut vesivuot ovat merkittävästi suurempia kuin päätöslTaulukko 1: Eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin sprinklerismitoitusalan arvoja.Taulukko 1: Eurooppalaisiin ja amerikkalaisiinCont- 12.sprinklerisääntöihin Eurooppa, perustuvia vesivuon EN12845:2004 ja USAMuovituotteetmitoitusalan arvoja. - ST1 / Cat III - 7.5 mm/min- mitoitusala 260 m 2 - 16.(plastic commodity) - ST1 / Cat IV - 15 mm/min katto<strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong> 101Puiset kuormalavat- ST1 / Cat IV - 10 mm/min Pino- mitoitusala 260 m 2 sprin
- Page 9 and 10:
Kati Tillander, VTT ja Esa Kokki, P
- Page 11 and 12:
RakennuspaloRakennuspalovaaraPalo r
- Page 13 and 14:
tä PRONTOn käyttö ja sisältö n
- Page 15:
Kuva 1. Joidenkin aineistossa usein
- Page 18 and 19:
Taulukko 2. Opetus- (o) ja tutkimus
- Page 21 and 22:
KOTIMAAKuolemat pakottavat uudistuk
- Page 23 and 24:
savusukellusten välillä vietettii
- Page 25 and 26:
TVOC-pitoisuus, µg/m 3200001500010
- Page 27 and 28:
työvuoron jälkeen mitattu keskim
- Page 29 and 30:
assa, sitä suurempi on kantama. Mi
- Page 31 and 32:
Tutkimus tehtiin Pelastusopiston tu
- Page 33 and 34:
maa ja tehokasta toimintaa, joka sa
- Page 35 and 36:
verrattuna tulipalojen määrissä
- Page 37 and 38:
Tiina Ala-Outinen, Riitta Kajastila
- Page 39 and 40:
Kuva 2. Oven polttokoe EN-standardi
- Page 41:
esimerkiksi lämpötilojen tai muod
- Page 44 and 45:
nakin vuodesta 1979 alkaen [10]. En
- Page 46 and 47:
tosten kokeita sekä normaalilämp
- Page 48 and 49:
olivat tutkittua kertopuuliitoksen
- Page 50 and 51: isotermit 60 min palorasituksen jä
- Page 52 and 53: ksesta tai heidät on voitava pelas
- Page 54 and 55: va palo> ravintola- vaatenaulakkopa
- Page 56 and 57: Esko Mikkola ja Tuomo Rinne, VTT, P
- Page 58 and 59: Kuva 2 Yleiskuva maanalaisesta liik
- Page 60 and 61: PystykuilutKuva 4. Tarkastelun koht
- Page 62 and 63: 10 m1.Kohde on vuosina 1762-1764 ra
- Page 64 and 65: lukuarvojen valintaa ihmismäärän
- Page 66 and 67: Jukka Hietaniemi, VTT, PL 1000, 020
- Page 68 and 69: palokunnan toimintavalmiusajan ja s
- Page 70 and 71: ko 1. Esimerkki kuvaan 5 liittyvist
- Page 72 and 73: Rasmus Taneli, Tiitta Paavo ja Ronk
- Page 74 and 75: akenteiden pinnoille [1].sytytyskoh
- Page 76 and 77: Osa vuosina 2005 ja 2006 pidettyist
- Page 78 and 79: kasvillisuuden määrän ja jakautu
- Page 80 and 81: Ylitarkastaja, ins. (AMK) Antti Nen
- Page 82 and 83: lemia aiheuttava laite. Rivitaloiss
- Page 84 and 85: Valtuutettu sähkötarkastaja Pertt
- Page 86 and 87: kansia jotka olivat murtuneet niin,
- Page 88 and 89: jen tuotantorakennusten sähkö- ja
- Page 90 and 91: ilmaisuputkistojen asennus tutkimus
- Page 92 and 93: LIITE 1.PELASTUSOPISTO SUUNNITELMA
- Page 94 and 95: Palotilan korkeus : Testit tehdää
- Page 96 and 97: Tuula Hakkarainen, VTT, PL 1000, 02
- Page 98 and 99: 98 Palotutkimuksen päivät 2007tus
- Page 102 and 103: daan palotehoksi 57 MW. Tulos päte
- Page 104 and 105: vesivuo 3.5 l/min/m 2 saavutetaan s
- Page 106 and 107: Simo Hostikka, VTT, PL 1000, 02044
- Page 108 and 109: Kuva 2. Esimerkki kerroksellisesta
- Page 110 and 111: otaan työntävää vaikutusta tai
- Page 112 and 113: Väkijoukko ei koostuitsenäisesti
- Page 114 and 115: Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuom
- Page 116: Palotutkimuksenpäivät seuraavanke