daan palotehoksi 57 MW. Tulos pätee kuitenkinvain paksuille palavan nesteen kerroksille.Todelliset palavat lammikot ovat ohuita,ja näille paloteho voi olla jopa 75 % vastaavaapaksua lammikkoa pienempi [1].Kiinteät polttoaineetTaulukkoon 1 on koottu vesivuon ja mitoitusalanarvoja eurooppalaisten ja amerikkalaistensprinklerisääntöjen mukaan muovituotteidenja kuormalavojen varastojensuojaamiseksi. Vaaditut vesivuot ovat merkittävästisuurempia kuin päätöslauselmanA.123(V) vesivuot.Standardin EN14816 mukaan paisutetunpolystyreenin (EPS) varastoille vesivuo on10 mm/min jos varastokorkeus on enintään2 m, ja 15 mm/min, jos varastokorkeus onenintään 3 m.AJONEUVOPALOJENSAMMUTUSKOKEITAAjoneuvojen tai niitä kuvaavien palokuormienpolttokokeita on viime vuosina tehtyrunsaasti, ja yhteenveto tällaisista kokeista onesitetty mm. viitteessä [2]. Erityisesti tässä yhteydessäon mainittava Runehamarin tunnelikokeet[3], joissa käytettiin neljää erilaistapalokuormaa kuvaamaan rekan perävaununpaloa. Yksi käytetyistä palokuormista koostui380 puisesta ja 74 muovisesta kuormalavasta2.9 m x 10.5 m x 3.0 m muodostelmassa. Tämäpalokuorma aiheutti hetkellisesti yli 200MW:n palotehon.Varsinaisia sammutuskokeita, joiden tuloksetolisivat edes osittain julkisia, on huomattavastivähemmän. Kenties ensimmäinen hyvindokumentoitu sammutuskokeita sisältäväpalokoesarja tunneleissa tehtiin Sveitsin Ofeneggissä1965 [4]. Kokeissa poltettiin erikokoisiapalavan nesteen lammikoita, ja muutamissakokeissa käytettiin avosuutinjärjestelmääjonka vesivuo oli 19 mm/min. Sammutusjärjestelmäsammutti palot, mutta muutoinkokeiden tulokset ovat olleet kiistanalaisia,ja johtaneet siihen, että mm. kansainvälinentiejärjestö PIARC sekä NFPA 502-standardion näihin päiviin asti vastustanut sammutusjärjestelmienasentamista tunneleihin.Japani muodostaa merkittävän poikkeuksenPIARC:n ja NFPA:n edustamasta linjasta.Japanin tietunneleihin on aktiivisesti asennettuavosuutinjärjestelmiä vuodesta 1963, jakattava esitys näistä järjestelmistä löytyy viitteestä[5]. Japanilaiset tietunnelit suojataantyypillisesti vesivuolla 6 mm/min, ja kokemuksetjärjestelmien todellisesta toiminnastaja ylläpidosta ovat kauttaaltaan positiivisia.Aivan viime aikoina asenteet aktiivisten102 <strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong>järjestelmien asentamiseen tunneleihin ovathiukan muuttuneet. Tähän on osaltaan vaikuttanutHollannissa v. 2000–2001 suoritettukoesarja [6], jossa avosuutinjärjestelmän(vesivuo 12.5 mm/min) todettiin merkittävästiehkäisevän palon leviämistä ja parantavanpelastautumismahdollisuuksia tunnelissa.Myös uusi vesisumuteknologia kiinnostaatunnelioperaattoreita. Niinpä 10 km pitkäosuus Pariisia kiertävästä A86-tien tunnelistasuojataan vesisumuun perustuvalla järjestelmällä,samoin kuin osuuksia Madridia kiertävänM30-tien tunnelista. Näihin tunneleihinasennettava vesisumujärjestelmä on testattutäyden mittakaavan sammutuskokeissa, joissasuurin käytetty palokuorma on muistuttanutRunehamarin kokeissa käytettyä, ollen kuitenkinpuolta lyhyempi ja vastaten potentiaalistamaksimipalotehoa 95 MW [7]. Vesisumuteknologiaaon testattu myös eurooppalaisenUPTUN-projektin yhteydessä [8].PALOKUORMIEN SUUNNITTELURekan perävaunuRekan perävaunun fyysisiä ulottuvuuksiaedustivat varastohyllyt, jotka oli pystytetty 5m korkeuteen asennetun teräskaton alle. Palokuormakoostui puisista kuormalavapinoista(eurolavoja). Pinoja palokuormassa oli 16kappaletta, ja jokaisessa pinossa oli 7 kuormalavaa.Palokuormaksi voidaan arvioida 34GJ. Koska kuormalavapinot olivat varsin matalia,koko palokuorma päätettiin sijoittaa varastohyllyjenyläosaan, jotta lämpörasitus kattoonsaataisiin maksimoitua.Rekan perävaunujen sisältämä kuorma onusein suojattu peittämällä se pressuin, muttanykyisissä rekoissa on yhä tavallisempaa, ettäainakin osa suojasta on rakennettu palamattomastatai huonosti palavasta materiaalista,joka yhtäältä hidastaa palon leviämistämutta toisaalta toimii esteenä sammutusvedenpääsylle paloon. Palamattomien rakenteidenvaikutus paloon ja sammutukseen huomioitiinkokeissa siten, että puolet palokuormastapeitettiin teräslevyillä, jotka oli asetettu4 m korkeudelle lattiasta. Näin kyettiin samassakokeessa arvioimaan sammutusjärjestelmäntehoa avointa ja osin piilotettua paloavastaan.Palokuorman molemmille puolille pituussuunnassaasennettiin 12 mm:n vanerista tehdytkohteet, pituudeltaan 3,6 m ja korkeudeltaan1,8 m. Kohteiden etäisyys palokuormastaoli 1 m. Laivojen autokansilla ajoneuvojenvälinen etäisyys on luonnollisesti pienempi.Kuitenkin tutkimuksen kannalta oli oleellistasäätää kohteiden etäisyys sellaiseksi, ettäkohteet syttyisivät vapaassa palossa, mutta eivätsyttyisi sellaisessa sammutuskokeessa, jokasuoritetaan käyttäen hyväksyttyä avosuutinjärjestelmää.Valokuva palokuormasta onesitetty kuvassa 1.Sytytyslähteenä toimi kaksi neliön muotoistateräsallasta, joiden sivun pituus oli 30cm. Altaat asetettiin keskeisesti palokuormanalle siten, että välimatka altaiden yläreunastaalimman kuormalavan alapintaan oli 25 cm.Altaiden keskikohdat sijaitsivat 40 cm palokuormanpituusakselin molemmin puolin,jolloin liekit parhaiten osuivat kuormalavojenlautoihin.Kumpaankin altaaseen kaadettiin 1 litraheptaania ja vettä sen verran, että altaidenvapaaksi reunaksi saatiin 4 cm. Esipaloaikaoli 120 s, jossa ajassa palo oli kehittynyt sitenettä liekit ylsivät kattoon asti, mutta kohteeteivät vielä olleet syttyneet. Esipaloajan lopussasammutusjärjestelmä käynnistettiin ja sitäkäytettiin 30 minuutin ajan. Tämän jälkeenjäljellä oleva palo sammutettiin käsin.On syytä korostaa, että kokeissa käytettypalokuorma on merkittävästi pienempikuin vaikkapa Runehamarin kokeissa käytettypalokuorma, eikä välttämättä edusta täyteenlastatun rekan perävaunun palokuormaa.Syynä palokuorman pienuuteen on se,että kokeiden tarkoituksena oli löytää palokuormajossa syttyvää paloa voidaan hallitavesivuolla 5 mm/min. Ennen kuin kuvassa1 esitettyyn palokuormaan päädyttiin, suoritettiinesikokeita suuremmilla palokuormilla,mutta näissä esikokeissa palot riistäytyivätsammutusjärjestelmän hallinnasta. Kuvauksetnäistä esikokeista, samoin kuin yksityiskohtaisettulokset tässä artikkelissa esitetyistäkokeista, löytyvät VTT:n tutkimusraportistaVTT-S-11913-06 [9].HenkilöautoHenkilöauton runkoa kuvaava teräsrakenneoli valmistettu 2 mm teräslevystä tyypillisenSUV-auton mittojen mukaisesti, tässä tapauksessamallina oli Volvo XC90. Palon oletettiinsyttyvän matkustamossa, ja olevan näin ollenkiinteän aineen palo. Yksinkertainen ja toistettavapalokuorma voitiin tässä tapauksessarakentaa 12 Euro-kuormalavasta asetettunakahteen vierekkäiseen pinoon. Ikkunoita eikokeissa käytetty, ja niiden tilalla oli yksinkertaisestiaukot. Todellisilla henkilöautoillatehdyissä polttokokeissa on todettu, ettäikkunoiden hajoaminen on melko satunnainenilmiö, mikä heikentää kokeiden toistettavuutta.Kuitenkin palon kehittyessä kaikkiikkunat lopulta hajoavat.Palokuorman kummallekin puolelle asetettiinvanerista tehdyt kohteet, joiden avullapyrittiin selvittämään palon leviämistä viereisiinajoneuvoihin. Vanerilevyt olivat 122cm leveitä, 170 cm korkeita ja paksuudel-
utta eivät syttyisi sellaisessa sammutuskokeessa, joka suoritetaan palon kehittyessä käyttäen kaikki hyväksyttyä ikkunat lopulta hajoavat.järjestelmää. Valokuva palokuormasta on esitetty kuvassa 1.Kuva 1. Rekan perävaunuakuvaava palokuorma.Kuva 2: Henkilöautoakuvaava palokuorma.taan 12 Kuva mm. 1. Ne Rekan oli asetettu perävaunua 60 cm etäisyydellekuvaava palokuorma.Kuva 2: Henkilöautoa kuvaava palokuorma.teräsrakenteen kyljistä. Vanerien yläreu-hteenä toimi na oli kaksi peitetty neliön 0.7 mm muotoista teräslevyillä, teräsallasta, jotka toimivatpalokuorman lämpösäteilyä katkaisevina alle siten, esteinä. että välimatka Tä-Palokuorman altaiden yläreunasta kummallekin alimman puolelle asetettiin vanerista tehdyt kohteet, joiden avulljoiden sivun pituus oli 30 cm. Altaatkeskeisestivan alapintaan män järjestelyn oli 25 ansiosta cm. oli Altaiden kokeen päätyttyä keskikohdat sijaitsivat selvittämään 40 palon cm palokuorman leviämistä viereisiin ajoneuvoihin. Vanerilevyt olivat 122 cm leelin molemmin helposti puolin, nähtävissä, jolloin oliko liekit kohde parhaiten syttynyt kokeenosuivat kuormalavojen cm korkeita lautoihin. ja paksuudeltaan 12 mm. Ne oli asetettu 60 cm etäisyydelle teräsaikana vai oliko se vain hiiltynyt läm-kyljistä. Vanerien yläreuna oli peitetty 0.7 mm teräslevyillä, jotka toimivat lämkin altaaseen pösäteilyn kaadettiin vaikutuksesta. 1 litra Valokuva heptaania koejärjestelystäja vettä sen katkaisevina verran, että esteinä. altaiden Tämän vapaaksi järjestelyn ansiosta oli kokeen päätyttyä helposti nEsipaloaika on kuvassa oli 2. 120 s, jossa ajassa palo oli kehittynyt oliko kohde siten syttynyt että liekit kokeen ylsivät aikana vai oliko se vain hiiltynyt lämpösäteilyn vaiksaatiin 4 cm.sti, mutta kohteet Sytytyslähteenä eivät vielä toimi olleet neliön syttyneet. muotoinen Esipaloajan Valokuva lopussa koejärjestelystä sammutusjärjestelmä on kuvassa 2.ttiin ja sitä teräsallas, käytettiin jonka 30 sivun minuutin pituus oli ajan. 30 cm Tämän ja reu-jälkeenan korkeus 10 cm. Allas asetettiin lattialle Sytytyslähteenä toimi neliön muotoinen teräsallas, jonka sivun pituus oli 30 cm ja reunajäljellä oleva Kuva 3: palo Vasemmalla: sammutettiin piirros GW-DD1 -sprinkleristä. Oikealla: vesijakauma.kuormalavapinojen väliin, ja siihen kaadettiinettä 1 litra kokeissa heptaania käytetty ja vettä palokuorma sen verran, että on merkittävästi vesivuo vettä 3.5 sen l/min/m2 pienempi verran, saavutetaan että kuin altaan vaikkapa suutinpai-vapaaksi reunaksi10 cm. Allas asetettiin lattialle kuormalavapinojen väliin, ja siihen kaadettiin 1 litra hekorostaa, Kuva 3: Vasemmalla:saatiin 4piirroscm.GW-DD1Esipaloaika-sprinkleristä.Oikealla:oli 150 s. Earin kokeissa altaan vapaaksi käytetty reunaksi palokuorma, saatiin 4 eikä cm. Esipaloaikaoli Syynä 150 s. Esipaloajan palokuorman lopussa pienuuteen sammu-on se, jäljellä että kokeiden oleva palo tarkoituksena sammutettiin oli käsin.välttämättä neella lopussa edusta 2.3 bar. sammutusjärjestelmä täyteen lastatun rekan käynnistettiin, ja sitävesijakauma.käytettiin 30 minuutin ajan. Tämun palokuormaa.lokuormatusjärjestelmäjossa syttyvääkäynnistettiin,paloa voidaanja sitähallitakäytettiinvesivuolla 5 mm/min. Ennen kuin kuvassa30 minuutin ajan. Tämän jälkeen jäljellä olevapalo sammutettiin käsin.analyysiä ei suoritettu, koska tavallisesti kokoKOEJÄRJESTELYta-ala. Henkilöautokokeissa vastaavaa tuho-yn palokuormaan päädyttiin, suoritettiin esikokeita suuremmilla palokuormilla, muttasikokeissa palot riistäytyivät sammutusjärjestelmän hallinnasta. Kuvaukset näistäKokeet suoritettiin VTT:n sammutushallissa. palokuorma tuhoutui kokeessa. Kaikissa kokeissamääritettiin kokeen jälkeen myös mah-ta, samoin kuin yksityiskohtaiset tulokset tässä artikkelissa esitetyistä kokeista, löytyvätHallin lattiapinta-ala on 378 m 2 maksimikorkeus18 m ja tilavuus 6000 m 3 . Halli on vadollisetkohteiden syttymät.tkimusraportista VTT-S-11913-06 [9].SAMMUTUSJÄRJESTELMÄrustettu savunpuhdistuslaitteistolla ja sammutusvedentalteenotolla. Kokeissa käytetytRekkakokeetsuutinhilat asennettiin mitoiltaan 10 m x 205TULOKSETRekkakokeissa käytetty sammutusjärjestelmäperustui GW-DD1 –sprinklereihin, joilnettu5 m korkeudelle lattiasta, ja henkilöau-4 m teräskattoon, joka rekkakokeissa oli asenlaon laivoihin DNV:n tyyppihyväksyntä no.F-17635. Avosuutinkokeita varten sprinklerienlasiampullit poistettiin. GW-DD1 on alaspäinasennettava spraysprinkleri, jonka K-arvoon 80 l/min/bar1/2, ja jonka vesijakaumaon esitetty kuvassa 3. Neliöhilan suutinvälinollessa 3.5 m vesivuo 5 l/min/m2 saavutetaansuutinpaineella 0.563 bar.HenkilöautokokeetHenkilöautokokeissa käytetty avosuutinjärjestelmäperustui Wormald MV-18 –keskinopeussuuttimiin,joilla on laivoihin Lloydsintyyppihyväksyntä no. SAS F050409. SuuttimenK-arvo on 28 l/min/bar1/2 ja kartiokulma125º. Neliöhilan suutinvälin ollessa 3.5 mtokokeissa 2.5 m korkeudelle lattiasta.Suutinhilojen asettelu palokuormien suhteenon esitetty kuvissa 5 ja 6. Rekkakokeissasytytyslähde asetettiin joko yhden suuttimenalle tai neljän suuttimen keskelle. Henkilöautokokeissasytytyslähde sijoitettiin edellistenlisäksi myös kahden suuttimen väliin. Rekkakokeissaitse palokuorma pidettiin paikallaanja suutinhilan paikkaa vaihdettiin, kuntaas henkilöautokokeissa voitiin sytytyslähteenpakkaa vaihtaa parhaiten siirtämällä itsepalokuormaa.Kokeissa mitattiin kaasulämpötiloja katonrajassakuvan 7 mukaisissa kohdissa, sekä vesipainettasyöttöputkistossa suutinhilan tasolla.Rekkakokeissa määritettiin palokuormalleaiheutuneet tuhot kokeen jälkeen arvioimallapalaneen tai hiiltyneen palokuorman pin-RekkakokeetRekkakokeissa mitatut kaasulämpötilojenhuippuarvot on esitetty kuvassa 8. Arvot onmääritetty viiden minuutin yli keskiarvoistetuistalämpötilakäyristä. Sammutuskokeissamääritettyjä huippuarvoja verrataan kokeeseen,jossa palon annettiin kehittyä vapaastiilman sammutusjärjestelmän vaikutustasiihen saakka kunnes kohteet palokuormanmolemmin puolin olivat syttyneet, jonka jälkeenhallia oli jäähdytettävä pienellä määrällävesisumua.Palokuormille aiheutuneet tuhot on lueteltutaulukossa 2. Vapaapalokokeessa kohteetsyttyivät 324 s ja 347 s kuluttua sytytyksestä.Sammutuskokeessa, jossa sytytyskohtaoli yhden suuttimen alla, toinen kohteista<strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong> 103
- Page 9 and 10:
Kati Tillander, VTT ja Esa Kokki, P
- Page 11 and 12:
RakennuspaloRakennuspalovaaraPalo r
- Page 13 and 14:
tä PRONTOn käyttö ja sisältö n
- Page 15:
Kuva 1. Joidenkin aineistossa usein
- Page 18 and 19:
Taulukko 2. Opetus- (o) ja tutkimus
- Page 21 and 22:
KOTIMAAKuolemat pakottavat uudistuk
- Page 23 and 24:
savusukellusten välillä vietettii
- Page 25 and 26:
TVOC-pitoisuus, µg/m 3200001500010
- Page 27 and 28:
työvuoron jälkeen mitattu keskim
- Page 29 and 30:
assa, sitä suurempi on kantama. Mi
- Page 31 and 32:
Tutkimus tehtiin Pelastusopiston tu
- Page 33 and 34:
maa ja tehokasta toimintaa, joka sa
- Page 35 and 36:
verrattuna tulipalojen määrissä
- Page 37 and 38:
Tiina Ala-Outinen, Riitta Kajastila
- Page 39 and 40:
Kuva 2. Oven polttokoe EN-standardi
- Page 41:
esimerkiksi lämpötilojen tai muod
- Page 44 and 45:
nakin vuodesta 1979 alkaen [10]. En
- Page 46 and 47:
tosten kokeita sekä normaalilämp
- Page 48 and 49:
olivat tutkittua kertopuuliitoksen
- Page 50 and 51:
isotermit 60 min palorasituksen jä
- Page 52 and 53: ksesta tai heidät on voitava pelas
- Page 54 and 55: va palo> ravintola- vaatenaulakkopa
- Page 56 and 57: Esko Mikkola ja Tuomo Rinne, VTT, P
- Page 58 and 59: Kuva 2 Yleiskuva maanalaisesta liik
- Page 60 and 61: PystykuilutKuva 4. Tarkastelun koht
- Page 62 and 63: 10 m1.Kohde on vuosina 1762-1764 ra
- Page 64 and 65: lukuarvojen valintaa ihmismäärän
- Page 66 and 67: Jukka Hietaniemi, VTT, PL 1000, 020
- Page 68 and 69: palokunnan toimintavalmiusajan ja s
- Page 70 and 71: ko 1. Esimerkki kuvaan 5 liittyvist
- Page 72 and 73: Rasmus Taneli, Tiitta Paavo ja Ronk
- Page 74 and 75: akenteiden pinnoille [1].sytytyskoh
- Page 76 and 77: Osa vuosina 2005 ja 2006 pidettyist
- Page 78 and 79: kasvillisuuden määrän ja jakautu
- Page 80 and 81: Ylitarkastaja, ins. (AMK) Antti Nen
- Page 82 and 83: lemia aiheuttava laite. Rivitaloiss
- Page 84 and 85: Valtuutettu sähkötarkastaja Pertt
- Page 86 and 87: kansia jotka olivat murtuneet niin,
- Page 88 and 89: jen tuotantorakennusten sähkö- ja
- Page 90 and 91: ilmaisuputkistojen asennus tutkimus
- Page 92 and 93: LIITE 1.PELASTUSOPISTO SUUNNITELMA
- Page 94 and 95: Palotilan korkeus : Testit tehdää
- Page 96 and 97: Tuula Hakkarainen, VTT, PL 1000, 02
- Page 98 and 99: 98 Palotutkimuksen päivät 2007tus
- Page 100 and 101: 100 Palotutkimuksen päivät 2007ta
- Page 104 and 105: vesivuo 3.5 l/min/m 2 saavutetaan s
- Page 106 and 107: Simo Hostikka, VTT, PL 1000, 02044
- Page 108 and 109: Kuva 2. Esimerkki kerroksellisesta
- Page 110 and 111: otaan työntävää vaikutusta tai
- Page 112 and 113: Väkijoukko ei koostuitsenäisesti
- Page 114 and 115: Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuom
- Page 116: Palotutkimuksenpäivät seuraavanke